Lääketiede 2020-luvulla: vastuullisuutta, ennaltaehkäisevää terveysteknologiaa ja digi apuna potilaiden hoidossa

Lääketiede on 2020-luvulla muuttunut nopeasti. Hoito siirtyy yhä useammin verkkoon, sairauksia pyritään tunnistamaan jo ennen oireita, ja lääkehoidon ympäristövaikutuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Samaan aikaan uudet lääkkeet osuvat entistä tarkemmin oikeaan hoidettavaan kohteeseen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä terveysteknologia tarkoittaa, miten digitaaliset palvelut ja tekoäly näkyvät potilaan arjessa, millaisia uusia hoitoja on tullut käyttöön ja mitä vastuullisuus lääketieteessä käytännössä merkitsee.

Mitä terveysteknologia tarkoittaa?

Terveysteknologialla tarkoitetaan laitteita, sovelluksia ja ohjelmistoja, jotka tukevat terveyden seurantaa, sairauksien tunnistamista ja hoitoa. Käytännössä kyse on esimerkiksi puettavista mittareista, kotona käytettävistä testeistä, potilastietojärjestelmistä ja älypuhelinsovelluksista, jotka yhdistävät potilaan ja hoitavan tahon. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua, nopeuttaa diagnoosia ja antaa ihmiselle enemmän tietoa omasta terveydestään.

Ala on Suomelle merkittävä vientituote. Terveysteknologia ry:n (Healthtech Finland) mukaan terveysteknologian tuotevienti nousi vuonna 2025 ennätykselliseen noin 2,79 miljardiin euroon, ja alan kauppatase oli noin 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Alalla toimii Suomessa satoja yrityksiä, suurista laitevalmistajista pieniin ohjelmisto- ja kasvuyrityksiin.

Terveysteknologian kenttä voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: seurantaan (esimerkiksi aktiivisuusrannekkeet ja verensokerimittarit), diagnostiikkaan (kuvantaminen ja kotitestit), hoitoon (digitaaliset hoitopolut ja etävastaanotot) sekä hallintoon (potilastietojärjestelmät ja ajanvaraus). Kuluttajalle suunnatut hyvinvointisovellukset ja viranomaisten valvomat lääkinnälliset laitteet eroavat toisistaan: lääkinnällinen laite on arvioitu virallisesti, hyvinvointisovellusta ei välttämättä ole.

Teknologian yleistymistä selittävät väestön ikääntyminen, pitkät hoitojonot ja tarve käyttää terveydenhuollon rajallisia voimavaroja tehokkaammin. Samalla digitalisaatio on tullut osaksi arkea myös terveyden ja hyvinvoinnin alueella, kun yhä useampi palvelu löytyy verkosta.

Ennaltaehkäisevä terveysteknologia – sairauksien tunnistaminen ajoissa

Ennaltaehkäisevän terveysteknologian ydinajatus on tunnistaa sairaus tai kohonnut riski mahdollisimman varhain, jolloin siihen voidaan vaikuttaa ennen vakavia oireita. Varhainen puuttuminen on usein sekä potilaalle parempi että terveydenhuollolle edullisempi vaihtoehto kuin pitkälle edenneen sairauden hoito.

Sydämen rytmihäiriöiden tunnistaminen mobiililaitteilla

Rytmihäiriöt jäävät usein havaitsematta tavanomaisissa tutkimuksissa, koska oireita esiintyy vain ajoittain. Lyhyt sydänfilmi (EKG) vastaanotolla ei välttämättä osu samaan hetkeen oireiden kanssa. Mobiili-EKG ja puettavat mittarit mahdollistavat sydämen toiminnan seurannan pidemmän aikaa kotioloissa, jolloin satunnaisetkin poikkeamat tallentuvat. Tuloksena saadaan sydänfilmi, josta lääkäri voi havaita esimerkiksi eteisvärinään viittaavia poikkeamia ja selvittää oireiden syitä.

