Pyöräliitto: Nuorten pyöräily vähenee toisella asteella – sähköpyörä voisi innostaa takaisin pyörän selkään

Toisen asteen opiskelijat kulkevat kouluun ensisijaisesti kävellen tai kyydillä. Pyörän sijaan enemmän nuoria houkuttavat edelleen mopot ja autot, vaikka sähköpyörä voisi olla näiden rinnalla jo varteen otettava vaihtoehto. “Pyöräilyn esteenä on yllättäen myös epävarmuus. Monilla lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla aktiivisesta pyöräilystä on ehtinyt kulua jo aikaa, ja satulaan nouseminen on alkanut jännittää”, sanoo pyöräilyasiantuntija Sanna Ojajärvi. Pyöräilykuntien verkoston Kampussankarit-hankkeessa motivoidaan nuoria arkipyöräilyyn ja kestäviin liikkumistapoihin. 

Pyöräilyn suosio nuorten keskuudessa vähenee selvästi yhdeksännen luokan aikana. Lukioihin ja ammattikouluihin kuljetaan ensisijaisesti kävellen tai kyydillä. Jos koulumatkat kuitenkin pyöräiltäisiin, lisäisi se merkittävästi arkiliikuntaa. 

“Taajama-alueilla koulumatkojen pyöräilystä voisi tulla jo puolet päivän liikunta-annoksesta täyteen. 15 minuutin pyörämatka yhteen suuntaan on viikossa jo 2,5 tuntia liikuntaa. Arkipyöräilystä olisi selvä terveyshyöty, sillä nuorten kunto on aikojen saatossa heikentynyt ja myös ylipaino on yleistynyt”, tutkija Jouni Kallio Likesiltä sanoo. 

Mopoilun ja autoilun suosiota arkipyöräilyn kustannuksella on nuorilla usein siivittämässä myös kotoa opitut tavat. Kallio toteaa, että vanhempien tarjoamat autokyydit vähentävät selvästi koululaisten pyöräilyä. Myös moniin harrastuksiin kuljetaan nykyisin yhä enemmän kyydeillä tai itse ajaen. 

Kampussankarit-hankkeessa motivoidaan nuoria pyöräilyyn

Pyöräilykuntien verkosto käynnisti viime vuonna edelleen jatkuvan Kampussankarit-hankkeen, jossa tarkoituksena on motivoida toisen asteen opiskelijoita aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen. Hankkeessa on vierailtu viidessä toisen asteen oppilaitoksessa ympäri Suomea. Kouluvierailuilla on muun muassa tehty opiskelijoille liikkumiskysely sekä annettu sähköpyöriä kokeiltavaksi. 

“Sähköpyörien kokeileminen lisäsi kaikkien kokeiluun osallistuneiden pyöräilyä. Kynnys lähteä pyöräilemään madaltui sähköpyörän myötä selvästi. Toisaalta monet kokeilijoista olivat sellaisia, jotka ennestään saattoivat liikkua tai pyöräillä paljon”, sanoo kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkostosta. 

Syitä, miksi nuoret eivät pyöräile, on monenlaisia. Yksi on se, ettei käytössä ole omaa pyörää. Tämä oli tilanne Kampussankarit-hankkeen kyselyn perusteella 28 prosentilla opiskelijoista. Pyöräily koettiin myös turhan hikisenä tai siitä ei muuten pidetä. 

“Yllättävän moni myös arasteli pyöräilyä ja oli epävarma. Monilla aiemmista pyöräilykokemuksista oli kulunut jo joitakin vuosia, niin siinä välissä kynnys satulaan nousemiseen oli jo kasvanut”, Ojajärvi sanoo. 

Mopo houkuttaa, mutta sähköpyörä voisi olla vaihtoehto

Toisen asteen opiskelijoiden pyöräilyintoon on suuri vaikutus myös kavereiden mielipiteellä ja ryhmäpaineella. Pyörän sijaan suositaan myös ennemmin mopoa tai autoa, jos siihen vain on mahdollisuus.

“Mopon vetovoima on edelleen suuri. Siinä hurmaa edelleen tietty vauhti ja vapaus. Sähköpyörän hinta nosti myös nuorilla helposti ajatuksen, että ennemmin samalla summalla voisi ostaa jo auton”, Ojajärvi sanoo. 

Pyöräliitossa on huolestuneena seurattu myös esimerkiksi sitä, kuinka kovassa kasvussa 17-vuotiaiden ikäpoikkeusluvat ajokortteihin ovat viime vuosina olleet. Vuonna 2019 ikäpoikkeuslupia myönnettiin 12 000.

“Sähköpyörä voisi olla monelle nuorelle mopoa tai autoa turvallisempi, ekologisempi, käyttökustannuksiltaan edullisempi ja terveellisempi vaihtoehto. Kannustankin perheitä harkitsemaan sähköpyörää vaihtoehtona moottoriajoneuvoille”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen

Kampussankarit-hanke jatkuu lukuvuoden 2020-21 aikana kuudella paikkakunnalla (Haapavesi, Hyvinkää, Kalajoki, Kangasala, Kuopio ja Vantaa). Mukana on sekä lukioita että ammatillisia oppilaitoksia. 

Written by 

Leave a Reply