Tuoreen tutkimuksen mukaan paljon liikkuvilla nuorilla arvosanat säilyvät korkeampina alakoulusta yläkouluun siirryttäessä kuin vähemmän liikkuvilla nuorilla. Tutkimuksen mukaan lisääntynyt liikunta ei kuitenkaan johtanut parempaan koulumenestykseen. Jyväskylän yliopiston Tikapuu-tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin tieteellisessä Journal of Sport and Health Science -lehdessä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu positiivinen yhteys liikunnan ja koulumenestyksen välillä, mutta samoja nuoria pidemmän aikaa seuranneita tutkimuksia aiheesta on vielä vähän. Nyt julkaistussa tutkimuksessa 6. luokan alusta 7. luokan loppuun vain vähän liikkuneiden nuorten arvosanat olivat matalammat kuin koko seurannan ajan paljon tai vähintään kohtalaisesti liikkuneiden arvosanat. Liikunnan lisääntyminen ei kuitenkaan parantanut koulumenestystä, vaan tulosten perusteella liikuntaa lisänneiden arvosanat olivat heikommat sekä 6. että 7. luokalla kuin koko ajan paljon liikkuneilla.
– Liikunnan yhteys koulumenestykseen ei välttämättä tarkoita syy-seuraus-suhdetta, vaan nämä tekijät saattavat kehittyä erillään toisistaan. Liikunnan harrastamisella ja koulumenestyksellä saattaa olla kuitenkin yhdistäviä piirteitä, kuten esimerkiksi motivaatio tehdä asioita hyvin, toteaa dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Mitä nämä tulokset tarkoittavat
Paljon liikkuvat nuoret menestyivät paremmin koulussa kuin vähän liikkuvat nuoret läpi koko seuranta-ajan. Toisaalta liikunnan lisääntyminen ei välttämättä tarkoita automaattisesti parantuneita oppimistuloksia kahden lukuvuoden seurannan aikana.
Mitä nämä tulokset eivät tarkoita
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, parantaako liikunta oppimista vai valitsevatko koulussa hyvin menestyvät nuoret liikunnallisen elämäntavan eli syy-seuraussuhteita liikunnan ja koulumenestyksen välillä ei voida tehdä. Nämä tulokset eivät kuitenkaan sulje ja mitätöi aikaisempia tuloksia siitä, että joissain tutkimuksissa liikunnalla on havaittu olevan pieniä positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja oppimisen taustalla vaikuttaviin hermostollisiin prosesseihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 635 iältään 11–13-vuotiaan nuoren liikunta-aktiivisuuden yhteyksiä kouluarvosanojen keskiarvoon kahden lukuvuoden seurannan aikana. Liikunta-aktiivisuutta mitattiin lomakkeella ja kouluarvosanat saatiin koulujen rekistereistä. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät kuten vanhempien koulutus ja kypsyystaso.
Julkaisun tiedot ja linkki julkaisuun
Haapala EA, Haapala HL, Syväoja H, Tammelin T, Finni T, Kiuru N. Longitudinal associations of physical activity and pubertal development with academic achievement in adolescents. Journal of Sport and Health Science 2019. Julkaistu verkossa ennen painoa.
Ilmainen kokoversio: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2095254619300936
