Suomalaisten kuntien savuttomuus on edennyt viime vuosikymmeninä nopeasti: valtaosa Manner-Suomen kunnista on sitoutunut edistämään savutonta toimintakulttuuria työpaikoillaan ja palveluissaan. Taustalla vaikuttaa vuonna 2012 käynnistynyt Savuton kunta -ohjelma sekä laajempi kansallinen tavoite savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta. Tällä sivulla käydään läpi, mitä savuton kunta käytännössä tarkoittaa, kuinka moni kunta on mukana ja mistä kuka tahansa saa tukea tupakoinnin lopettamiseen.
Tärkeimmät kohdat
- Savuton kunta -ohjelman käynnisti Savon Sydänpiiri ry: alueellinen Savuton Savo vuonna 2008 ja valtakunnallinen ohjelma vuonna 2012.
- Vuosina 2010–2019 noin 91 % Manner-Suomen kunnista sitoutui savuttomaan toimintakulttuuriin; vain Pyhtää ja Ylivieska tekivät kielteisen päätöksen.
- Savuton toimintakulttuuri tarkoittaa työaikaista savuttomuutta, savuttomia tiloja ja tukea lopettamiseen.
- Kansallinen tavoite on, että vuonna 2030 alle 5 % aikuisista käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin.
- Lopettamiseen saa maksutonta tukea muun muassa Stumppi-neuvontapuhelimesta ja 28 päivää ilman -ohjelmasta.
Mikä Savuton kunta -ohjelma on?
Savuton kunta -ohjelma on valtakunnallinen terveyden edistämisen ohjelma, jonka tavoitteena on saada kunnat sitoutumaan savuttomaan ja nikotiinittomaan toimintakulttuuriin. Ohjelman käynnisti Savon Sydänpiiri ry, joka aloitti alueellisen Savuton Savo -ohjelman vuonna 2008 ja laajensi toiminnan valtakunnalliseksi Savuton kunta -ohjelmaksi vuonna 2012. Ohjelma on osa laajempaa Savuton Suomi -verkostoa.
Ohjelman ydinajatus on, että savuton toimintakulttuuri muuttuu kunnissa poikkeuksesta normaaliksi toimintatavaksi. Käytännön työ tapahtuu tukemalla kuntia tekemään virallinen savuttomuuspäätös ja viemällä konkreettiset toimenpiteet osaksi arkea. Yhtenä pidemmän aikavälin tavoitteena on ollut, että savuttomuuteen sitoutuminen olisi yksi julkisen rahoituksen saamisen ehdoista.
Ohjelman taustalla on sama yhteisötason terveyden edistämisen ajattelu, joka tunnetaan Suomessa 1970-luvulla alkaneesta Pohjois-Karjala-projektista. Ideana on, että koko yhteisön tasolla tehdyt muutokset – ei vain yksilöihin kohdistuva valistus – vaikuttavat merkittävästi ihmisten terveyteen ja tapoihin.
Kuinka moni kunta on sitoutunut savuttomuuteen?
Vuosien 2010–2019 aikana 91 prosenttia Manner-Suomen kunnista sitoutui edistämään savutonta toimintakulttuuria. Luku perustuu Sydänliiton tammikuussa 2020 julkaisemaan tietoon ohjelman tuloksista. Samana ajanjaksona kielteisen päätöksen teki vain kaksi kuntaa, Pyhtää ja Ylivieska, ja 22 kuntaa valmisteli tuolloin sitoutumista ohjelmaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähes kaikissa Suomen kunnista savuttomuus on kirjattu osaksi henkilöstö- ja palvelukäytäntöjä. Kuntien savuttomuuspäätösten määrä kasvoi ohjelman aikana voimakkaasti, ja savuttomuudesta tuli valtaosassa kuntia virallinen linjaus pelkän suosituksen sijaan. On hyvä huomata, että luvut kuvaavat ajanjakson 2010–2019 tilannetta; yksittäisen kunnan ajantasaisen päätöstilanteen voi tarkistaa kunnan omista lähteistä.
