Koronavirustartunta Gradia Jämsässä – mitä tapahtui ja mikä on muuttunut

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia tiedotti syksyllä 2020 yksittäisestä koronavirustartunnasta Gradia Jämsän toimipisteessä. Tapaus johti kymmenien opiskelijoiden ja työntekijöiden karanteeniin, mutta opetus jatkui toimipisteessä koronaturvallisuusohjeita noudattaen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tuolloin tapahtui, mitä altistuminen ja karanteeni oppilaitoksessa käytännössä tarkoittivat ja miten koronaviruksen torjunta on sen jälkeen muuttunut. Lopuksi kerrotaan, miten hengitystieoireiden kanssa kannattaa toimia nykyisin.

Mitä Gradia Jämsässä tapahtui syksyllä 2020?

Gradia Jämsän toimipisteessä todettiin yhdellä henkilöllä koronavirustartunta syyskuussa 2020. Altistuminen tapahtui tiistaina 1.9.2020, ja tartunnan seurauksena altistuneiksi tunnistettiin 7 työntekijää ja 20 opiskelijaa. Terveydenhuolto tavoitti kaikki altistuneet ja määräsi heidät karanteeniin sunnuntaihin 6.9.2020 mennessä. Oppilaitos tiedotti tapauksesta opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen 8.9.2020.

Kyseessä oli yksittäinen, paikallinen tartunta, joka hoidettiin terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Asiasta viestittiin myös opiskelijaterveydenhuollolle ja asuntolalle, jotta hoito ja jatkotoimet pystyttiin järjestämään sujuvasti. Kampukset pysyivät avoinna: opiskelu ja työskentely jatkuivat tapauksesta huolimatta, kun turvallisuusohjeita noudatettiin. Gradian lähtökohtana oli turvallisen opiskeluympäristön varmistaminen.

Tapaus sijoittui aikaan, jolloin koronaviruspandemian niin sanottu toinen aalto oli alkamassa Suomessa syksyllä 2020. Tartuntojen määrä oli kääntymässä kasvuun, ja oppilaitoksissa sekä työpaikoilla varauduttiin tartuntoihin tiiviillä ohjeistuksella. Vastaavia yksittäisiä tartuntoja ja joukkoaltistumisia todettiin tuolloin runsaasti eri puolilla maata – esimerkiksi opiskelijoiden juhlissa todettiin useita koronatartuntoja saman syksyn aikana.

Mitä altistuminen ja karanteeni oppilaitoksessa tarkoittivat?

Altistuminen ja karanteeni olivat vuonna 2020 keskeisiä käsitteitä, kun oppilaitoksissa torjuttiin koronaviruksen leviämistä. Ne tarkoittivat eri asioita, ja ero on hyvä ymmärtää myös jälkikäteen.

Mitä altistuminen tarkoittaa?

Altistumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö on ollut niin lähellä tartunnan saanutta, että tauti on voinut tarttua. Käytännössä riskiä arvioitiin läheisen kontaktin perusteella: samassa tilassa oleskelu, alle kahden metrin etäisyys ja yli 15 minuutin kesto nostivat tartuntariskiä. Oppilaitoksessa altistuneeksi saattoi tulla kokonainen opetusryhmä, sillä opiskelijat ja opettajat viettävät paljon aikaa samoissa tiloissa. Gradia Jämsän tapauksessa altistuneita oli yhteensä 27 eli 7 työntekijää ja 20 opiskelijaa.

Mitä eroa on karanteenilla ja eristyksellä?

Karanteeni ja eristys sekoitetaan usein keskenään, vaikka ne tarkoittavat eri asioita. Karanteeni koskee tervettä henkilöä, joka on altistunut tartunnalle: hänet määrättiin pysymään kotona sen varalta, että hän olisi saanut tartunnan ja voisi tartuttaa muita. Eristys taas koskee henkilöä, jolla tartunta on jo todettu. Karanteenin ja eristyksen pystyi vuonna 2020 määräämään vain kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, ja määräys perustui tartuntatautilakiin.

Syksyllä 2020 karanteeni kesti tyypillisesti noin 10–14 vuorokautta altistumisesta, ja kestoa lyhennettiin myöhemmin tartuntatietämyksen karttuessa. Karanteeniin määrätty ei saanut tulla kampukselle, mutta opiskelua pystyttiin usein jatkamaan etänä. Vastaava laaja karanteenikäytäntö näkyi tuolloin muuallakin: esimerkiksi Virossa pidetyssä yksityistilaisuudessa altistuneita suomalaisia asetettiin karanteeniin kymmenittäin.

Miten Gradia suojasi opiskelijoita ja henkilökuntaa?

