Kävelyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ikääntynyttä jatkamaan ulkona liikkumista

Kävelyn mukauttaminen toimintakyvyn heikentyessä esimerkiksi kävelyn tauottamisella, liikkumalla hitaammin tai käyttämällä apuvälineitä tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Tämä näkyy laajempana elinpiirinä ja tyytyväisyytenä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiin. Tulokset kävivät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.

Erityisesti pidempien matkojen kävely saattaa tuntua hankalalta toimintakyvyn laskiessa, jolloin henkilö alkaa tiedostamatta tai tiedostaen muokkaamaan kävelyään.

– Muutokset voivat näkyä esimerkiksi kävelynopeuden hidastumisena, kävelyn tauottamisena tai jopa liikkumisen vähentämisenä. Tällaisia kävelyn varhaisia muutoksia kutsutaan kävelymodifikaatioiksi, tohtorikoulutettava Heidi Skantz selventää.

Aiemmin kävelymodifikaatioita on pidetty lähinnä toimintakyvyn alenemisen ensimmäisinä merkkeinä ja niiden on todettu ennustavan kävelyvaikeuksien syntymistä tulevaisuudessa, tuoden lähinnä liikkumisen muutosten negatiivista puolta esille. Aiempien tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että toiminnan muuttaminen ei ole aina huono asia.

– Halusimme selvittää voisiko joistain näistä kävelyn muutoksista olla kuitenkin hyötyä ulkona liikkumisen säilymisen kannalta, Skantz täsmentää.

Apuvälineet avuksi lenkille

Apuvälineen käyttö, kävelyn hidastaminen ja kävelyn tauottaminen luokiteltiin positiivisiin kävelymodifikaatioihin, sillä niiden käytöllä on toiminnan jatkumiseen pyrkivä ote, kun taas negatiivisiin kävelymodifikaatioihin luokiteltiin pidempien kävelymatkojen lopettaminen tai vähentäminen. Tämä jaottelu osoittautui mielekkääksi.

– Iäkkäillä, jotka käyttivät negatiivisia kävelymodifikaatioita, oli pieni elinpiiri ja he kokivat ettei heillä ollut mahdollisuuksia ulkona liikkumiseen. Puolestaan iäkkäät, jotka käyttivät positiivisia kävelymodifikaatioita, pystyivät ylläpitämään elinpiirinsä laajempana ja olivat myös tyytyväisempiä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiinsa, Skantz kertoo.

Kunnon heikentyessä pidempien matkojen kävely saattaa tuntua raskaammalta ja pelottavammalta kuin aikaisemmin. Tällöin kävelyä kannattaa kuitenkin jatkaa, vaikkapa sitten apuvälineen kanssa tai levähdystaukoja pitämällä, jotta kävely ei pikkuhiljaa jää kokonaan pois.

– Esimerkiksi Jyväskylässä on useiden kävelyreittien varrella penkkejä, joille voi levähtää pidempien kävelylenkkien aikana, Skantz kannustaa.

Tutkimukseen osallistui 848 Jyväskylän ja Muuramen alueella itsenäisesti asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Euroopan tiedeneuvosto.

Alkuperäisjulkaisu: Skantz, H., Rantanen, T., Palmberg, L., Rantalainen, T., Aartolahti, E., Portegijs, E., Viljanen, A., Eronen, J. & Rantakokko, M. (2019). Outdoor Mobility and Use of Adaptive or Maladaptive Walking Modifications among Older People. The Journals of Gerontology: Series A, First published July 29, 2019. https://doi.org/10.1093/gerona/glz172

Lähde: STT

Written by 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *