Koronavirus ei ole kadonnut mihinkään, vaikka pandemia-ajan poikkeustila on ohi. Tämä artikkeli kokoaa ajantasaisen tiedon siitä, miten koronavirustautiin (COVID-19) suhtaudutaan nykyään Lohjalla ja muualla Länsi-Uudellamaalla: milloin testi kannattaa tehdä, mistä saa apua, kenelle rokotuksia suositellaan ja miten suojaat itseäsi ja läheisiäsi. Lohjan koronatilanteesta kertonut alkuperäinen uutinen on vuodelta 2020, ja ohjeet ovat sen jälkeen muuttuneet olennaisesti – muun muassa määräaikaiset karanteenit ja erilliset koronaohjeet ovat poistuneet.
Tärkeimmät kohdat
- Koronaa käsitellään nykyään kuten muitakin hengitystieinfektioita – erillisiä koronaohjeita tai määräaikaista karanteenia ei enää ole.
- Lievissä oireissa testiä ei yleensä tarvita; riskiryhmäläisen kannattaa hakeutua arvioon matalalla kynnyksellä.
- Lohjan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (luvn.fi); apua saa Omaolosta, terveysasemalta ja Päivystysavusta 116 117.
- HUSin Koronabotti-testivaraus ja Koronavilkku-sovellus on lakkautettu.
- Syksyn 2026 rokotetehostetta suositellaan 75 vuotta täyttäneille ja tietyille riskiryhmille.
Miten koronavirustautiin suhtaudutaan nyt?
Koronavirusta käsitellään nykyään kuten muitakin tavallisia hengitystieinfektioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) linjasi jo joulukuussa 2022, ettei pelkästään koronaa koskeville erityisohjeille ole enää tarvetta, koska väestö on laajasti rokotettu ja tartunnat ovat useimmilla lievoireisia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
- erillistä koronakaranteenia tai määräaikaista eristystä ei enää määrätä terveen väestön osalta;
- sairastaessa levetään kotona ja palataan töihin, kouluun tai päivähoitoon, kun kuume on poissa ja oireet ovat selvästi helpottaneet;
- oireeton samassa taloudessa asuva voi jatkaa normaalia arkea.
Vuoden 2020 uutisessa mainitut ”kiihtymis- ja leviämisvaiheen” ilmaantuvuusrajat (esimerkiksi 10–25 tai 18–50 tapausta / 100 000 asukasta / 14 vrk) eivät enää ohjaa toimintaa, eikä alueellisia tartuntalukuja seurata samalla tavalla kuin pandemian aikana. Laajemman kuvan koronaviruksen leviämisestä ja torjunnasta Suomessa saat jutusta koronaviruksen oireista, testauksesta ja rokotuksista Suomessa.
Koronaviruksen oireet
Koronaviruksen tyypillisiä oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, päänsärky, lihassäryt ja väsymys. Osalla voi esiintyä myös vatsaoireita tai maku- ja hajuaistin muutoksia, joskin viimeksi mainitut ovat uudempien virusmuunnosten myötä harvinaistuneet. Oireet ovat useimmilla lieviä ja menevät ohi itsestään muutamassa päivässä.
Pelkän oirekuvan perusteella koronaa ei voi erottaa influenssasta, RS-viruksesta tai tavallisesta flunssasta – siksi ratkaisevaa on, kuuluuko sairastunut riskiryhmään ja kuinka vaikeat oireet ovat. Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan erot.
