Tutkimuskysely: Kestävä liikkuminen ja uudet palvelut kiinnostavat työntekijöitä

Polkupyörä, kävely ja joukkoliikenne ovat kärkikolmikko mieluisimmista tavoista kulkea työmatkat kestävästi. Kestävä työmatkaliikkuminen kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia, jotka muutenkin autoilevat muita työikäisiä vähemmän.

Tämä ilmeni Liikenneviraston tilaamasta kyselystä, jossa selvitettiin työikäisten suomalaisten asenteita kestävää työmatkaliikkumista ja liikkumisen uusia palveluita kohtaan.

 

Autoilun vähentäminen ja terveyshyödyt kiinnostavat, tukea kestävään liikkumiseen kaivataan

Pyöräily on kestävän työmatkaliikkumisen kulkutavoista suosituin niin naisten kuin miesten keskuudessa, eri ikäryhmissä ja eri alueilla. Kävelyn ja joukkoliikenteen suosio taas korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulla.

-Käytetyin kulkumuoto työmatkoilla on silti edelleen auto. Nykyistä paremmat joukkoliikenteen yhteydet houkuttelisivat kestävämpään työmatkaliikkumiseen, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta.

Tutkimuksen mukaan lähes neljännes autoilijoista haluaisi vähentää autoiluaan ja 16 prosenttia pyrkii pienentämään autoilun aiheuttamia ilmastopäästöjä.

Potentiaalia työmatkojen kulkemiseen kestävämmin on siis olemassa. Helmikuussa julkaistun valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan vasta vajaa kolmannes työmatkoista tehdään Suomessa kestävillä liikkumismuodoilla eli kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

Nyt tehdyssä kyselyssä vastaajat kokivat, että siirtyminen ratin takaa kestäväksi liikkujaksi helpottuisi taloudellisten ja verotuksellisten kannustimien avulla. Myös joukkoliikenteen työsuhdematkalippu motivoisi jättämään auton kotiin. Rahallisen tuen lisäksi lähes puolet vastaajista koki, että työpaikan asianmukaiset sosiaalitilat kävelijöille ja pyöräilijöille houkuttelevat kestävään liikkumiseen.

-Työntekijöitä kiinnostaa kestävä liikkuminen, mutta työnantajilta toivotaan siihen tukea, Viinikainen summaa.

Henkilökohtaisista kestävän työmatkaliikkumisen motivaattoreista oman terveyden parantuminen oli kaikkien vastaajien keskuudessa selkeä ykkönen. Nuoret aikuiset, jotka ovat kyselyn mukaan kaikkein kiinnostuneimpia kestävästä liikkumisesta, kokevat rahan säästön tärkeäksi hyödyksi. Ilahduttavaa ympäristön kannalta on se, että myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen nousi motiivien kärkikolmikkoon. Lähes puolet vastaajista koki sen merkitykselliseksi.

Sähköinen liikenne ja uudet palvelut houkuttelevat

Yli kolmannes kyselyyn vastanneista koki, että sähköautot, ladattavat hybridit ja sähköpyörät ovat houkuttelevia tapoja liikkua työmatkat. Kyselyssä selvitettiin myös liikkumisen uusien palveluiden (MaaS) kiinnostavuutta työmatkoilla. Liikkumisen uudet palvelut mahdollistavat saumattoman ja helpon matkan yhden maksun ja lipun periaatteella, ilman oman auton omistamista.

-Lähes viidennes kyselyyn vastanneista autoilijoista piti erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että luopuisi oman tai työsuhdeauton käytöstä seuraavan viiden vuoden aikana ja siirtyisi käyttämään uusia liikkumispalveluita. Suurinta kiinnostus oli nuorten aikuisten keskuudessa. Väestötasolle vietynä nämä luvut ovat todella suuria, Viinikainen kertoo.

Yli kolmannes autoilijoista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että liikkumisen uusien palveluiden saaminen työsuhde-etuna kannustaisi luopumaan omasta autosta.

Liikenteen murroksesta puhutaan paljon ja se ulottuu myös työmatkaliikkumiseen. Perinteisen henkilöautoilun tilalle on noussut ja nousee uusia kiinnostavia palveluita. Tämä on hyvä huomioida työpaikoilla, kuten myös se, että nuoret aikuiset vaikuttavat olevan niin sanottu kestävämmän liikkumisen sukupolvi.

-Kyselyssä selvisi, että työntekijöiden toiveet ja työpaikkojen todellisuus kestävästä liikkumisesta eivät vielä kohtaa, kertoo asiantuntija Helena Suomela Motiva Oy:stä.

Työntekijät olivat kyselyssä suopeita sille, että työnantajat voivat vaikuttaa liikkumiseen kodin ja työpaikan välillä. Sen sijaan vuonna 2016 työnantajille tehdyn kyselyn mukaan työnantajat olivat varovaisempia asian suhteen.

-Vaikuttaisi siltä, että työnantaja voi ja hänen kannattaa vaikuttaa kestävään työmatkaliikkumiseen, Suomela jatkaa.

Liikenneviraston Motiva Oy:ltä ja Aula Researchilta tilaamassa kyselyssä selvitettiin työikäisten kansalaisten asenteita kestävää työmatkaliikkumista ja liikkumisen uusia palveluita kohtaan. Kysely toteutettiin ajanjaksolla 13.2.–25.2.2018. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 277 työikäistä suomalaista.