Kysely: Valtaosa lääkäreistä katsoo, että Suomessa syödään liikaa antibiootteja – ”Meidän tulee tarkastella käytäntöjämme”

Lääkeyhtiö Pfizerin suomalaisille lääkäreille teettämään kyselyyn vastanneista 74 prosenttia katsoo, että Suomessa määrätään liikaa antibiootteja. Lähes kaikki kahdestasadasta vastaajasta ovat myös kieltäytyneet antamasta lääkekuuria, vaikka potilas on sitä vaatinut.

Antibioottien liika käyttö on puhuttanut viime vuosina runsaasti maailmanlaajuisesti, mutta myös Suomessa. Antibioottiresistenssin kehittyminen on yksi suurimmista uhista koko maailmassa. Pahimpien ennusteiden mukaan antimikrobiresistenssistä johtuvien kuolemien määrä voi nousta jopa 10 miljoonaan vuosittain vuoteen 2050 mennessä*.

Suomessa tilanne on toistaiseksi ollut hyvä, mutta lääkeyhtiö Pfizerin teettämän kyselyn mukaan suomalaislääkärit jakavat huolen antibioottien vastuuttomasta käytöstä myös meillä. Kyselyyn vastasi yli 200 lääkäriä eri puolelta Suomea. Enemmistö vastaajista (71 %) työskentelee perusterveydenhuollon parissa ja vajaa kolmannes erikoissairaanhoidossa.

Kyselyyn vastanneista lääkäreistä 74 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa määrätään liikaa antibiootteja. Ainoastaan 9 prosenttia vastaajista näkee, ettei ylimääräisiä kuureja määrätä.

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä kokevatko lääkärit, että he ovat määränneet antibiootteja turhaan. Runsas kolmannes vastaajista näkee, että näin on käynyt joskus, puolet lääkäreistä vastasi harvoin.

-Lääkärit tunnistavat ilahduttavasti sen, että meidän tulisi Suomessa käyttää antibiootteja vähemmän. Kuten yleensä, omassa antibioottien määräämisessä ei katsota olevan suurta muutoksen tarvetta. Jos antibioottien käyttöä halutaan vähentää, tulee meidän kaikkien tarkastella omia käytäntöjämme tarkemmin, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

 

Vastuu sekä lääkäreillä että potilailla itsellään

Infektioiden lisäksi yleisimmät syyt antibioottihoidon valintaan ovat vastanneiden lääkäreiden mukaan potilaan yleistila ja muut sairaudet. Myös allergiat ja muut riskitekijät vaikuttavat. Epävarman diagnoosin vuoksi antibiootteja on määrännyt vajaa kolmannes vastaajista, potilaan vaatimukseen lääkekuurista on puolestaan taipunut joka viides kyselyyn vastannut lääkäri.

Toisaalta lähes kaikki vastanneet ovat myös kieltäytyneet antamasta antibioottihoitoa, vaikka potilas olisi sitä itse vaatinut. 93 prosenttia vastaajista toivookin potilailta joko usein tai joskus nykyistä vastuullisempaa suhtautumista lääkkeisiin.

-Vastauksista tulee hyvin esille ne käytännön ongelmat, joihin antibioottikuurin tarpeen harkinnassa lääkäri joutuu. Aina ei ole yksinkertaista jättää antibioottia määräämättä ja silloin lääkärit pelaavat ”varman päälle”, mikä on perusteltua. Monesti antibiootin kirjoittamatta jättäminen vaatii enemmän aikaa ja potilasta on tarkemmin neuvottava, miten menetellä taudin vaikeutuessa. Terveydenhuollon toimijoita tulee myös kouluttaa näihin tilanteisiin. Myös toimintamalleja joudutaan miettimään. Toisaalta vastauksista tulee ilmi myös ainakin joskus potilaiden taholta koettava paine antibioottireseptin saamiseen, Asko Järvinen toteaa.

Jotta turhasta antibioottien käytöstä päästäisiin eroon, lääkärit vaativat tekoja myös kollegoiltaan. 38 prosenttia vastanneista toivoisi kollegoiltaan vastuullisempaa antibioottien käyttöä usein ja yli puolet ainakin joskus.

Antibioottiresistenssi on aiheena myös SuomiAreenassa Porissa 18.7.2018.