Vertailu
| Tauti | Tyypilliset oireet | Testaus | Erityisesti vaarassa |
|---|---|---|---|
| Koronavirus (COVID-19) | Kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, päänsärky, väsymys, joskus maku-/hajuaistin muutokset | Kotitesti lievissä oireissa; terveydenhuollon testi lähinnä riskiryhmille | Iäkkäät ja perussairaat |
| Influenssa | Äkillinen korkea kuume, lihassäryt, väsymys, kuiva yskä, päänsärky | Tarvittaessa terveydenhuollossa; rokote keskeinen suoja | Iäkkäät, raskaana olevat, perussairaat |
| RS-virus (RSV) | Nuha, yskä, hengitysvaikeudet erityisesti pikkulapsilla ja iäkkäillä | Terveydenhuollossa oireiden niin vaatiessa | Alle 1-vuotiaat ja iäkkäät |
| Tavallinen flunssa (nuhakuume) | Nuha, aivastelu, kurkun karheus, lievä, harvoin kuume | Ei testitarvetta | Yleensä ei vaarallinen |
Milloin koronatesti kannattaa tehdä?
Terveen, lievisti oireilevan aikuisen ei yleensä tarvitse testata itseään lainkaan. Testaamisesta on hyötyä ennen kaikkea silloin, kun tulos vaikuttaa hoitoon tai suojaa riskiryhmään kuuluvia. Terveydenhuollossa koronatesti tehdään nykyään lähinnä oireisille riskiryhmäläisille ja vakavammin sairaille.
Kotitestin tekeminen ja luotettavuus
Kotona tehtävä antigeenitesti (pikatesti) on kätevä lievissä oireissa. Se tunnistaa tartunnan parhaiten, kun oireiden alusta on kulunut korkeintaan viisi vuorokautta. Huomioi kuitenkin seuraavat seikat:
- negatiivinen kotitesti ei sulje tartuntaa varmasti pois – jos oireet jatkuvat, testin voi uusia 1–2 päivän päästä;
- positiivista kotitestin tulosta ei yleensä tarvitse varmistaa terveydenhuollossa;
- kotitestin tuloksen perusteella ei tehdä terveydenhuollon hoitopäätöksiä;
- vasta-ainetesti ei kerro luotettavasti, onko henkilöllä parhaillaan virustartunta.
Mistä saa apua Lohjalla ja Länsi-Uudellamaalla?
Lohjalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa 1.1.2023 alkaen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (luvn.fi), joka järjestää palvelut Espoossa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Terveysasemat ja koronaan liittyvä neuvonta löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta. Apua kannattaa hakea näin:
- Omaolo-oirearvio: tee sähköinen oirearvio osoitteessa omaolo.fi, niin saat ohjeet jatkotoimista.
- Oma terveysasema: ota yhteyttä hyvinvointialueen terveysasemalle, jos tarvitset arviota tai testiä.
- Päivystysapu 116 117: soita, kun tarvitset kiireellistä neuvontaa ilta- ja viikonloppuaikaan. Lisätietoa palvelusta on jutussa Päivystysapu 116 117.
- Hätätilanne: soita hengenvaarassa aina numeroon 112.
Pandemian aikana Uudenmaan asukkaat varasivat koronatestiajan HUSin Koronabotti-palvelusta (koronabotti.hus.fi), mutta tämä itsepalveluvaraus on sittemmin poistunut käytöstä. Nyt ajanvaraus ja neuvonta hoituvat edellä mainittujen kanavien kautta. Muista, että alueella esiintyy myös muita tartuntatauteja – esimerkiksi puutiaisaivokuumeen riskialueet Lohjanjärven ranta-alueilla ovat laajentuneet.
Koronarokotukset syksyllä 2026 – kenelle?
THL suosittelee syksyllä 2026 koronarokotteen tehosteannosta ennen kaikkea niille, joilla on suurin riski vakavaan tautiin. Kohderyhmiin kuuluvat:
- 75 vuotta täyttäneet;
- hoivakodeissa tai säännöllisessä kotihoidossa olevat iäkkäät;
- omaishoidettavat;
- 18 vuotta täyttäneet, joilla on useita vakavalle koronataudille altistavia sairauksia.