Pikafaktat
| Ohjelma | Savuton kunta -ohjelma |
|---|---|
| Käynnistäjä | Savon Sydänpiiri ry |
| Alueellinen edeltäjä | Savuton Savo (2008) |
| Valtakunnallinen käynnistysvuosi | 2012 |
| Verkosto | Osa Savuton Suomi -verkostoa |
| Sitoutuneita kuntia (2010–2019) | 91 % Manner-Suomen kunnista |
| Kielteisen päätöksen tehneet | Pyhtää ja Ylivieska |
| Kansallinen tavoite | Alle 5 % päivittäiskäyttäjiä vuonna 2030 |
Mitä savuton toimintakulttuuri tarkoittaa käytännössä?
Savuton toimintakulttuuri tarkoittaa, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ei kuulu työaikaan eikä organisaation tiloihin. Kyse ei ole yksittäisen ihmisen tuomitsemisesta vaan yhteisistä pelisäännöistä, jotka koskevat koko työyhteisöä. Käytännön toimet vaihtelevat kunnittain, mutta useimmiten savuttomuuspäätökseen kuuluu muutama toistuva elementti.
- Työaikainen savuttomuus: työntekijät eivät tupakoi työajalla, lakisääteisiä taukoja lukuun ottamatta.
- Savuttomat tilat ja alueet: tupakointi on kielletty kunnan kiinteistöissä ja usein myös niiden piha-alueilla.
- Tuki lopettamiseen: työnantaja tarjoaa tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen esimerkiksi työterveyshuollon kautta.
- Esimerkki asukkaille: savuton kunta viestii savuttomuudesta myös kuntalaisille ja palveluiden käyttäjille.
Monessa kunnassa savuttomuuspäätökseen on myöhemmin liitetty myös nikotiinittomuus, jolloin linjaus koskee savukkeiden lisäksi esimerkiksi nuuskaa, sähkösavukkeita ja nikotiinipusseja.
Miten kunta sitoutuu savuttomuuteen?
Kunta sitoutuu savuttomuuteen tekemällä asiasta virallisen päätöksen ja viemällä sen käytäntöön johdetusti. Pelkkä periaatepäätös ei riitä, vaan savuttomuus toimii silloin, kun se näkyy henkilöstöpolitiikassa, perehdytyksessä ja arjen käytännöissä. Prosessi etenee useimmiten seuraavasti.
- Päätös: kunnan valtuusto tai hallitus tekee savuttomuuspäätöksen ja määrittelee, koskeeko se myös nikotiinituotteita.
- Pelisäännöt: sovitaan käytännöt työaikaisesta savuttomuudesta, savuttomista tiloista ja ohjeiden poikkeuksista.
- Tuki työntekijöille: järjestetään tietoa ja vieroitustukea esimerkiksi työterveyshuollon kautta.
- Viestintä: savuttomuudesta kerrotaan henkilöstölle, kuntalaisille ja palveluiden käyttäjille.
- Seuranta: toteutumista seurataan ja käytäntöjä päivitetään tarpeen mukaan.
Savuttomuutta edistetään usein osana laajempaa työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta, jolloin se niveltyy esimerkiksi ravitsemukseen, liikuntaan ja päihdetyöhön. Näin savuttomuuspäätös ei jää irralliseksi julistukseksi vaan tukee kunnan muuta hyvinvointityötä.
Mikä on Savuton Suomi 2030 -tavoite?
Suomen tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen, mikä tarkoittaa käytännössä, että vuonna 2030 alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttäisi näitä tuotteita päivittäin. Tavoite kattaa savukkeiden lisäksi muun muassa nuuskan, sähkösavukkeet ja nikotiinipussit. Kuntien savuttomuustyö on yksi keino, jolla tätä kansallista tavoitetta viedään eteenpäin paikallistasolla.
Tupakointi on Suomessa vähentynyt pitkällä aikavälillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 20–64-vuotiaista noin 11 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2022, ja nuorten tupakointi on vähentynyt vielä selvämmin: vuonna 2023 päivittäin tupakoi noin 6 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Samaan aikaan nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on kuitenkin yleistynyt, joten tavoite koskee yhä laajempaa joukkoa tuotteita.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on esittänyt lisätoimia tavoitteen saavuttamiseksi, sillä pelkästään nykyinen kehitys ei riitä. Keinoiksi on ehdotettu muun muassa tupakkaveron korotusten jatkamista ja tuotteiden ostoikärajan nostamista. Aihe liittyy läheisesti myös siihen, miten hampun ja kannabistuotteiden käyttö kehittyy sekä siihen, miten tupakka vaikuttaa lasten oikeuksiin.
Miksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa?
Tupakoinnin lopettaminen hyödyttää terveyttä nopeasti ja myös pitkällä aikavälillä, iästä ja tupakointivuosista riippumatta. Sydänliiton ja Käypä hoito -suosituksen koostaman aikajanan mukaan muutokset alkavat jo ensimmäisten minuuttien ja tuntien aikana.
- Noin 20 minuutissa: verenpaine ja syke alkavat tasaantua.
- Noin vuorokaudessa: häkäpitoisuus veressä laskee ja hapen kuljetus paranee.
- Viikkojen kuluessa: keuhkojen toiminta ja fyysinen suorituskyky kohenevat.
- Noin vuodessa: sydänkohtauksen riskin arvioidaan pienenevän merkittävästi, jopa noin puoleen.
Tupakoimattomuus pienentää muun muassa sydän- ja verisuonitautien, keuhkosairauksien ja monien syöpien riskiä. Sydänterveyden kannalta merkitystä on myös verenpaineen ja kolesterolin yhteydellä. Keuhkosairauksien kanssa eläville on tarjolla myös keuhkosairaille suunnattua tukea.
Mistä saa apua tupakoinnin lopettamiseen?
Tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla maksutonta ja luottamuksellista tukea sekä tehokkaita lääkkeellisiä apukeinoja. Suurin osa onnistuneista lopettamisista perustuu yhdistelmään: motivaatio, konkreettinen suunnitelma ja tarvittaessa vieroitushoito.
28 päivää ilman -ohjelma
28 päivää ilman on Savon Sydänpiirin kehittämä tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden lopettamisen tukimalli, joka sopii kaikille nikotiinituotteiden käyttäjille. Ohjelma perustuu tapaamisiin ja vertaistukeen, ja ryhmiä järjestetään sekä lähitapaamisina että verkossa. Mallia on viety osaksi terveydenhuollon hoitoketjua useilla paikkakunnilla, ja koulutettuja ohjaajia toimii niin julkisella kuin järjestösektorilla.
Stumppi-neuvontapuhelin
Stumppi on Hengitysliiton ylläpitämä maksuton ja luottamuksellinen neuvontapalvelu, jossa terveydenhuollon ammattilainen auttaa lopettamisessa. Palveluun voi soittaa nimettömänä, ja se tarjoaa yksilöllisen neuvonnan lisäksi lopettajien etäryhmiä ja vertaistukea. Palvelu on tarkoitettu kaikille, jotka harkitsevat tai suunnittelevat nikotiinituotteiden käytön lopettamista.
Nikotiinikorvaushoito ja vieroituslääkkeet
Nikotiinikorvaushoito tarkoittaa esimerkiksi laastareita, purukumeja ja imeskelytabletteja, jotka lievittävät vieroitusoireita puhtaalla nikotiinilla ilman tupakansavun haitallisia aineita. Käypä hoito -suosituksen mukaan korvaushoito on tehokas apukeino, kun sitä käytetään ohjeiden mukaisesti riittävällä annoksella. Esimerkiksi nikotiinipurukumia käytetään yleensä muutaman kuukauden ajan annosta vähitellen pienentäen. Vaikeampaan riippuvuuteen lääkäri voi harkita myös reseptillä määrättäviä vieroituslääkkeitä.