Gradian koronavarautumisen lähtökohtana oli turvallinen opiskeluympäristö, ja toimenpiteet noudattivat terveysviranomaisten vuoden 2020 ohjeistusta. Keskeisiä keinoja olivat:

• Osittainen etäopetus. Osa opetuksesta ja työstä järjestettiin etänä, jotta lähikontaktit kampuksella vähenivät.
• Oireisena ei kampukselle. Kampusalueille ja muihin tiloihin ei saanut tulla, jos kärsi hengitystieoireista.
• Turvavälit. Opiskelijoita ja henkilökuntaa ohjeistettiin pitämään riittävää etäisyyttä toisiinsa.
• Käsi- ja yskimishygienia. Käsien pesua ja desinfiointia sekä yskimistä hihaan tai kertakäyttönenäliinaan korostettiin.
• Kokoontumisrajoitukset. Yli 50 osallistujan tilaisuuksia ei toistaiseksi järjestetty.
• Koronavilkku-sovellus. Henkilöstölle ja opiskelijoille suositeltiin altistumisia jäljittäneen Koronavilkku-sovelluksen käyttöönottoa.

Hyvän käsihygienian merkitys korostui koko pandemian ajan, ja aiheesta muistutettiin laajasti myös kansainvälisen käsienpesupäivän yhteydessä. Etäopetuksen yleistyminen puolestaan muutti opiskelun arkea pysyvästi, kuten artikkelissa netissä kouluttautumisesta pandemian aikana kuvataan.

Mikä on muuttunut vuoden 2020 jälkeen?

Koronaviruksen torjunta on muuttunut olennaisesti siitä, mitä se oli Gradia Jämsän tapauksen aikaan. Monet syksyn 2020 ohjeet ja työkalut on sittemmin purettu, kun väestö on rokotettu ja tauti on useimmilla lievempi. Siksi tämän artikkelin alkuperäiset ohjeet kuvaavat tilannetta vuonna 2020, eivät nykytilaa.

Koronavilkku-sovellus poistettiin käytöstä

Koronavilkku-sovellus julkaistiin 31.8.2020, ja parhaimmillaan sitä oli ladattu noin 2,5 miljoonaa kertaa. Sovellus ilmoitti käyttäjälle mahdollisesta altistumisesta ja auttoi jäljittämään tartuntaketjuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) poisti Koronavilkun käytöstä 1.6.2022, koska sen käytölle ei enää ollut terveysturvallisuuteen liittyviä perusteita: valtaosa väestöstä oli rokotettu, taudinkuva oli lieventynyt ja sovelluksen käytön mahdollistanut määräaikainen lainsäädäntö oli päättymässä. Sovelluksen kautta ilmoitettiin kaikkiaan noin 64 000 tartunnasta. Käytöstä poistettu sovellus voi poistaa puhelimesta. Altistumisilmoitusten seurannasta ja Koronavilkun toiminnasta on kerrottu tarkemmin erillisessä Koronavilkkua käsittelevässä artikkelissa.

Karanteenista ja laajasta jäljityksestä luovuttiin

Altistuneiden laajasta jäljittämisestä ja karanteeneista luovuttiin pandemian edetessä. THL ei enää suositellut terveiden altistuneiden asettamista karanteeniin, kun jäljitys ei enää tehokkaasti estänyt tartuntoja ja suuri osa väestöstä oli saanut rokotussuojan. Myös pandemia-ajan kokoontumisrajoitukset – kuten yli 50 hengen tilaisuuksien kielto – purettiin. Nykyään THL käsittelee koronavirusta samaan tapaan kuin muita hengitystieinfektioita eikä ylläpidä enää erillistä koronaohjeistusta, vaan ohjeet on koottu yleisten hengitystieinfektioiden yhteyteen. Oppilaitoksissa arkeen kuuluvat edelleen samat perusasiat: hyvä hygienia ja kotiin jääminen sairaana.

Näin toimit nyt, jos saat hengitystieoireita

Nykyohje on yksinkertainen: sairasta rauhassa kotona, kunnes olet selvästi parempikuntoinen. Jos saat hengitystieoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkkukipua, lihassärkyä tai kuumetta, lepää kotona äläkä mene kouluun, opiskelupaikkaan tai työpaikalle. Palaa normaaliin arkeen, kun oireet ovat selvästi helpottaneet ja olet ollut kuumeeton noin vuorokauden.

Lievissä oireissa terve ja perusterve henkilö ei yleensä tarvitse koronavirustestiä. Vältä kuitenkin oireisena lähikontakteja etenkin riskiryhmiin kuuluviin, huolehdi käsi- ja yskimishygieniasta ja harkitse kasvomaskin käyttöä, jos joudut liikkumaan kodin ulkopuolella. Jos oireet pahenevat, hengitys vaikeutuu tai yleistila heikkenee, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Kiireellisissä mutta ei-hätätilanteissa voit soittaa Päivystysapu-numeroon 116 117, ja hätätilanteessa aina numeroon 112.

Miten tartuntoja ehkäistään oppilaitoksissa?

Tartuntojen ehkäisy oppilaitoksissa perustuu nykyään samoihin perusasioihin, jotka toimivat kaikkia hengitystieinfektioita vastaan. Tärkeimmät keinot ovat:

• Kotiin jääminen sairaana. Oireisena ei tulla kampukselle – tämä on edelleen tehokkain yksittäinen keino katkaista tartuntaketjuja.
• Käsihygienia. Säännöllinen käsien pesu saippualla ja käsidesin käyttö vähentävät tartuntoja.
• Yskimishygienia. Yskitään ja aivastellaan hihaan tai kertakäyttönenäliinaan.
• Hyvä sisäilma. Tilojen riittävä ilmanvaihto ja tuuletus pienentävät tartuntariskiä sisätiloissa.
• Rokotukset. Kausittaiset koronarokotukset suositellaan erityisesti riskiryhmille, ja influenssarokotus suojaa toiselta yleiseltä talvitaudilta.
• Riskiryhmien huomioiminen. Iäkkäitä ja perussairaita suojataan välttämällä kontakteja oireisena.

Myös työpaikoilla tartuntariskin arviointiin on laadittu omat ohjeensa; aihetta on käsitelty artikkelissa koronatartunnan riskin arvioinnista työpaikalla. Koronaviruksen oireista, testauksesta, rokotuksista ja suojautumisesta laajemmin voit lukea artikkelista koronavirustilanteesta ja suojautumisesta Suomessa.

Yleisimmät virheet tartuntatilanteissa

Tartuntatilanteissa tehdään toistuvasti samoja virheitä, jotka voivat lisätä tartuntoja tai aiheuttaa turhaa huolta. Yleisimpiä ovat:

• Sairaana kouluun tai töihin meneminen. Lievätkin oireet voivat tarttua, joten oireisena kannattaa jäädä kotiin.
• Vanhentuneiden ohjeiden noudattaminen. Vuoden 2020 karanteeni- ja Koronavilkku-ohjeet eivät ole enää voimassa; tarkista aina ajantasainen ohje.
• Ylireagointi yksittäiseen tapaukseen. Yksittäinen tartunta ei yleensä edellytä koko oppilaitoksen sulkemista, vaan tilanne hoidetaan kohdennetusti.
• Riskiryhmien unohtaminen. Vaikka tauti on useimmilla lievä, iäkkäille ja perussairaille se voi olla vakava.
• Oireiden vähättely. Pahenevia oireita ei pidä jättää huomiotta, vaan tarvittaessa on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on laadittu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa henkilökohtaista arviota, diagnoosia tai hoito-ohjetta. Koronavirusta ja hengitystieinfektioita koskevat suositukset voivat muuttua, joten tarkista aina ajantasaiset ohjeet THL:n ja oman alueesi terveydenhuollon kanavista. Oireiden pahetessa ota yhteyttä terveydenhuoltoon ja hätätilanteessa soita numeroon 112.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Montako ihmistä altistui Gradia Jämsän koronatartunnalle?

Gradia Jämsän toimipisteessä todetulle koronavirustartunnalle altistui yhteensä 27 henkilöä: 7 työntekijää ja 20 opiskelijaa. Kaikki altistuneet tavoitettiin ja määrättiin karanteeniin sunnuntaihin 6.9.2020 mennessä.

Suljettiinko Gradia tartunnan takia?

Ei. Kampukset pysyivät avoinna, ja opiskelu sekä työskentely jatkuivat toimipisteessä koronaturvallisuusohjeita noudattaen. Yksittäinen tartunta hoidettiin kohdennetusti terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti, eikä se johtanut koko oppilaitoksen sulkemiseen.

Mikä ero on karanteenilla ja eristyksellä?

Karanteeni koski tervettä, tartunnalle altistunutta henkilöä, joka määrättiin pysymään kotona varmuuden vuoksi. Eristys taas koski henkilöä, jolla tartunta oli jo todettu. Molemmat määräsi vuonna 2020 tartuntataudeista vastaava lääkäri tartuntatautilain nojalla.

Toimiiko Koronavilkku-sovellus vielä?

Ei. THL poisti Koronavilkku-sovelluksen käytöstä 1.6.2022, koska sen käytölle ei enää ollut terveysturvallisuuden perusteita. Sovellus ei enää ilmoita altistumisista, ja sen voi poistaa puhelimesta.

Miten toimin nykyään, jos epäilen koronatartuntaa?

Sairasta lieviä hengitystieoireita rauhassa kotona ja vältä kontakteja etenkin riskiryhmiin kuuluviin, kunnes olet selvästi parempikuntoinen. Perusterve ei yleensä tarvitse testiä lievissä oireissa. Jos oireet pahenevat, ota yhteyttä terveydenhuoltoon tai soita tarvittaessa numeroon 116 117.