Riskitestit ja omaseuranta

Laboratoriotestit voivat arvioida esimerkiksi vakavan sydäntapahtuman ja tyypin 2 diabeteksen riskiä mittaamalla veren riskimolekyylejä. Testi kuvaa henkilön sen hetkistä terveydentilaa, ja kohonneeseen riskiin voi monissa tapauksissa vaikuttaa elämäntapamuutoksilla, kuten ruokavaliolla, liikunnalla ja tupakoinnin lopettamisella. Omaseurannassa ihminen kerää itse tietoa esimerkiksi verenpaineesta tai verensokerista, mikä auttaa sekä potilasta että hoitavaa tahoa seuraamaan tilannetta. Myös hätätilanteita varten on kehitetty työkaluja: lähimmän sydäniskurin voi paikantaa 112 Suomi -sovelluksella, mikä voi nopeuttaa avun saamista sydänpysähdyksessä.

Digitaaliset palvelut potilaan hoidossa

Digitaaliset palvelut täydentävät perinteistä vastaanottoa ja parantavat hoidon saatavuutta. Kun osa asioinnista hoituu etänä, lääkäreille ja hoitajille jää enemmän aikaa haastavampien tapausten hoitoon ja potilas saa yhteyden nopeammin. Digitaaliset palvelut eivät korvaa kaikkea hoitoa, mutta ne ovat vakiinnuttaneet asemansa osana suomalaista terveydenhuoltoa.

Etävastaanotot ja chat-lääkärit

Etävastaanotolla potilas asioi lääkärin tai hoitajan kanssa puhelimitse, videolla tai chatissa. Monet tavanomaiset vaivat voidaan arvioida ja hoitaa alusta loppuun ilman fyysistä käyntiä, jolloin palvelu on usein nopea ja joustava. Kaikkiin tilanteisiin etävastaanotto ei kuitenkaan sovi: fyysistä tutkimusta tai kuvantamista vaativat oireet edellyttävät edelleen käyntiä paikan päällä. Hyvä palvelu ohjaa potilaan tarvittaessa eteenpäin oikeaan hoitopaikkaan.

Omaolo, digihoitopolut ja hyvinvointialueet

Julkiset sähköiset terveyspalvelut ovat Suomessa hyvinvointialueiden vastuulla. Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle; lisäksi Helsingin kaupunki järjestää omat palvelunsa ja HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä erikoissairaanhoidon tehtävistä. Valtakunnallinen Omaolo-verkkopalvelu on luokiteltu lääkinnälliseksi laitteeksi: se tukee oma- ja itsehoitoa, tekee oirearvioita ja ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen. Palvelu edellyttää vahvaa tunnistautumista. Digitaalisilla hoitopoluilla eli digihoitopoluilla tarkoitetaan tiettyyn sairauteen rakennettua verkkopalvelua, joka ohjaa potilasta hoidon eri vaiheissa ja nostaa tarvittaessa esiin ne potilaat, joiden hoitoa on syytä muuttaa.

Tekoäly lääketieteessä – mihin sitä käytetään?

Tekoälyllä tarkoitetaan ohjelmistoja, jotka oppivat suuresta tietomäärästä ja tekevät sen perusteella arvioita tai ehdotuksia. Terveydenhuollossa tekoälyä hyödynnetään jo etenkin kuvantamisessa: esimerkiksi röntgen-, magneetti- ja tietokonetomografiakuvien analysoinnissa tekoäly voi auttaa löytämään poikkeamia ja seuraamaan sairauden etenemistä. Aalto-yliopiston ja alan tutkijoiden mukaan tekoälyavusteista kuva-analyysiä käytetään muun muassa lasten luuston kehityksen arviointiin käden röntgenkuvasta.

Tekoäly ei korvaa lääkäriä, vaan toimii apuvälineenä, ja vastuu hoitopäätöksistä säilyy ammattilaisella. Käyttöön liittyy myös ratkaistavia haasteita: arkaluonteisten potilastietojen käsittely, vastuunjako mahdollisissa virhetilanteissa sekä algoritminen vinouma, jossa puutteellisella aineistolla opetettu malli voi tehdä järjestelmällisesti virheellisiä arvioita joidenkin potilasryhmien kohdalla. EU:n lääkinnällisten laitteiden sääntely ja tekoälyasetus asettavat vaatimuksia sille, millaisia tekoälyjärjestelmiä terveydenhuollossa saa käyttää.

