Tulevaisuudessa työterveyshuolto on tiivis osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Työikäisten terveydenhuollon kokonaisuus rakennetaan yhdessä kaikkien sote-toimijoiden kanssa.
Paitsi lapsia, nuoria ja vanhuksia, sote-muutos koskettaa myös noin 3,4 miljoonaa työikäistä suomalaista. Vuonna 2016 heistä työterveyshuollon piirissä oli noin 1 833 000 työntekijää (87% palkansaajista), ja heille palveluita tarjoaa noin 350 työterveyshuollon palveluita tuottavaa yksikköä. Sote-uudistuksen myötä vastuu työikäisen sujuvasta sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy maakunnille. Tässä kokonaisuudessa työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja palauttamisessa. 7.11.2018 Finlandia-talolla järjestettävässä seminaarissa keskustellaan, missä työikäisten yhtenäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden rakentamisessa mennään.
Maakuntien on ratkaistava myös työterveyspalvelujen järjestäminen
Tällä hetkellä työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai yhdessä toisen työnantajan kanssa tai se voi ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunnan on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon. Jatkossa jokaisessa maakunnassa on ratkaistava, miten työterveyspalvelut on järjestetty osana sosiaali- ja terveyspalveluita, kun palvelut siirtyvät maakunnille 1.1.2020.
Maakunnissa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimijat suunnittelevat yhdessä sitä, kuinka he jatkossa järjestävät keskinäisen yhteistyönsä maakunnan työikäisen parhaaksi.
– Uudenlaista yhteistyötä vaaditaan erityisesti työikäisten työkykyyn liittyvissä asioissa sekä ammattitautien ja työperäisten sairauksien varhaisessa tunnistamisessa. Myös työikäisten sujuva ja hoitovastuiltaan tarkoituksenmukainen sairaanhoito ja terveyden edistämisen suunnittelu hyötyvät työterveyshuollon osaamisesta. Edellä mainittuja kokonaisuuksia tukeva tieto pitäisi olla työterveyshuollon ja muiden sote-palveluiden yhteiskäytössä, kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta painottaa.
Työikäisten terveydenhuollon uudistaminen on yhteistyötä
Jotta työterveyshuollon osaaminen on saatu mukaan sote-uudistustyöhön, on tarvittu uudenlaisia rakenteita myös työterveystoimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön. Aiemmin työterveyshuollot ovat toimineet maakunnissa erillään ja yhteistyö on ollut satunnaista.
– Vuosien 2017-2018 aikana työterveystoimijat ovat järjestäytyneet maakunnallisiksi yhteistyöryhmiksi, jotka ovat toimineet yhteistyön osapuolena sote-toimijoille. Työterveystoimijoiden ja sote-toimijoiden yhteistyönä on puolestaan aloitettu suunnittelemaan työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia, Hakulinen kertoo.
Asiakaskeskeisyys punaiseksi langaksi
Työikäisten yhtenäistä palvelukokonaisuutta on rakennettu maakuntien lähtökohdista käsin. Työterveyshuollon osaamista on viety uudistuksen eri tasoille ja työryhmiin. Lisäksi maakunnissa on aloitettu erilaisia kokeiluja, joita on jaettu myös muihin maakuntiin hyödynnettäväksi. Maakuntien erilaisuus ja lähtökohdat määräävät kehittämistyön tahdin. Yhteinen kehittäminen tukee soten keskeisenä lähtökohtana olevaa asiakaslähtöisyyttä ja kustannusten hallintaa.
– Asiakaskeskeisellä ajattelulla on saatu aikaan alkuun pirstaleisesta toimijoiden kokonaisuudesta yhtenäisempi, työikäisen palvelutarpeisiin vastaava kokonaisuus. Työ on vielä alussa, mutta suunta on oikea, Hakulinen painottaa.
– Kokeilevaa kulttuuria ja yhteisiä tekoja tarvitaan, kun saatetaan yhteen toimijoita, joilla ei ole kokemusta aiemmasta yhteistyöstä, hän kuvaa kehittämistyön haasteita.
