Fiksut palvelut tukevat käyttäjän hyvinvointia muuttuvissa työympäristöissä

Etätyöt, yhteisölliset työskentelytavat, digitaaliset järjestelmät, erityyppiset työpisteet ja paikan vaihtamisen rytmi vaikuttavat työn vaativuuteen ja mielekkyyteen. Työskentely-ympäristöjen on muututtava niin, että ne tukevat erilaisia tekemisen tapoja ja tilojen käyttäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Mutta miten muutos saadaan aikaan?

Miten toimitilat ja niissä käytettävät digitaaliset käyttäjäpalvelut voivat tukea ja parantaa ihmisten hyvinvointia? Mihin palvelujen markkinat ovat kehittymässä? Näihin kysymyksiin vastaa Smart wellbeing 2019 -markkinaselvitys.

Smart wellbeing eli fiksu hyvinvointi on yhteiskunnan monialaisessa muutoksessa yksi nousevista ilmiöistä. Termi yhdistää yksilön, organisaation ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmia. Kiinteistöjen kohdalla smart wellbeing tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnitteluun, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä digitaalisia ratkaisuja, jotka edesauttavat niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin hyvinvointia ja kestävyyttä. Smart wellbeingiä voi olla esimerkiksi palvelu, sovellus tai toimintatapa, joka parantaa ihmisen hyvinvointia.

Markkinaselvitys on koostettu tieteellisen katsauksen, asiantuntijoiden haastattelujen ja smart wellbeing -palvelujen analyysin pohjalta. ”Tarkastelemme hyvinvointia tietotyöläisen, organisaation ja kestävän kehityksen näkökulmista, samalla kun valotamme lyhyesti myös digitalisaatiota”, kertoo selvityksen toimittanut Granlundin ympäristöasiantuntija Anniina Peltonen. ”Esittelemme fiksujen hyvinvointipalvelujen eri kehitystasoja ja nostamme esille esimerkkejä palveluista meiltä ja maailmalta”.

Palvelujen ekosysteemissä huomioidaan toiminnallinen, mielen ja sosiaalinen hyvinvointi

Toimitilojen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä ihminen on keskiössä. Smart wellbeing -hyvinvointipalvelut ja -toimintatavat voidaan jakaa kolmelle kehitystasolle (ks. graafi smart wellbeing -kehitystasot). Niiden avulla on mahdollista tunnistaa tietyn hyvinvointipalvelun taso ja kehittää sitä edelleen vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön ja organisaation tarpeita.

Toiminnallisen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan tervettä ja turvallista työympäristöä ja työolosuhteita niin organisaatiossa yleisesti kuin erillisissä työpisteissä. Mielen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävää toimintaa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla smart wellbeing -palvelut perustuvat verkostojen luomiseen ja yhteisön tuen vahvistamiseen. ”Sosiaalisen hyvinvoinnin tasoa voidaan kehittää mahdollistamalla tilan käyttäjien fyysistä läsnäoloa ja kohtaamisia, esimerkiksi yhteisöllisillä coworking-tiloilla”, kuvaa Anniina Peltonen.

Selvitystä varten käytiin läpi yli 130 smart wellbeing -palvelua sekä niihin liittyviä kehitysvaiheita ja arvoja. Analysoidut smart wellbeing -palvelut tukevat nykyisin eniten toiminnallista ja mielen hyvinvointia.

Sen sijaan sosiaalista hyvinvointia kehittäviä palveluja on yhä niukasti saatavilla. Vain reilu 20 prosenttia palveluista sisältää digitaalisen yhteisön luomisen. Tämä on loogista, koska toiminnallisen ja mielen hyvinvoinnin tasojen täytyy olla kunnossa, ennen kuin voidaan edetä sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta palvelujen vähäisyys voi kertoa siitä, että markkinat käyttäjineen eivät ole vielä valmiit yhteisöllisyyttä lisääville digitaalisille palveluille.

Smart wellbeing -palvelut edellyttävät monen näkökulman yhdistämistä. Toimitilojen käyttäjien hyvinvointia tuetaan monimutkaisessa ekosysteemissä, jossa on useita toimijoita ja toimialoja. Ekosysteemissä yhdistyvät erilaiset hyvinvointia tukevat prosessit, rakennetun ympäristön kehittäminen, käyttäjäkokemus ja saavutetut tulokset. Laajimpana tavoitteena on vastata hyvinvointia kehittämällä myös kestävän kehityksen haasteisiin.

Ei pelkästään digitaalisia ratkaisuja

Hyvinvointia vahvistavat palvelut ovat usein digitaalisia, mutta niiden ei tarvitse olla. ”Esimerkiksi yhteisöllisesti koottava palapeli yrityksen taukotilassa on perinteinen ja käsin kosketeltava hyvinvointipalvelu, joka sisältää arvoja sekä mielen että sosiaalisen hyvinvoinnin tasoilta”, sanoo selvitystä varten haastateltu Suomen Yliopistokiinteistöjen Sygge-työympäristökonseptin koordinaattori Salla Hanhinen.

Digitaalisuudella on suurta potentiaalia ja kysyntää kiinteistöjen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä. Suurimmat haasteet liittyvät kustannusrakenteeseen, datan hallinnan prosesseihin ja analysointiin, palvelupakettien muotoiluun sekä hyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten mittaamiseen. ”Tietoa jakamalla ja rohkeita kokeiluja tekemällä haasteiden yli on mahdollista päästä yhdessä”, uskoo yksi selvityksen tekijöistä, dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopistosta.

Markkinaselvitys on laadittu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa osana Virpa D -hanketta. Yliopistojen ja yrityselämän yhteisprojekti Virpa D:ssä kehitetään uusia palveluja ja ratkaisuja kiinteistö- ja toimialasektorille.

Selvitys: https://issuu.com/granlundoy/docs/smart_wellbeing_2019

Granlund on talotekniikkasuunnittelun, kiinteistö-, energia- ja ympäristöasioiden konsultoinnin sekä ohjelmistojen asiantuntijakonserni. Vuonna 1960 perustettu yhtiö on Suomessa talotekniikan johtava toimija, joka panostaa voimakkaasti innovaatioihin ja kehitykseen. Toiminnan keskiössä on hyvinvoinnin edistäminen rakennetussa ympäristössä. Granlundilla työskentelee yli 900 asiantuntijaa 21 kotimaan toimipisteessä sekä Malmössa, Shanghaissa, Dubaissa ja Sheffieldissä.

Written by 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *