Liikunta- ja ravintotottumukset muuttuvat usein rinnakkain elämänkulun aikana

Liikunnallisesti aktiiviset henkilöt syövät enemmän ja useammin kasviksia ja hedelmiä kuin vähän liikkuvat henkilöt. Tuore tutkimus osoittaa, että niin säännöllinen, lapsuudesta aikuisuuteen jatkunut liikunta-aktiivisuus kuin liikunta-aktiivisuuden lisääminen myöhemmin elämässä ovat molemmat yhteydessä kasvisten ja hedelmien suurempaan käyttöön.

Liikunnallinen elämäntapa sekä runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio pitävät yllä terveyttä ja ehkäisevät useita kansantauteja. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tuore tutkimus pyrki selvittämään, miten liikunta-aktiivisuuden kehitys 30 vuoden aikana lapsuudesta aikuisuuteen oli yhteydessä kasvisten ja hedelmien käyttöön.

Lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneen liikunnan havaittiin olevan yhteydessä suurempaan ja säännöllisempään kasvisten ja hedelmien käyttöön verrattuna jonkin verran tai vähän liikkuviin henkilöihin. Myös liikunnan lisääntyminen elämänkulun aikana näytti olevan yhteydessä positiivisiin muutoksiin kasvisten ja hedelmien käytössä – etenkin naisilla.

Toisaalta etenkin miehillä liikunnan väheneminen oli yhteydessä samanaikaiseen ravinnon laadun heikkenemiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että niin liikunta-aktiivisuus kuin kasvisten ja hedelmien käyttö usein vähenivät murrosiässä – joskin liikunnallisemmilla nuorilla kasvisten ja hedelmien käyttö oli silti yleisempää kuin vähemmän liikkuvilla. Kahden terveystavan heikkeneminen voi olla merkittävä riski terveydelle.

– Tämä terveystapojen samanaikainen muuttuminen olisi tärkeä huomioida liikunta- ja terveysneuvonnassa jo kouluiästä alkaen. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai liikuntakeskusten ’personal trainerit’ pyrkivät tukemaan asiakkaittensa liikunnan lisäämistä, olisi luontevaa samalla keskustella ravitsemuksesta, kuten kasvisten ja hedelmien käytöstä. Näin samalla tuettaisiin hyvinvointia niin ravinnon kuin liikunnan osalta, suosittelee Jyväskylän yliopistolla väitöskirjatutkimustaan tekevä Irinja Lounassalo.

Tutkimuksen viimeisimpinä mittausvuosina, tutkittavien ollessa jo aikuisia, oli kasvisten ja hedelmien käytössä havaittavissa puolestaan pienoista lisääntymistä myös vähemmän liikkuvien ryhmissä.

– Tutkimuksemme tulokset ovat linjassa Finravinto-tutkimuksen kanssa, jonka mukaan suomalaisten kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosina 1997–2012, kertoo Lounassalo.

Syitä kasvisten ja hedelmien käytön lisääntymiseen viime vuosina on monia: muun muassa niiden saatavuus on parantunut, ravintosuositukset ovat olleet näkyvästi esillä mediassa ja yleinen tietoisuus terveellisestä ravinnosta on lisääntynyt. Lisäksi Pohjoismaissa useimpien ihmisten tulotaso mahdollistaa kasvisten ja hedelmien säännöllisen käytön.

– Edelleenkään ravintosuositus, puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä, ei toteudu läheskään jokaisella suomalaisella, vaikka suunta onkin lupaava. Toivoisin, että terveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveroa pyrittäisiin laskemaan. Näin muun muassa kasvisten, vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käyttö saattaisi lisääntyä, jatkaa Lounassalo.

Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimusaineisto on peräisin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta, jota johtaa Akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksesta. Alkumittauksessa vuonna 1980 tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita ja viimeisimmässä mittauksessa 33–48-vuotiaita vuonna 2011.Tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Juho Vainion säätiö.

Lähde: SST Info

Vastaa