Koronavilkku: mikä sovellus oli ja miksi se lakkautettiin

Koronavilkku oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema maksuton älypuhelinsovellus, jonka avulla pyrittiin katkaisemaan koronaviruksen tartuntaketjuja. Sovellus ilmoitti käyttäjälle, jos tämä oli ollut lähellä henkilöä, jolla myöhemmin todettiin koronavirustartunta. Koronavilkku julkaistiin 31. elokuuta 2020 ja poistettiin käytöstä 1. kesäkuuta 2022. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä sovellus oli, miten se toimi, kuinka yksityisyys oli turvattu ja miksi palvelu lopulta lakkautettiin – sekä mitä kannattaa tehdä nykyään, jos epäilee koronatartuntaa.

Mikä Koronavilkku oli?

Koronavilkku oli Suomen virallinen altistusilmoitussovellus, jonka tavoitteena oli tehostaa koronavirustartuntojen jäljittämistä. Sovelluksen omisti THL, ja sen teknisen toteutuksen teki kilpailutuksen perusteella teknologiayritys Solita. Kehitystyöhön osallistuivat lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Kela sekä SoteDigi (nykyinen DigiFinland).

Idea oli yksinkertainen: kun mahdollisimman moni asensi saman sovelluksen, puhelimet tunnistivat toisensa lähietäisyydeltä ja pystyivät jälkikäteen varoittamaan käyttäjiä mahdollisesta altistumisesta. Koronavilkusta tuli nopeasti suosittu, ja sitä ladattiin ensimmäisen viikon aikana yli kaksi miljoonaa kertaa – väkilukuun suhteutettuna se oli yksi maailman ladatuimmista koronasovelluksista. Julkaisun aikaan uutisoitiin, että sovellus nopeutti virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista. Perinteisen puhelinhaastatteluun perustuvan jäljityksen tueksi kehitettiin myös muita keinoja; esimerkiksi tartuntojen jäljittämistä pyrittiin tehostamaan uusilla toimintatavoilla.

Miten Koronavilkku toimi?

Koronavilkku perustui Applen ja Googlen yhdessä kehittämään altistusilmoitusrajapintaan (Exposure Notifications). Sovellus käytti puhelimen Bluetooth-yhteyttä ja vaihtoi lähietäisyydellä olevien toisten Koronavilkku-puhelinten kanssa satunnaisia, vaihtuvia tunnistekoodeja. Puhelin tallensi nämä kohtaamiset vain omaan muistiinsa.

Käyttäjä sai ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta tilanteessa, jossa hän oli oleskellut noin kahden metrin etäisyydellä sairastuneesta noin 15 minuutin ajan. Etäisyydet ja ajat kuitenkin vaihtelivat: kauempana oltaessa altistumisaika kasvoi, ja myös sairastuneen tartuttavuus otettiin huomioon.

Kun henkilöllä todettiin koronavirustartunta, terveydenhuollon ammattilainen antoi hänelle niin sanotun avauskoodin. Käyttäjä syötti koodin sovellukseen, jolloin tieto mahdollisesta altistumisesta välittyi nimettömästi niille, jotka olivat olleet riittävän lähellä riittävän kauan. Koska tartuttavuus on suurimmillaan oireisen taudin alkuvaiheessa, terveydenhuollon ammattilainen tallensi tiedon oireiden ilmaantumispäivästä avauskoodin yhteyteen, jotta ilmoitukset kohdistuivat oikeaan ajankohtaan.

Alkuvaiheessa sovellukseen oli ehditty syöttää vasta kymmeniä avauskoodeja – syksyllä 2020 luku oli vain 41 – ja koodeja antamaan oli nimetty reilut 700 terveydenhuollon ammattilaista. Sovellus oli tuolloin ladattu lähes 1,8 miljoonaa kertaa ja se toimi yli 500 eri puhelinmallissa. THL:n silloisen tiedonhallintajohtajan Aleksi Yrttiahon mukaan tietoa siitä, kuinka monelle sovellus lopulta näytti altistusilmoituksen, ei voitu kerätä, koska kohtaamistiedot sijaitsivat ainoastaan käyttäjän omassa puhelimessa.

Miten yksityisyys oli suojattu?

Yksityisyyden suoja oli Koronavilkun keskeinen suunnitteluperiaate. Sovellus ei kerännyt eikä käyttänyt sijaintitietoja eli GPS-paikannusta, vaan tunnisti muut puhelimet pelkästään Bluetoothin avulla. Käyttäjistä ei kerätty nimiä, puhelinnumeroita tai muita henkilötietoja.

• Nimettömyys: puhelimet vaihtoivat vain satunnaisia tunnistekoodeja, jotka vaihtuivat säännöllisesti eivätkä paljastaneet käyttäjän henkilöllisyyttä.
• Tiedot omassa puhelimessa: tieto kohtaamisista säilyi vain käyttäjän omalla laitteella, eikä se siirtynyt keskitettyyn rekisteriin.
• Vapaaehtoisuus: sovelluksen käyttö, altistumisilmoitusten vastaanottaminen ja oman tartunnan ilmoittaminen olivat täysin vapaaehtoisia.
• Avoin lähdekoodi: sovelluksen lähdekoodi julkaistiin avoimesti, jotta ulkopuoliset asiantuntijat saattoivat tarkastaa sen toiminnan.

Koronavilkku ei myöskään koskaan kertonut, kuka käyttäjän oli mahdollisesti tartuttanut tai missä altistuminen tapahtui – ilmoitus kertoi ainoastaan, että altistuminen oli voinut tapahtua.

Kuinka suosittu Koronavilkku oli?

Koronavilkusta tuli yksi Suomen nopeimmin omaksutuista sovelluksista. Jo ensimmäisen vuorokauden aikana se ladattiin yli miljoona kertaa, ja ensimmäisen viikon aikana latauksia kertyi yli kaksi miljoonaa. Parhaimmillaan sovelluksella oli arviolta noin 2,5 miljoonaa käyttäjää.

Käytön todellista vaikutusta on vaikea mitata juuri siksi, että tiedot säilyivät käyttäjien omilla puhelimilla. THL:n loppuarvioiden mukaan noin 64 000 käyttäjää ilmoitti tartunnastaan sovelluksen kautta, ja noin 23 prosenttia käyttäjistä kertoi saaneensa ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta. Sovellus sai myös tunnustusta käyttökokemuksestaan ja tietoturvastaan, mutta sen hyödystä tartuntojen torjunnassa käytiin julkista keskustelua koko sen elinkaaren ajan.

Miksi Koronavilkku lakkautettiin?

Koronavilkku poistettiin käytöstä 1. kesäkuuta 2022, koska sen käytölle ei THL:n mukaan ollut enää perusteita muuttuneessa epidemiatilanteessa. Suurin osa väestöstä oli tuolloin rokotettu, ja tartunnat olivat valtaosin lieviä. Samaan aikaan myös väliaikainen laki, joka mahdollisti altistusilmoitussovelluksen käytön, oli päättymässä kesäkuun aikana.

THL:n teknologia- ja riskienhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho perusteli päätöstä sillä, ettei nykyisen kaltaisessa tilanteessa sovelluksesta saatava hyöty enää vastannut sen ylläpitoa. Lakkautuksen jälkeen sovellus ei enää jaa avauskoodeja eikä kirjaa kohtaamisia, eikä sillä voi ilmoittaa omaa tartuntaa tai vastaanottaa altistumisilmoituksia.

Mitä tehdä, jos Koronavilkku on yhä puhelimessasi?

Jos Koronavilkku on edelleen asennettuna puhelimeesi, voit poistaa sen turvallisesti – sovellus ei ole enää toiminnassa eikä tee mitään taustalla. Sovellus on poistettu sekä Google Playsta että App Storesta, joten sitä ei voi enää ladata uudelleen. Myös sovelluksen virallinen verkkosivusto Koronavilkku.fi on suljettu. Sovelluksen avoin lähdekoodi on edelleen nähtävissä THL:n GitHub-tilillä arkistoituna, mutta sitä ei enää ylläpidetä.

Mitä tehdä nyt, jos epäilet koronatartuntaa?

