Penkkiurheilijan hyvinvointi

Nyt kun talvi on ollut mitä on eikä suomalaiset ole menestyneet mäkihypyssäkään, on talvi ollut penkkiurheilijalle enemmän englantilaiseen jalkapalloon ja suomalaiseen jääkiekkoon liittyvä, mutta tilanteeseen on tulossa muutos – F1-kausi on alkamassa vaikka korona-virus sen alkua häiritseekin.

Ja kun F1-kausi pääsee alkuun niin sitten onkin jo seuraavana jääkiekon MM-kisat 2020 ja kesällä sitten vielä Suomen historiallinen EM-lopputurnaus eli vähintään kolme jalkapallo-ottelua Euroopan parhaimmistoa vastaan.

Samalla kun urheilun määrä televisiossa ja suoratoistokanavilla lisääntyy, on tärkeätä huolehtia myös omasta hyvinvoinnista, vaikka se urheilu sitten jäisi siihen sohvalta urheiluja katsomisen tasolle. Katsotaan muutama perusvinkki, jolla pääsee pitkälle.

Vältä sokereita

Jos liikunta on vähentynyt ja television ja tietokoneen ruudun katsominen lisääntynyt niin toivottavasti et ole samalla lisännyt erilaisten limujen juomista tai karkin popsimista – nimittäin sokeri ei ole hyväksi, jos et liiku. Liikasokeri ei ole koskaan hyväksi, mutta kaikista huonointa se on, jos et liikukaan mutta tykkäät syödä makeisia ja makeita leivonnaisia ja kakkuja ja tykkäät vielä juoda sokerisia juomia. Sokeria voi olla yllättävän paljon myös tavallisissa mehujuomissa, joten niidenkin kanssa kannattaa olla tarkkana. EI karkinsyöntiä ja limujen juontia lopettaa tarvitse, mutta ainakin niitä pitää säännöstellä, ettei nyt joka päivä pidä itsellään karkkipäivää. Kyse ei siis ole vain hampaista, vaan kokonaisterveydestä.  Sokerissa ei ole lainkaan ravintoaineita, vain energiaa. Siksi sokerin syönti ja juonti suurina määrinä voivat johtaa painon nousuun.

Vältä rasvaisia ruokia

Jos nyt olet jäänyt sohvan vangiksi ja liikunta on minimaalissaan sohvalta ylös ja jääkaapille tyyppiä, niin toivottavasti et ole ostanut pusseittain shipsejä ja vastaavia? Ne ovat kyllä varmasti hyviä naposteltavia, mutta niissä on paljon rasvoja. Samoiten pikaruokana kotiin tilatut pitsat ja kebabit ja lähiruokapaikan pihvit tirisevät rasvassa, puhumattakaan jos olet tilannut jotain uppopaistettua ruokaa. Ole siis tarkkana myös rasvaisten ruokien suhteen. Elimistö tarvitsee kyllä rasvoja, mutta niitä hyvä rasvoja. Rasvan saantisuositus on aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla 25–40 prosenttia energiasta. 30 prosenttia energiasta vastaa keskimäärin miehillä 80 grammaa ja naisilla 60 grammaa rasvaa päivässä.

Muista myös, että juustot ja makkarat pitävät sisällään näitä huonompia rasvoja ja vaikka siinä jääkiekkoa katsellessa olisi niin kiva ottaa vähän suolakeksejä, punaviiniä ja juustoja, niin jokaisen ottelun aikana niin ei kannata tehdä.

Vältä liikasuolaa

Esimerkiksi raejuusto, tonnikala, soijakastike, makeat leivonnaiset, murot ja vichy ovat monelle yllättäviä suolan lähteitä. Aivan samalla tavalla kuin elimistö tarvitsee rasvaa ja sokeria, se tarvitsee myös suolaa, mutta monesti meidän länsimaalaisten yltäkylläinen elämä sisältää näitä kaikkia liikaa ja syömme itsemme kylläisiksi ja ylikin väärällä tavalla ja kenties väärään aikaan. Aikuiset saisivat suositusten mukaan syödä enintään viisi grammaa suolaa vuorokaudessa. Suomessa miehet kuitenkin syövät päivittäin keskimäärin lähes kymmenen grammaa ja naiset seitsemän grammaa suolaa.

Ihmiselle suola on välttämätöntä, mutta liikaa käytettynä haitallista. Ongelma-aine ruokasuolassa eli natriumkloridissa on se natrium. Elimistömme kyllä poistaa ylimääräisen suolan, mutta se tekee sen verenpaineen nousulla ja munuaisten kautta virtsaan suodattamalla. Ruokasuola ja merisuola sekä vuorisuola ovat kaikki melkoisia natriumlähteitä ja vain pansuola on mineraalisuolaa, jossa natrium onkin korvattu mineraaleille: kaliumkloridilla ja magnesiumsulfaatilla, jotka itseasiassa edistävät natriumin eritystä ja vähentävät natriumin haittavaikutuksia elimistölle.

Liiku edes vähän

Jos et jaksa lähteä ulos pakkaseen tai vesisateeseen, niin tee edes vähän liikuntasuorituksia omassa kodissasi. Et tarvitse välttämättä mitään välineitä tai laitteita, oma keho ja pieni tila riittää sekä se tärkein, eli oma tahto tehdä jotain omaksi hyödykseen ja hyvinvointinsa eteen.

Liiku vaikka ottelun tauoilla ja jalkapallon puoliajalla, katso YouTubesta, vaikka pari vinkkivideota tai lue blogeista, varmasti löydät sellaiset liikkeet, jotka sekä auttavat kehoasi, että ovat sellaisia jotka voit tehdä itse ilman kipua. Jos kuitenkin kehosi on päässyt siihen vaiheeseen, että kaikki liikkuminen tekee jonkinasteista kipeää, on parempi käydä lääkärissä ja keskustella fysioterapeutin kanssa oikeista liikkeistä ja liikeradoista.

Nuku tarpeeksi

Vielä se viimeinen vinkki, eli vaikka ne NHL ottelut tulevat keskellä yötä, ei niitä jokaista kannata katsella eikä jokaisena yönä. Jokainen meistä tarvitsee kunnon unet vuorokaudessa, jotta kehomme saa tarvitsemansa levon. Eikä vain kehomme vaan myös aivomme tarvitset lepoa – älä siis unohda sitä, ja pyri sulkemaan se televisio ja kännykkä ennen nukkumaan menoa, että silmäsi ja aivosi saavat levähtää hetken ennen nukkumaan yrittämistä.

Written by 

Vastaa