Hyvinvointi alkaa omasta itsestämme

Jos sata vuotta sitten yksilö joutui aina miettimään yhteiskunnan kautta, on tilanne nykyään kääntynyt aika lailla päälaelleen, ja nyt ajatellaan enemmän oman itsensä kautta. Nykyään myös kiinnitetään enemmän huomiota meidän omaan hyvinvointiimme. Tulevaisuudessa tulemme varmasti lähentymään jälleen kollektiiviseen ajatteluun, mutta oma tietoisuutemme on noussut sellaiselle tasolle, että hyvinvointimme tulee jatkossakin olemaan meille erittäin tärkeätä – ylitse monen muun perustarpeemme.

Jos puhutaan omasta hyvinvoinnista, niin vaikka meille annetaan ohjeita ja tehdään vaikka mitä, kaikki kuitenkin lopulta riippuu omasta itsestämme, mitä teemme ja mitä olemme valmiit tekemään. Ja yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin tekijöistä on se mikä on hartioidemme päällä, eli päämme. Meidän tulee ensisijaisesti huolehtia omasta sisäisestä terveydestämme, että voimme hyvin.

Hyvinvointi ja hyvä olo

Jos sinä saat hyvää oloa siitä, että esimerkiksi pelaat, ei kukaan voi sitä sinulta viedä. Kasino ilman rekisteröitymistä voi olla sinulla samanlainen testi, josta saat hyvän olon tunteen, kuin joku toinen saa juoksemalla kymmenen kilometriä.

Meidän psyykkinen hyvinvointimme on monien tekijöiden summa ja meistä jokainen on avian oma yksilönsä, siksi meidän ei pitäisi lähteä kovin sanoin moittimaan toisia ihmisiä heidän valinnoistaan. Se mikä sopii sinulle, ei välttämättä sovi kaverillesi, mutta te molemmat löydätte omista tekemisistänne sen hyvinvoinnin ja hyvän olon tunteen lähteen.

Hyvää oloa ei kuitenkaan pidä hakea esimerkiksi väärillä lääkkeillä tai muuten tuottamalla omalle keholle vahinkoa. Hyvän mielen lääkkeitä ovat kuitenkin myös monet peruselämämme asiat, joita ei pidä koskaan unohtaa, ja joista me kirjoitamme useasti myös täällä sivustolla.

  • tee mistä saat iloa
  • nuku tarpeeksi
  • juo tarpeeksi
  • pyri syömään terveellisesti
  • liiku
  • pidä yllä sosiaalisia verkostojasi

Aivot tarvitsevat aktiviteettejä, mutta välillä tarvitaan lepoa. Aivoja pitää myös suojella ylikuormittumiselta ja stressiltä. Mielen hyvinvointi on helpompaa, kun asiat ottaa vähän rennommin ja myönteisellä tavalla.

Aivoliitto

Monta tapaa piristää alakuloista mieltä

Jos kuitenkin tuntuu siltä, että mieli on maassa, niin ryhmäliikunta, ja luonto tuovat tutkitusti positiivisia ajatuksia ja tunteita ihmisille. Liikunta vaikuttaa mieleen, koska se lievittää fyysisiä stressioireita ja liikunnan myötä vapautuva endorfiini aiheuttaa mielihyvän tunteita. Nauraminen on myös mielelle edullista lääkettä, joka samoin kuin liikunta, lisää endorfiinin tuotantoa. Käsillä tekeminen ja pelaaminen, ja vielä peleissä onnistuminen tuovat hyvää iloa. Siksi onkin tärkeä pelaamisessa muistaa aina omat rajat, ja kun alkaa “tökkiä”, on parempi lopettaa pelaaminen.

Sosiaalinen verkosto 2020-luvulla

Sosiaalisen verkoston ylläpitäminen 70-luvulla tarjoitti vielä sitä, että käytiin kavereiden luona kylässä pelailemassa, syömässä tai ihan vain istumassa iltaa. Vähitellen 90-luvulla ja 2000-luvun alussa Suomeen rantautui enemmässä merkityksessä kahvila- ja ravintolakulttuuri ja ystäviä alettiin tavata kodin ukopuolella. Trendi oli ollut Suomessa isoissa kaupungeissa jo ennen sotia, mutta sota-ajat veivät suomalaiset sosiaalisessa käyttäytymisessä ainakin sata vuotta taaksepäin. Nyt 2020-luvulla olemme taas tulleet toisenlaiseen olotilaan. Nykyään sosiaalisuus on jo kanssakäymistä digitaalisessa mediassa, sosiaaliset verkostot löytyvät sosiaalisen median kanavista kuten YouTube, Twitch, Facebook, TikTok, WhatsApp, Twitter yms. 1900-luvun loppupuolen 059 ja 069 senssipuhelin on vaihtunut kuvalliseksi parinetsinnäksi omalla älypuhelimella ja ravintoloihin mennään vasta lopputillasta.

Jos vielä 2000-luvun alussa ja 2010-luvulla ja jopa vielä osittain nykyään puhutaan siitä, että internet vähentää sosiaalista kanssakäymistämme, se ei pidä paikkaansa. Kanssakäymisemme vain on muuttunut teknisen kehityksen myötä ja lähetämme nykyään toisillemme paljon enemmn viestejä kuin aiemmin. Viestit myös sisältävät paljon enemmän viestitettävää ja tunnetta. Vai voitko verrata vanhaa tekstiviestiä nykyiseen videoviestiin?

Sosiaalinen verkostomme oli aikoinaan aivan lähialueen piiriä, jossa jokainen tunti toisensa sukulaisuuden, työn tai harrastuksen kautta, kun nykyään sosiaalinen verkostomme voi kattaa koko maailman ja ihmisiä, joita emme ole koskaan tavanneet henkilökohtaisesti livenä, emmekä tule koskaan tapaamaankaan. Onko se sitten huonompi tapa kuin vanha tapa? Mielestämme ei.

Written by 

Leave a Reply