Luonnossa liikkuminen laskee verenpainetta ja stressiä ja sillä on vaikutusta mielialaan. Vaikka eksoottisemmat asiat ja maisemat saattavat houkuttaa meitä enemmän, Suomen luonnolla ja metsällä on kaikessa tavallisuudessaan ja vihreydessään paljon annettavaa. Mutta osaammeko hyödyntää sen ihmeellisen tarjonnan?
Lapsuuden muistot ja kokemukset luovat pohjaa
Olen kasvanut lapsena pienessä maalaiskylässä ja leikkinyt paljon metsissä. Isoveljen kanssa teimme majoja kuusen alle, löysimme puroja, teimme telttaretkiä takapihalle ja mielikuvituksemme keksi mitä erilaisimpia asioita luonnon keskellä. Parhaat lapsuusmuistoni liittyvät isän kanssa tehtyihin kalareissuihin myöhään lämpimänä kesäiltana auringon jo laskiessa. Sain pieniä särkiä, joita vein mummuni kissoille syötäväksi.
Teini-iässä itseäni ei luonto ja siellä liikkuminen juurikaan kiinnostanut. Itseasiassa olen löytänyt tieni takaisin kunnolla metsään vasta aikuisiällä muutama vuosi sitten, kun muutin Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun kiire, ihmispaljous ja hälinä ehkä ajoivat minut takaisin metsään, josta käyn usein hakemassa voimaa ja virkeyttä arkeen.
Itseäni luonnossa ja metsässä viehättää rauha, hiljaisuus ja kiireettömyys. En tiedä mitään rentouttavampaa kauniina lämpimänä kesäpäivänä, kun istua kalliolla lammen rannalla auringonpaisteessa, hyvät eväät mukana ja onki matkassa. Tai virittää riippumatto metsään kauniille paikalle, ja katsella miten eri malliset pilvet liikkuvat tuulen mukana. Linnut laulavat ja elämä tuntuu seisahtuvan.
Joskus luonnossa liikkuminen saa vieläkin aikaan aivan samoja tuntemuksia kuin lapsena. Olin hyvän ystäväni kanssa vuosi sitten talvella Kolilla ja kävelimme siellä lumisessa metsässä tykkylumipuiden keskellä upeassa kevätauringon paisteessa. Silloin siellä ei ollut paljon muita ihmisiä, ja muistan miten minut valtasi siellä metsässä samanlainen tunne kuin lapsena. Itseasiassa tunsin itseni jälleen lapseksi. Mietin, että mikä kuusen alunen olisi sopiva paikka majalle, ja tuntui että olisin voinut jäädä asumaan kauniiseen metsään. Rauhalliseen valtakuntaan, jossa saisi olla oma itsensä.
Avaa silmäsi – näet enemmän
Muutin Helsinkiin muutama vuosi sitten, ja ennen muuttoani pääkaupunkiin, ajattelin sen olevan lähinnä täynnä kerrostaloja, ihmisiä ja liikenteen melua. Kuinka väärässä olinkaan. Helsinki on täynnä mitä hienompia luontopaikkoja. Kalliot, metsän läheisyys ja meri Itä-Helsingissä ovat saaneet minut näkemään Helsingin aivan toisenlaisena kuin mitä alun perin ajattelin. Luonnossa liikkuminen kaupungissa ei todellakaan ole mahdotonta, ja läheltäkin voi löytää mitä hienompia paikkoja.
Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse nauttia luonnosta. Toisille paras rentoutumiskeino voi olla yhtä hyvin kaupungin ihmisvilinässä muiden keskellä. Mutta jos et ole koskaan kokeillut luonnossa liikkumista ja olemista, voit yllättyä mitä se voi antaakaan.
Vaellusharrastuksen olen löytänyt vasta aikuisiällä. Viikon vaellusreissu irtauttaa arjesta parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi parhaista asioista vaelluksella on olla jossain kaukana, mieluiten ilman puhelinverkkoa, jolloin on hyvä syy laittaa puhelin kokonaan kiinni ja irtautua kaikesta informaatiotulvasta. Vaikka saman voisi kokeilla tehdä kotonakin, jostain syystä se aina jää vain suunnittelu asteelle.
Kokemusten mahdollistaminen lapselle
Mikäli en olisi saanut lapsena niin vahvoja positiivisia kokemuksia luonnossa liikkumisesta, en tiedä millainen suhde minulla olisi luontoon nyt. Ehkä olisin löytänyt luonnon siitä huolimatta, tai sitten nauttisin jostain muusta asiasta samalla tavalla.
On tärkeää antaa lapselle mahdollisuus tutustua lähiympäristöön ja antaa kokemuksia uusista asioista, vaikka emme itse olisikaan himoliikkujia luonnossa. Luonnossa liikkuminen ja hiljaisuudessa oleminen on lapsille ja myös aikuisille rentouttavaa kaiken digitaalisten virikkeiden keskellä.
Luonnossa liikkumisesta ja retkeilystä ei kannata myöskään tehdä liian vaikeaa. Vaikka retkeilyn suosio onkin nostanut viime aikoina päätään, ei lähiretkeilyä varten tarvitse ostaa viimeisen päälle olevia kalliita retkeilyvaatteita ja varusteita. Lapset nauttivat pienistä ja yksinkertaisista asioista, mm. marjojen tai sienien poimimisesta, luonnon tarkkailusta ja lintujen bongauksesta. Ei myöskään tarvitse lähteä kauas voidakseen nauttia luonnosta. Vaikka lapin hiljaiset erämaat huutaisivatkin etelään asti sinua luokseen, myös läheltä voi löytää hienoja paikkoja, joissa käydä lasten kanssa. Kannattaa etsiä internetistä retkipaikkoja oman tai naapurikunnan alueelta, ja lähteä tutkimusmatkalle katsomaan mitä kaikkea juuri sinun läheltäsi löytyykään.
Eija Mikkola
Liikuntalääketieteen opiskelija, Jyväskylän yliopisto