Terveydenhuolto ja Käypä hoito
Oma terveysasema, työterveyshuolto ja hammashoito voivat kaikki tukea lopettamista ja arvioida sopivan vieroitushoidon. Ammattilaisten käyttämä Käypä hoito -suositus ohjaa valitsemaan menetelmät yksilöllisesti, erityisryhmät kuten nuoret ja raskaana olevat huomioiden. Lopettaminen on myös osa laajempaa kokonaisuutta, johon liittyy hyvinvoinnin ja riippuvuuden välinen yhteys.
Yleisimmät virheet tupakoinnin lopettamisessa
Lopettaminen epäonnistuu usein samoista syistä, ja ne on hyvä tiedostaa etukäteen. Alla on yleisimpiä sudenkuoppia.
- Liian pieni nikotiiniannos: korvaushoitoa käytetään liian vähän tai liian lyhyen aikaa, jolloin vieroitusoireet jäävät hallitsematta.
- Yksin yrittäminen: tuen ja vertaisavun jättäminen pois pienentää onnistumisen todennäköisyyttä.
- Yhden repsähdyksen tulkinta epäonnistumiseksi: yksi savuke ei tarkoita, että lopettaminen olisi menetetty – kyse on prosessista.
- Tuotteen vaihtaminen toiseen: savukkeista siirtyminen nuuskaan tai nikotiinipusseihin ei poista nikotiiniriippuvuutta.
- Suunnitelman puuttuminen: ilman lopetuspäivää ja keinoja vieroitusoireisiin aikomus jää helposti toteutumatta.
Vastuuvapauslauseke
Tämä artikkeli on yleistajuista terveystietoa, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Jos harkitset tupakoinnin lopettamista tai tarvitset tukea nikotiiniriippuvuuteen, käänny terveysasemasi, työterveyshuollon tai maksuttomien tukipalveluiden puoleen. Lääkkeellisen vieroitushoidon sopivuus kannattaa aina varmistaa lääkäriltä tai apteekista.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mikä on Savuton kunta -ohjelma?
Savuton kunta -ohjelma on Savon Sydänpiirin vuonna 2012 käynnistämä valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on saada kunnat sitoutumaan savuttomaan ja nikotiinittomaan toimintakulttuuriin. Se on osa Savuton Suomi -verkostoa.
Kuinka moni Suomen kunta on sitoutunut savuttomuuteen?
Vuosien 2010–2019 aikana 91 prosenttia Manner-Suomen kunnista sitoutui edistämään savutonta toimintakulttuuria. Kielteisen päätöksen teki tällä ajanjaksolla vain kaksi kuntaa.
Mitä Savuton Suomi 2030 -tavoite tarkoittaa?
Tupakkalain tavoite tarkoittaa, että vuonna 2030 alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttäisi tupakka- ja nikotiinituotteita päivittäin. Tavoite kattaa savukkeet, nuuskan, sähkösavukkeet ja nikotiinipussit.
Onko 28 päivää ilman -ohjelma maksuton?
28 päivää ilman perustuu ohjattuihin ryhmiin ja vertaistukeen, joita järjestetään lähi- ja verkkotapaamisina. Ajantasaiset tiedot ryhmistä, aikatauluista ja mahdollisista kustannuksista kannattaa tarkistaa ohjelman omilta sivuilta tai järjestäjältä.
Mistä saan apua tupakoinnin lopettamiseen?
Apua saa maksuttomasta Stumppi-neuvontapuhelimesta, 28 päivää ilman -ryhmistä sekä omasta terveydenhuollosta. Nikotiinikorvaushoito ja tarvittaessa reseptillä määrättävät vieroituslääkkeet tukevat lopettamista.