Vaikka Koronavilkku ei ole enää käytössä, koronavirus ei ole kadonnut, ja perusohjeet oireiden varalta ovat yhä voimassa. Jos saat hengitystieinfektion oireita, kuten kuumetta, yskää, kurkkukipua, nuhaa, lihaskipuja tai väsymystä, toimi näin:

• Arvioi oireesi ja avun tarve esimerkiksi oirearvion kautta osoitteessa Omaolo.fi.
• Pysy kotona ja vältä kontakteja muihin, kunnes olet toipunut ja kuumeeton. Huolehdi hyvästä käsihygieniasta ja yskimishygieniasta.
• Jos kuulut riskiryhmään, oireet ovat voimakkaat tai vointisi huononee, ota yhteyttä oman alueesi terveydenhuoltoon. Kiireellisissä mutta ei-hätätilanteissa voit soittaa valtakunnalliseen palvelunumeroon Päivystysapu 116 117.
• Noudata voimassa olevia rokotussuosituksia. Ajantasaista tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja koronasta löytyy luotettavista lähteistä.

Työpaikoilla kannattaa tutustua ohjeisiin, joilla voi arvioida koronatartunnan riskiä työpaikalla ja ehkäistä tartuntojen leviämistä.

Yleisiä väärinkäsityksiä Koronavilkusta

Koronavilkun ympärillä liikkui sen toiminta-aikana useita virheellisiä käsityksiä. Tässä yleisimmät:

• ”Sovellus seurasi sijaintiani.” Ei pitänyt paikkaansa. Koronavilkku ei käyttänyt GPS-paikannusta vaan tunnisti muut laitteet pelkän Bluetoothin avulla eikä tallentanut, missä liikuit.
• ”Pelkkä asentaminen riitti.” Sovelluksen oli oltava päällä ja puhelimen Bluetoothin käytössä, jotta kohtaamiset tallentuivat ja ilmoitukset toimivat.
• ”Sovellus kertoi, kuka minut tartutti.” Ei kertonut. Ilmoitus oli nimetön eikä paljastanut tartuttajaa, altistumisen paikkaa tai ajankohtaa tarkasti.
• ”Koronavilkku toimii yhä.” Sovellus lakkautettiin 1.6.2022, eikä se enää lähetä tai vastaanota ilmoituksia. Puhelimeen jäänyt sovellus kannattaa poistaa.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on luonteeltaan yleistä, tiedottavaa sisältöä Koronavilkku-sovelluksesta ja sen historiasta. Se ei ole lääketieteellistä neuvontaa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Koronavirustilanteeseen, oireisiin, testaukseen ja rokotuksiin liittyvät ohjeet voivat muuttua, joten tarkista aina ajantasaiset tiedot viranomaislähteistä, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta tai oman hyvinvointialueesi terveyspalveluista.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Toimiiko Koronavilkku vielä?

Ei. Koronavilkku poistettiin käytöstä 1. kesäkuuta 2022. Sovellus ei enää jaa avauskoodeja, kirjaa kohtaamisia eikä lähetä tai vastaanota altistumisilmoituksia. Puhelimeen jääneen sovelluksen voi poistaa turvallisesti.

Miksi Koronavilkku lakkautettiin?

THL:n mukaan sovelluksen käytölle ei ollut enää perusteita, kun suuri osa väestöstä oli rokotettu ja tartunnat olivat valtaosin lieviä. Lisäksi väliaikainen laki, joka mahdollisti sovelluksen käytön, oli päättymässä kesäkuussa 2022.

Keräsikö Koronavilkku sijaintitietojani?

Ei. Sovellus ei käyttänyt GPS-paikannusta eikä tallentanut sijaintiasi. Se tunnisti lähellä olevat puhelimet pelkästään Bluetoothin avulla vaihtuvien, nimettömien tunnistekoodien kautta, ja tiedot säilyivät vain omalla puhelimellasi.

Kuinka moni latasi Koronavilkun?

Sovellus ladattiin jo ensimmäisen vuorokauden aikana yli miljoona kertaa ja ensimmäisen viikon aikana yli kaksi miljoonaa kertaa. Parhaimmillaan käyttäjiä oli arviolta noin 2,5 miljoonaa, mikä teki siitä väkilukuun nähden yhden maailman ladatuimmista koronasovelluksista.

Mitä teen nyt, jos epäilen koronatartuntaa?

Arvioi oireesi esimerkiksi Omaolo-palvelussa, pysy kotona ja vältä kontakteja toipumiseen asti. Jos oireet ovat voimakkaat, kuulut riskiryhmään tai vointisi huononee, ota yhteyttä oman alueesi terveydenhuoltoon tai soita tarvittaessa Päivystysapuun 116 117.