Uudet lääkkeet 2020-luvulla

Uudet lääkkeet osuvat entistä tarkemmin juuri oikeaan kohteeseen ja aiheuttavat siksi usein vähemmän haittoja. Täsmällisemmän vaikutustavan ansiosta hoitoa voidaan myös kohdentaa paremmin niille potilaille, jotka siitä todennäköisimmin hyötyvät.

Migreenin estohoito ja CGRP-lääkkeet

Migreenin estohoidossa on otettu käyttöön lääkkeitä, jotka vaikuttavat kalsitoniinigeeniin liittyvään peptidiin (CGRP). CGRP on hermoston viestiaine, joka laajentaa verisuonia ja osallistuu migreenikivun syntyyn. Uudet estolääkkeet joko sitovat CGRP:n tai estävät sen vaikutuksen reseptorissa. Vasta-ainevalmisteet annetaan pistoksena ihon alle kuukauden tai kolmen kuukauden välein, ja lisäksi on tullut suun kautta otettavia niin sanottuja gepanteja. Yhdysvaltalainen päänsärkyjärjestö American Headache Society luokitteli vuoden 2024 päivityksessään CGRP:hen kohdistuvat hoidot migreenin eston ensilinjan vaihtoehdoksi. Lisää vaikean migreenin hoidosta löydät erillisestä artikkelista.

PrEP ja hiv-tartunnan ehkäisy

PrEP eli estohoito on ennaltaehkäisevä lääkitys, jonka tarkoituksena on estää hi-viruksen tarttuminen. Suomen apteekkeihin saapuivat ensimmäiset edullisemmat rinnakkaisvalmisteet toukokuussa 2019, mikä paransi lääkkeen saatavuutta aiemman kalliin alkuperäisvalmisteen jälkeen. Yleisimmin hoito toteutetaan ottamalla yksi tabletti päivittäin, mutta käytössä on myös tapahtumapohjainen annostelu riskitilanteiden ympärillä. Kansainvälisesti kehitteillä ja käyttöön tulossa on myös pitkävaikutteisia pistoshoitoja, jotka annetaan harvakseltaan.

Apua tupakoinnin lopettamiseen

Tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla useita vaihtoehtoja nikotiinikorvaushoidosta reseptilääkkeisiin. Nikotiinikorvaushoito lievittää vieroitusoireita, kun taas tietyt reseptilääkkeet vähentävät tupakoinnin tuomaa mielihyvää tai tupakanhimoa. Keskeistä on, että lopettaminen suunnitellaan yksilöllisesti, sillä samat keinot eivät sovi kaikille. Lisää aiheesta löydät artikkelista nikotiinista ja tupakoinnista.

Vastuullisuus lääketieteessä – ympäristö ja potilas

Vastuullisuus tarkoittaa lääketieteessä sekä potilaan turvallisuudesta huolehtimista että hoidon ympäristövaikutusten huomioimista. 2020-luvulla molemmat näkökulmat ovat nousseet aiempaa vahvemmin esiin osana hoitopäätöksiä.

Lääkkeiden ympäristövaikutukset

Lääkkeiden ympäristöluokitus tuotiin Suomeen vuodenvaihteessa 2021–2022. Luokitus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tietoa lääkeaineiden ympäristöriskeistä, ja se on osa Pharmaca Fennica -lääketietoa. Luokituksen toi Suomeen Lääketietokeskus, joka toimii nykyään nimellä Pharmaca Health Intelligence. Kun saatavilla on useita yhtä tehokkaita ja turvallisia vaihtoehtoja, lääkäri voi valita ympäristöä vähemmän kuormittavan.

Hyvä esimerkki on astman ja keuhkoahtaumataudin hoito. Ponnekaasua sisältävien annossumuttimien (pMDI) hiilijalanjälki on tutkimusten mukaan moninkertainen jauheinhalaattoreihin (DPI) verrattuna – arviot vaihtelevat noin 20-kertaisesta jopa yli 100-kertaiseen. Brittiläisessä tutkimuksessa siirtyminen jauheinhalaattoriin noin puolitti yhden potilaan vuotuisen hiilijalanjäljen ilman, että astman hoitotasapaino heikkeni. Kaikille jauheinhalaattori ei kuitenkaan sovi, sillä esimerkiksi pienet lapset ja osa iäkkäistä eivät saa aikaan riittävää sisäänhengitysvirtausta, joten hoitomuoto valitaan aina potilaan tarpeiden mukaan. Vastuullisuutta on myös käyttämättömien lääkkeiden vieminen apteekkiin hävitettäväksi: sekajätteeseen tai viemäriin päätyessään lääkeaineet voivat kulkeutua vesistöihin ja olla haitallisia vesieliöille.

Tietoturva ja yksityisyys

Terveystiedot ovat erityisen arkaluonteisia, joten tietoturva on olennainen osa vastuullista terveysteknologiaa. Julkisissa palveluissa, kuten Omaolossa ja Omakannassa, käyttäjä tunnistautuu vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksilla, ja tietojen käsittelyä ohjaa EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Lääkinnälliseksi laitteeksi luokiteltu sovellus on arvioitava viranomaisvaatimusten mukaisesti. Käyttäjän kannattaa suosia virallisia ja tunnettuja palveluja, tarkistaa sovelluksen tietosuojakäytännöt ja välttää terveystietojen jakamista epämääräisiin sovelluksiin.

Tutkimus luo tulevaisuuden hoidot

Tämän päivän tutkimus synnyttää huomisen hoidot. Yksi nopeasti kehittyvä alue on suolistomikrobisto eli suolistossa elävät bakteerit ja muut mikrobit. Tutkimusten mukaan mikrobiston epätasapaino on yhteydessä useisiin elintapasairauksiin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymään ja diabetekseen, ja mahdollisesti myös eräisiin neurologisiin sairauksiin. Käytännön sovellukset, kuten yksilöllinen ravitsemus, ovat kuitenkin vielä tutkimusvaiheessa. Toinen tulevaisuuden perusta ovat biopankit, joihin kerätään potilaiden vapaaehtoisella suostumuksella näytteitä myöhempää tutkimusta varten. Myös laitekehitys etenee: esimerkkinä uusista innovaatioista on liikuteltava magneettikuvauslaite, joka voisi tuoda kuvantamisen lähemmäs potilasta.

Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset

Terveysteknologian hyödyt jäävät helposti saamatta, jos työkaluja käytetään väärin tai niiden varaan lasketaan liikaa. Yleisimpiä sudenkuoppia ovat seuraavat:

• Inhalaattorin väärä käyttötekniikka. Iso osa astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaista käyttää inhalaattoriaan väärin, jolloin lääke ei tehoa kunnolla. Oikea käyttötekniikka kannattaa tarkistaa ammattilaisen kanssa.
• Sovelluksen pitäminen diagnoosina. Oirearvio tai riskitesti antaa suuntaa, mutta ei korvaa lääkärin tekemää diagnoosia. Huolestuttavien oireiden kanssa on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
• Omaseurannan tulosten ylitulkinta. Yksittäinen poikkeava mittaustulos ei välttämättä tarkoita sairautta. Pitkän aikavälin suuntaus on usein yksittäistä lukemaa tärkeämpi.
• Käyttämättömien lääkkeiden hävittäminen väärin. Lääkkeet kuuluvat apteekkiin, eivät sekajätteeseen tai viemäriin.
• Oletus, että etävastaanotto sopii kaikkeen. Osa oireista vaatii fyysisen tutkimuksen, eikä niitä voi luotettavasti arvioida pelkästään etänä.

Näin otat digitaaliset terveyspalvelut käyttöön

Suomalaiset julkiset digipalvelut ovat maksuttomia ja käytettävissä kaikille, joilla on suomalaiset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti. Pääset alkuun seuraavasti:

1. Tunnistaudu. Kirjaudu palveluun vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksilla. Tunnistautuminen varmistaa, että terveystietosi näkyvät vain sinulle.
2. Tarkista omat tietosi Omakannasta. Näet reseptisi, laboratoriotuloksesi ja aiemmat merkinnät yhdestä paikasta, ja voit uusia reseptejä sähköisesti.
3. Tee oirearvio tarvittaessa. Omaolossa voit täyttää oirekyselyn, joka antaa toimintaohjeen ja ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.
4. Käytä oman hyvinvointialueesi palveluja. Monella alueella on oma sähköinen asiointikanava tai sovellus, jonka kautta voi varata aikoja sekä asioida chatissa tai videolla.
5. Varaa hätänumerot talteen. Tallenna puhelimeen Päivystysavun numero 116117 ja lataa 112 Suomi -sovellus, jotta saat apua nopeasti tarpeen tullen.

