Hiihtolomien aikaan moni suuntaa hiihtoladulle tai laskettelurinteeseen virkistämään mieltä ja kehoa. Sään puolesta ulkoiluun on nyt erinomaiset olosuhteet etelää myöten, mutta niin vauhdikkaiden talvilajien harrastajien kuin jalankulkijoiden on syytä olla tarkkana kaatumisriskin takia. Kaatuessa ranne- ja olkapäävammat ovat tyypillisiä, mutta varautumalla etukäteen voi välttyä pahoilta kaatumisilta ladulla ja kadulla.
Laskettelu, lumilautailu ja hiihto ovat monen rakastamia reippaita ja kuntoa kohottavia lajeja, joiden harrastaminen on hiihtoloma-aikaan huipussaan. Talviurheiluun kuitenkin sisältyy myös loukkaantumisen riski.
– Mäkilajeissa loukkaantumiset syntyvät yleensä kaatumistilanteissa. Ranne- ja olkavammat ovat talvisin tyypillisiä liikkujien vammoja. Kaatuessaan ihminen ottaa vaistomaisesti vastaan käsillään, mikä altistaa rannemurtumille sekä olkapään sijoiltaanmenolle. Lisäksi laskettelijalla sauvojen käyttö voi kaatuessa johtaa peukalon vääntymiseen eli niin kutsuttuun ”hiihtäjän peukaloon”, kertoo Terveystalon käsikirurgian erikoislääkäri Outi Nieminen.
Pakkasen kiillottamilla kaduilla moni jalankulkija ja pyöräilijä kaatuu myös tavallisessa kaupunkiliikenteessä. Nuoret tavallisesti kompastuvat tai liukastuvat eteenpäin tai kyljelleen, mikä aiheuttaa herkästi olkapään tai nilkan vammoja. Ikääntyneillä taas on tapana pyllähtää taaksepäin ja ottaa kädellä vastaan, jolloin riski ranteen, värttinäluun tai lonkan murtumiseen on suurempi.
Pidä lämpöä yllä
Nieminen muistuttaa, että talviurheilija voi omalla rinne- ja latukäyttäytymisellään vaikuttaa kaatumisriskiin. Hiihtokeskuksissa kannattaa tarvittaessa ottaa asiantuntija opastamaan uuden lajin alkuun.
– Tapaturmien riski nousee aina vauhdin kasvaessa. Omiin taitoihin kannattaa ensin tutustua rauhassa ja lähteä jyrkempiin rinteisiin vasta, kun kokee hallitsevansa laskemisen ja käännökset. Näin pitää huolta myös muiden rinteessä tai ladulla liikkuvien turvallisuudesta, Nieminen neuvoo.
Myös lämmittely ennen liikkumaan lähtemistä herättelee lihaksia suoritukseen ja voi lieventää mahdollisen vamman laajuutta. Kropan lämmöstä kannattaa huolehtia myös urheilun aikana.
– Yläraajojen lämmittelyyn sopivia liikkeitä ovat esimerkiksi haarahypyt ja käsien heiluttaminen. Jos pakkasta on paljon, kannattaa muistaa myös pukeutua lämpimästi. Ihonmyötäiset kerrokset alla ja tuulenpitävä uloimpana auttavat pitämään kehon lämpöä yllä. Hansikkaitakin voi olla kahdet päällekkäin. Vaikka mäessä olisi kuinka kivaa, on hyvä kuitenkin pitää myös taukoja – jo ennen kuin sormet menevät tunnottomiksi, kannustaa Nieminen.
Kylmä lumi käy ensiavusta
Jos tapaturma kuitenkin sattuu itselle tai kaverille, on tärkeintä ensiksi tarkistaa tilanteen vakavuus ja hälyttää tarvittaessa apua. Kylmän lumen painelu ruhjeen päälle on sopiva ensiapu tavallisiin talviliikuntavammoihin, kuten paikallisiin ruhjeisiin, lihasrevähdyksiin ja olka- tai rannenivelten vääntymisiin.
– Tällöin pitää kuitenkin muistaa paleltumisvaara. Rinteessä koulutettu henkilökunta osaa parhaiten arvioida vamman hoidon, ja he järjestävät tarvittaessa kyydin ensiapuasemalle. Esimerkiksi murtumissa turvotus lisääntyy nopeasti, jolloin leikkaukseen on tärkeä päästä mahdollisimman pian, Nieminen muistuttaa.
Pieneen käteen kohdistuneeseen vammaan riittää usein kotihoidoksi lepo. Lääkärikäynti voi olla paikallaan, jos vamma vaivaa vielä seuraavana päivänä.
– Tapaturmainen olkapäävamma paranee tavallisesti levolla. Jos kättä ei kuitenkaan pysty nostamaan vaakatasoon asti edestä tai sivulta, on syytä epäillä olkanivelen jännerepeämää, joka selviää magneettikuvassa. Lääkäriin kannattaa lähteä, jos vammautunut käden osa ei tunnu toimivan kunnolla, sen ulkonäkö poikkeaa kovasti tavallisesta tai kädessä tuntuu kovaa kipua vielä seuraavana päivänäkin, sanoo Nieminen.
Näin ehkäiset talven urheiluvammat:
- Käytä nastapohjaisia juoksukenkiä. Parhaiten ihminen pysyy pystyssä, jos kenkien pohja aiheuttaa kitkaa jään tai loskan välillä. Kumipohjaiset kengät tai nastalenkkarit ovat liukkailla keleillä varma valinta. Korkokengät voi kuljettaa mukana laukussa ja laittaa jalkaan vasta sisätiloissa.
- Treenaa koordinaatiota ladulla tai kotona tasapainolaudalla. Liukuvalla alustalla hallitusti liikkuminen, esimerkiksi luistellen tai hiihtäen, on erinomainen tapa parantaa koordinaatiokykyä. Kotona voi harjoitella tasapainolaudalla.
- Pidä huolta lihaskunnosta. Lihaskunnon vahvistaminen parantaa samalla myös tasapainoa.
- Muista lämmitellä ennen urheilusuoritusta. Haarahypyt ja käsien heiluttelu ovat hyviä liikkeitä.
- Laske mäkilajeja taitotasosi mukaan. Vauhdin kasvaessa myös riski kaatumiseen ja vammoihin kasvaa.
- Pysy lämpimänä myös rinteessä. Pukeudu lämpimästi ja pidä taukoja. Kylmettynyt lihas revähtää helpommin.
Terveystalo lyhyesti
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkosto kattaa 180 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.
Vuonna 2016 Terveystalossa asioi noin miljoona yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 2,7 miljoonaa, mikä vastasi 12 prosenttia kaikista Suomen lääkärikäynneistä. Terveystalossa työskentelee lähes 9 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-merkki ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com
