LDL-kolesterolin ja verenpaineen lasku ja sydänterveys

LDL-kolesterolin ja verenpaineen pysyvä lasku on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä koko elämän aikana. Laaja brittiläinen tutkimus osoitti, että jo maltilliset mutta pitkäkestoiset erot näissä kahdessa arvossa yhdistyivät jopa 80 prosenttia pienempään elinikäiseen sairastumisriskiin. Tällä sivulla käydään läpi, mitä tutkimus todella osoitti, mitä LDL-kolesteroli ja verenpaine tarkoittavat, millaiset ovat suomalaiset tavoitearvot ja miten arvoihin voi vaikuttaa elintavoilla.

Mitä laaja tutkimus osoitti LDL-kolesterolin ja verenpaineen laskusta

Tutkimus osoitti, että samanaikaisesti matalampi LDL-kolesteroli ja matalampi yläverenpaine yhdistyivät selvästi pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tulokset esiteltiin Euroopan kardiologisen seuran (ESC) kongressissa Pariisissa syyskuussa 2019, ja ne julkaistiin samana päivänä arvostetussa JAMA-lehdessä. Tutkimusta johti professori Brian Ference Cambridgen yliopistosta.

Keitä tutkimuksessa oli mukana?

Tutkimuksessa analysoitiin UK Biobank -aineistoa, joka kattoi 438 952 brittiläistä osallistujaa. Tutkijat eivät määränneet osallistujille lääkkeitä, vaan hyödynsivät perinnöllisiä geenivariantteja, jotka vaikuttavat luontaisesti LDL-kolesterolin ja verenpaineen tasoon. Menetelmää kutsutaan Mendelin satunnaistamiseksi, ja sen avulla voidaan arvioida, mitä koko eliniän kestävä matalampi altistus näille riskitekijöille tarkoittaa.

Kuinka paljon riski pieneni?

Riski pieneni huomattavasti jo melko pienillä eroilla arvoissa. Henkilöillä, joilla oli geneettisesti noin 1 mmol/l matalampi LDL-kolesteroli ja 10 mmHg matalampi yläverenpaine, oli jopa 80 prosenttia pienempi elinikäinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Ennenaikaisen sydän- ja verisuonikuoleman riski oli noin 68 prosenttia pienempi. Pienemmätkin erot näkyivät: noin 0,3 mmol/l matalampi LDL yhdistettynä 3 mmHg matalampaan yläpaineeseen liittyi noin 50 prosenttia pienempään elinikäiseen riskiin.

Miksi luvut ovat suurempia kuin lääkehoidon tutkimuksissa?

Luvut ovat niin suuria juuri siksi, että kyse on koko eliniän kestävästä altistuksesta eikä keski-iässä aloitetusta hoidosta. Kun arvo on hieman matala jo nuoresta pitäen, hyöty kertyy vuosikymmenten aikana. Tutkijat korostivat itse, että tulokset kuvaavat perinnöllistä, elinikäistä altistusta – niitä ei voi suoraan tulkita niin, että lääkkeellä tai elintapamuutoksella saavutettaisiin sama 80 prosentin vähennys lyhyessä ajassa. Ydinviesti on silti selvä: mitä aikaisemmin arvot saadaan maltillisesti alemmas ja mitä pidempään ne pysyvät siellä, sitä suurempi on kertyvä hyöty.

Mitä LDL-kolesteroli ja verenpaine tarkoittavat

LDL-kolesteroli ja verenpaine ovat kaksi keskeistä ja mitattavissa olevaa sydänterveyden riskitekijää. Molempiin voi vaikuttaa sekä elintavoilla että tarvittaessa lääkkeillä, mikä tekee niistä erityisen tärkeitä ennaltaehkäisyn kannalta.

Mikä on LDL-kolesteroli?

LDL-kolesteroli on veressä kiertävää kolesterolia, jota kuljettavat niin sanotut pienitiheyksiset lipoproteiinit (englanniksi low-density lipoprotein). Sitä kutsutaan usein ”pahaksi” kolesteroliksi, koska liiallinen määrä kertyy valtimoiden seinämiin ja edistää valtimoiden ahtautumista eli ateroskleroosia. Ahtautuneet valtimot lisäävät sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä. HDL-kolesteroli (”hyvä” kolesteroli) puolestaan kuljettaa kolesterolia pois valtimoista.

Mitä verenpaine kertoo?

Verenpaine kertoo sen paineen, jolla veri virtaa valtimoissa. Se ilmoitetaan kahtena lukuna: yläpaine (systolinen) kuvaa painetta sydämen supistuessa ja alapaine (diastolinen) painetta sydämen lepovaiheessa. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine rasittaa sydäntä ja verisuonia ja nopeuttaa valtimoiden vaurioitumista. Tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaan yläpainetta, joka on vahva sydäntapahtumien ennustaja.

Mitkä ovat tavoitearvot Suomessa?

Tavoitearvot määritetään yksilöllisesti kokonaisriskin mukaan, joten yhtä kaikille sopivaa raja-arvoa ei ole. Oman sydän- ja verisuoniterveyden kannalta on hyvä tuntea omat arvot eli mitatut LDL-kolesteroli- ja verenpainelukemat ja käydä ne läpi lääkärin kanssa. Seuraava taulukko kokoaa yleisesti käytettyjä tavoitetasoja suuntaa antavasti.

Verenpaineen yleinen tavoite vastaanotolla mitattuna on useimmilla alle 140/90 mmHg, ja monilla suuren riskin potilailla tavoitellaan tasoa alle 130/80 mmHg. Kotona mitattuna tavoite on hieman matalampi. Oikeat tavoitteet kannattaa aina varmistaa omalta lääkäriltä.

Miksi pienet, pysyvät muutokset ovat niin tärkeitä

Pienet mutta pysyvät muutokset ovat tärkeitä, koska niiden hyöty kertyy vuosien ja vuosikymmenten mittaan. Yhden mittauskerran lukema kertoo tilanteen vain sillä hetkellä, mutta valtimoiden terveyteen vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka korkeita arvot ovat olleet vuodesta toiseen. Siksi jo maltillinen mutta jatkuva LDL-kolesterolin ja verenpaineen aleneminen voi professori Ferencen mukaan tuottaa saman kokoluokan hyödyn kuin esimerkiksi verenpainetta alentava DASH-ruokavalio. Tämä tekee varhaisesta ennaltaehkäisystä erityisen kannattavaa: arvoihin vaikuttaminen jo nuorena tuottaa suuremman elinikäisen hyödyn kuin vasta oireiden ilmaannuttua aloitetut toimet.

Miten LDL-kolesterolia ja verenpainetta voi laskea elintavoilla

LDL-kolesterolia ja verenpainetta voi laskea samoilla elintapamuutoksilla, mikä tekee niistä tehokkaita: sama arjen valinta hyödyttää usein molempia arvoja yhtä aikaa. Elintapamuutokset ovat ennaltaehkäisyn perusta, mutta ne eivät korvaa lääkärin määräämää hoitoa silloin, kun lääkitystä tarvitaan.

Ruokavalio

Ruokavalio on keskeisin yksittäinen keino vaikuttaa molempiin arvoihin. Kovan eli tyydyttyneen rasvan (voi, rasvaiset liha- ja maitotuotteet) korvaaminen pehmeällä rasvalla (kasviöljyt, pähkinät, kala) laskee LDL-kolesterolia. Suolan vähentäminen alentaa verenpainetta, ja runsas kasvisten, hedelmien ja täysjyväviljan lisääminen ruokavalioon tuo mukanaan kuitua, joka sitoo kolesterolia. Juuri näihin periaatteisiin perustuu DASH-ruokavalio, joka on kehitetty erityisesti verenpaineen alentamiseen.

Liikunta

Säännöllinen liikunta laskee verenpainetta ja parantaa veren rasva-arvoja. Kestävyysliikunta, kuten reipas kävely, pyöräily tai uinti, vahvistaa sydäntä ja verisuonia, ja se kannattaa, sillä liikunta vahvistaa myös aivoja. Yleissuositus on vähintään noin 150 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa viikossa lihaskuntoharjoittelulla täydennettynä. Pienikin lisäys päivittäiseen liikkumiseen on parempi kuin ei mitään.

Paino, tupakointi ja alkoholi

Ylipainon vähentäminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö tukevat kaikki sekä kolesteroli- että verenpainearvoja. Jo muutaman kilon laihtuminen voi laskea verenpainetta, ja tupakoinnin lopettaminen parantaa verisuonten toimintaa nopeasti. Monen tottumuksen muuttaminen kerralla on vaikeaa, joten ammattilaisen tuki voi auttaa elämäntapamuutoksen tukena ja muutosten pilkkomisessa pienempiin askeliin.