Jos sähköinen asiointi tuntuu hankalalta tai käytössäsi ei ole tunnistautumisvälineitä, perinteinen puhelinasiointi ja vastaanottokäynti ovat edelleen käytettävissä. Digitaaliset palvelut ovat vaihtoehto, eivät pakko.

Kenelle terveysteknologiasta on hyötyä?

Terveysteknologiasta hyötyy käytännössä jokainen, mutta eri tavoin. Pitkäaikaissairaalle, kuten diabeetikolle tai verenpainepotilaalle, omaseuranta ja digihoitopolut tuovat jatkuvuutta hoitoon. Kiireiselle tai kaukana palveluista asuvalle etävastaanotto parantaa saatavuutta. Omasta terveydestään kiinnostunut saa riskitesteistä ja mittareista tietoa ennaltaehkäisyn tueksi. Terveydenhuollon ammattilaiselle teknologia vapauttaa aikaa rutiineista potilaan kohtaamiseen. Teknologia ei kuitenkaan sovi kaikkeen eikä korvaa inhimillistä hoitoa: sen suurin hyöty syntyy, kun se täydentää ammattilaisen työtä.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa, eikä sitä ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi lääketieteelliseksi neuvoksi, diagnoosiksi tai hoito-ohjeeksi. Älä aloita, muuta tai lopeta lääkitystä pelkän verkkotiedon perusteella. Oireiden arvioimiseksi ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, esimerkiksi omalle hyvinvointialueellesi tai Omaoloon. Kiireellisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa voit soittaa Päivystysavun numeroon 116117, ja hätätilanteessa numeroon 112.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä terveysteknologia tarkoittaa?

Terveysteknologia tarkoittaa laitteita, sovelluksia ja ohjelmistoja, jotka tukevat terveyden seurantaa, sairauksien tunnistamista ja hoitoa. Siihen kuuluvat esimerkiksi puettavat mittarit, kotitestit, oirearviosovellukset ja potilastietojärjestelmät.

Korvaavatko digitaaliset palvelut lääkärikäynnin?

Eivät kokonaan. Monet tavanomaiset vaivat voidaan hoitaa etänä puhelimitse, videolla tai chatissa, mutta fyysistä tutkimusta tai kuvantamista vaativat oireet edellyttävät käyntiä vastaanotolla. Digitaaliset palvelut täydentävät perinteistä hoitoa ja parantavat sen saatavuutta.

Ovatko terveyssovellukset turvallisia tietosuojan kannalta?

Viralliset julkiset palvelut, kuten Omaolo ja Omakanta, käyttävät vahvaa tunnistautumista, ja niiden tietojen käsittelyä ohjaa EU:n tietosuoja-asetus. Epämääräisten sovellusten kanssa kannattaa olla varovainen: tarkista aina palvelun tietosuojakäytännöt ennen terveystietojen jakamista.

Miten voin vähentää lääkehoitoni ympäristökuormaa?

Vie käyttämättömät lääkkeet apteekkiin hävitettäväksi äläkä koskaan sekajätteeseen tai viemäriin. Keskustele lisäksi lääkärin kanssa, onko hoidollesi olemassa ympäristöä vähemmän kuormittavaa mutta yhtä tehokasta vaihtoehtoa, kuten jauheinhalaattori ponnekaasuinhalaattorin tilalle silloin, kun se sinulle sopii.

Käytetäänkö tekoälyä jo suomalaisessa terveydenhuollossa?

Kyllä, etenkin kuvantamisessa tekoäly auttaa löytämään poikkeamia ja seuraamaan sairauden etenemistä. Tekoäly toimii kuitenkin ammattilaisen apuvälineenä, ja vastuu hoitopäätöksistä säilyy aina ihmisellä.