Henkisestä hyvinvoinnista

Yhä useammat meistä kärsii masennuksesta. Mistä on kyse vai onko näin ollut aina, mutta vasta nyt lääkärit ovat antaneet helpommalla diagnoosin. Vai onko kyse nykymaailman menon aiheuttamista muutoksista. Vuosi vuodelta, jopa päivä päivältä meitä kohti tulee entistä enemmän tietoa, viestejä, sanomia – digitaalisesti, niiden vanhanaikaisten viestimien oheen. Onko niin, että nyt ihmisen, meidän, pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja antaa aikaa omalle itselle.

Jopa TTL omissa tutkimuksissaan on tuonut masennuksen ja henkisen hyvinvoinnin jo useasti esille. Puhutaan ja kirjoitetaan paljon stressistä, kiireestä, työpaineesta – mutta masennus voi tulla paljon muustakin. Se voi tulla siitä, että ei vain tule onnistumisia eikä löydä suuntaan elämälleen. Joillekin taas ongelmaksi tulee työn tylsyys, se ei tarjoa mitään haasteita, ei mitään syytä mennä töihin päivä päivän jälkeen.

Panostaminen omaan itseensä

Viimeiset reilut kymmenen vuotta olemme kuulleet, että kouluissa ympäri Eurooppaa on alettu valaa oppilaisiin ajatusta oman itsensä panemista etusijalle, ykköseksi. Ajatus sinänsä on ihan oikea, mutta ovatko keinot oikeat. Nimittäin miten se tulee esille arjessa: kukaan ei halua tehdä enää ns. tylsiä tai likaisia, tyhmiä töitä. Jäädään ennemmin kotiin nauttimaan sosiaalietuuksista kuin mennään tekemään tyhmiä töitä. Tätä varten meille on tullut paljon maahanmuuttajia, joille vielä kelpaa nämä vähemmän arvostetut työt. Mutta kuinka kauan, kun heidänkin vähintään seuraava sukupolvi opetetaan ajattelemaan itseä ensin, ja yhteiskuntaa sitten….

Anna itsellesi tauko arjesta

Arki saattaa välillä tuntua painostavalta. Siinä on liikaa mietittävää. Siitä pitää päästä eroon. Yksi vaihtoehto on kolikkopelit netissä. Aluksi ajatus tuntuu vähän hassulta, mutta kun ajattelee kuinka usein me pysähdymme hetkeksi kaupasta tullessamme pelikoneille ja laitamme niihin muutaman kolikon. Emme tee sitä siksi, että välttämättä haluaisimme voittaa kymmeniä euroja, vaan koska haluamme hetken pois arjesta. On se peli sitten kullanetsintää, hedelmäpeliä tai mitä onkaan, se antaa meille hetken paon oikeasta elämästä. Netissä tässä on vielä se bonus, että siellä voi pelata täysin ilman rahaa – tuulettaa aivojaan, ei tarvitse miettiä mitään. Pelaaminen on kautta aikain ollut ihmiselle tapa paeta todellisuutta, ottaa tauko ja nettipelit antavat tähän mahdollisuuden jokaiselle, koska vain haluaa sen tauon ottaa. Jos sitten tuntee välttämätöntä tarvetta liittää ajanvietteeseen ja viihteeseen mahdollisuuden voittaa rahaa, on sekin parempi tehdä netissä kuin kaupan aulassa. Ensinnäkin voit voittaa paljon enemmän ja toiseksi, tuntemattomat ohi kävelijät eivät näe kun voitat isoja summia, joten se on myös sillä tavalla ajateltuna turvallisempaa.

Mielemme ja tulevaisuus

Älykkään arvion mukaan isoissa aivoissa on noin 12–15 miljardia hermosolua. Kymmenen prosentin myytin mukaan meillä on siis ainoastaan 1,2 miljardia noista soluista oikeast käytössä.

Ihmisellä on pitkäkestoinen muistivarasto, johon säilötään tietoa ikään kuin koodattuna aivojen rakenteisiin. Prosessointiteho vastaa lähinnä työmuistia eli miten paljon aivot pystyy yhtä aikaa käsittelemään asioita. Viime aikoina supertietokoneilla on pyritty simuloimaan aivoja. Muistan lukeneeni tutkimuksen, jossa satoja tuhansia tietokoneita käyttämällä oli saatu aikaan supertietokone, joka pystyi simuloimaan sekunnin pituista aivotoimintaa. Simulointi kesti muutamia kymmeniä minuutteja, kertoo psykologian tohtori Tiina Parviainen Jyväskylän Yliopistosta.

Terveysnäkökulmasta aivot on elin, joihin vaikuttaa ravintoon, liikkumiseen, fyysiseen toimintaan liittyvät tekijät. Aivot on lisäksi käyttöliittymä ympäristöömme ja mielen kautta tuleviin tekijöihin, muun muassa stressiin. Haastetta aivoille tuo informaation määrän jatkuva kasvaminen ja sen valikointi.

Tiesitkö muuten että tuo 10% myytti on alun saanut alkunsa siitä, että tiedemiehet huomasivat hiirten löytävän tiensä labyrintissä, vaikka niiltä oli poistettu osa aivoista. Ilmeisesti tästä on kehkeytynyt ajatus, että ihmiset haaskaavat aivokapasiteettiaan. Toimimattomassa aivokapasiteetissa uskottiin piilevän mm. telepatiaa ja muita yliluonnollisia taitoja, jotka olisi mahdollista aktivoida aivoja harjoittamalla. Aivot myös käyttävät 20 prosenttia elimistön verestä ja suuren osan myös energiasta.

Minkälainen ruokavalio tekee hyvää aivoille?

Tutkimusten mukaan tiedetään, että Välimeren dieetin kaltainen ruokavalio, jossa on paljon kasviksia ja kuituja, ehkäisee tehokkaasti aivoverenkiertosairauksia. On siis hyvä nauttia tuoreita vihanneksia, juureksia ja marjoja. Lisäksi aivojen terveyden kannalta on hyvä välttää kovia eläinrasvoja ja suosia pehmeitä kasviperäisiä rasvoja. Esimerkiksi kohtuullisesti nautittuna kahvi on hyvä piristäjä sisältämänsä kofeiinin takia. Liiallisesti nautittuna se saattaa kuitenkin aiheuttaa stressin pahenemista ja jopa paniikkihäiriöitä. Suklaan tiedetään kohtuullisina annoksina tuovan mielihyvän tuntemuksia. Se lisää hermovälittäjäaine serotoniinin määrää aivoissa, mikä nostaa mielialaa. Hedelmistä esimerkiksi banaanilla on samankaltaisia vaikutuksia.

Mutta aina kun on tutkimus joka sanoo jotain, on toinen joka sanoo jotain toista. Loppujen lopuksi kun on kyse omasta hyvinvoinnista, on se henkistä tai fyysistä, on kysymys yhden ihmisen valinnoista.

Written by