Yleisimmät virheet

Yleisin virhe on keskittyä vain toiseen arvoon, vaikka LDL-kolesteroli ja verenpaine vaikuttavat riskiin yhdessä. Myös seuraavat erehdykset ovat tavallisia:

• Odotetaan oireita. Sekä korkea kolesteroli että kohonnut verenpaine ovat yleensä oireettomia, joten niitä ei huomaa ilman mittausta.
• Lopetetaan lääkitys oma-aloitteisesti. Kun arvot normalisoituvat, lääkkeitä ei pidä lopettaa ilman lääkärin ohjetta – arvot nousevat usein takaisin.
• Luotetaan yksittäiseen mittaukseen. Verenpaine vaihtelee, ja luotettava kuva saadaan vasta toistetuilla, oikein tehdyillä mittauksilla.
• Tehdään rajuja mutta lyhytaikaisia muutoksia. Hyöty syntyy pysyvistä tottumuksista, ei muutaman viikon kuureista.
• Uskotaan ihmeravintolisiin. Mikään yksittäinen valmiste ei korvaa kokonaisvaltaista ruokavaliota, liikuntaa ja tarvittaessa lääkitystä.

Kenen kannattaa seurata arvojaan ja milloin hakeutua lääkäriin

Arvojaan kannattaa seurata käytännössä kaikkien aikuisten, mutta erityisesti niiden, joilla on suvussa sydän- ja verisuonitauteja, ylipainoa, diabetes, tupakointia tai jo todettu kohonnut kolesteroli tai verenpaine. Kolesteroli ja verenpaine mitataan yleensä terveystarkastuksen yhteydessä, ja monet apteekit ja sydänyhdistykset tarjoavat mittauksia. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos arvot ovat toistuvasti koholla, jos verenpaine on hyvin korkea tai jos ilmenee rintakipua, hengenahdistusta tai muita sydänoireita. Pidempiin automatkoihin ja istumatyöhön liittyy myös laskimotukosriski, ja veritulpan välttäminen onnistuu tauottamalla istumista. Lisää yleisiä vinkkejä oman hyvinvoinnin tueksi löytyy omasta osiostaan.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi terveystiedoksi, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa tutkimusta, diagnoosia tai hoitoa. Tekstissä mainitut tutkimustulokset perustuvat väestötason aineistoon eivätkä ennusta yksittäisen ihmisen riskiä. Älä aloita, muuta tai lopeta lääkitystä tämän sivun perusteella, vaan keskustele omasta tilanteestasi lääkärin kanssa. Luotettavaa lisätietoa sydänterveydestä tarjoaa esimerkiksi Suomen Sydänliitto. Akuuteissa oireissa, kuten äkillisessä rintakivussa tai halvausoireissa, soita heti hätänumeroon 112.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka paljon LDL-kolesterolin ja verenpaineen lasku pienentää sydänriskiä?

Laajassa UK Biobank -tutkimuksessa noin 1 mmol/l matalampi LDL-kolesteroli ja 10 mmHg matalampi yläverenpaine koko eliniän ajan yhdistyivät jopa 80 prosenttia pienempään elinikäiseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Luku kuvaa pitkäaikaista altistusta, ei yhden hoitojakson vaikutusta.

Riittääkö pelkkä elämäntapamuutos vai tarvitaanko lääkkeitä?

Elintavat ovat ennaltaehkäisyn perusta ja riittävät monille, joilla riski on pieni. Suuremman riskin tai korkeiden arvojen kohdalla lääkäri voi suositella myös lääkitystä, kuten statiineja tai verenpainelääkkeitä. Elintavat ja lääkitys tukevat toisiaan.

Mitkä ovat LDL-kolesterolin tavoitearvot?

Tavoite riippuu kokonaisriskistä. Pienen riskin kohdalla tavoite on yleensä alle 3,0 mmol/l ja suuren riskin kohdalla alle 1,8 mmol/l. Todetun valtimotaudin yhteydessä tavoitellaan usein tasoa alle 1,4 mmol/l. Oma tavoitetaso kannattaa tarkistaa lääkäriltä.

Mikä on DASH-ruokavalio?

DASH-ruokavalio on erityisesti verenpaineen alentamiseen kehitetty ruokavaliomalli, joka painottaa kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, vähärasvaisia maitotuotteita ja vähäistä suolan määrää. Se alentaa tutkitusti sekä verenpainetta että LDL-kolesterolia.

Kuinka usein kolesteroli ja verenpaine kannattaa mitata?

Terveen aikuisen kannattaa mittauttaa arvot muutaman vuoden välein, esimerkiksi terveystarkastuksessa. Jos arvot ovat koholla tai käytössä on lääkitys, mittauksia tehdään useammin lääkärin ohjeen mukaan. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli ovat usein oireettomia, joten säännöllinen seuranta on tärkeää.