Rokotukset annetaan kohderyhmille pääosin loka–marraskuussa 2026, ja THL:n mukaan ne kannattaa ottaa viimeistään samaan aikaan influenssarokotuksen kanssa. Rokotukset ovat kohderyhmille maksuttomia, ja ajan varaa oman hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti. Taustatietoa yleisimmin käytetystä rokotteesta löydät jutusta Pfizer–BioNTechin COVID-19-rokotteesta (Comirnaty). Kohderyhmät voivat muuttua vuosittain, joten tarkista aina voimassa oleva suositus THL:n sivuilta.
Näin suojaudut ja suojaat muita
Paras tapa katkaista tartuntaketjut on jäädä kotiin sairaana. Lisäksi perusasiat kannattaa pitää mielessä:
- pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta;
- yskä ja aivasta hihaan tai kertakäyttönenäliinaan;
- tuuleta sisätiloja ja vältä lähikontakteja oireisena;
- ota suositellut rokotukset, jos kuulut kohderyhmään.
Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa tapahtumissa ja juhlissa, joissa tartunnat leviävät herkästi. Aiheesta voit lukea lisää jutusta koronatartunnoista juhlissa ja tapahtumissa.
Maskin käyttö nyt
Yleistä maskisuositusta tai maskipakkoa ei enää ole voimassa, toisin kuin vuoden 2020 uutisessa. Maskista voi silti olla hyötyä tilanteissa, joissa oireinen henkilö ei voi välttää lähikontakteja, sekä hoivaympäristöissä, joissa suojataan riskiryhmään kuuluvia. Maski kannattaa valita oikean kokoiseksi ja vaihtaa kostuttuaan.
Riskiryhmät ja milloin otat yhteyttä terveydenhuoltoon
Riskiryhmään kuuluvan kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveydenhuoltoon matalalla kynnyksellä jo lievien oireiden ilmaantuessa. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa iäkkäät sekä henkilöt, joilla on esimerkiksi vaikea sydän- tai keuhkosairaus, diabetes, vaikea munuaissairaus tai immuunipuolustusta heikentävä sairaus tai lääkitys. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon myös silloin, jos:
- yleistila heikkenee tai hengitys vaikeutuu;
- korkea kuume jatkuu useita päiviä;
- oireet pahenevat toivuttuasi jo kertaalleen.
Hengenvaarallisessa tilanteessa, kuten vaikeassa hengitysvaikeudessa, soita aina heti numeroon 112.
Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset
Koronaan liittyy edelleen sitkeitä väärinkäsityksiä. Nämä ovat tavallisimpia:
- Luotetaan yhteen negatiiviseen kotitestiin. Yksittäinen negatiivinen tulos oireiden alkuvaiheessa ei poissulje tartuntaa.
- Jatketaan normaalia menoa kuumeisena. Kuumeisena ja selvästi oireisena kuuluu olla kotona, ei töissä tai tapahtumissa.
- Odotetaan ilmoitusta Koronavilkusta. Koronavilkku-sovellus poistettiin käytöstä 1.6.2022, joten se ei enää varoita altistumisesta.
- Aliarvioidaan tartunta. Vaikka tauti on useimmilla lievä, se voi olla riskiryhmäläiselle vakava – siksi muiden suojaaminen on tärkeää.
- Jätetään rokote ottamatta. Jos kuulut kohderyhmään, tehosteannos pienentää vakavan taudin riskiä.
Vastuuvapauslauseke
Tämä artikkeli on yleistajuinen tietopaketti eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoito-ohjeita. Oireiden, testauksen ja rokotusten osalta noudata aina THL:n ja oman hyvinvointialueesi voimassa olevia ohjeita, sillä suositukset voivat muuttua. Jos olet huolissasi voinnistasi, ota yhteyttä terveydenhuoltoon tai päivystysapuun 116 117 – hätätilanteessa soita 112.
Lähteet
- THL – Koronavirus (COVID-19)
- THL – Koronavirusrokote (COVID-19-rokote)
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (luvn.fi)
- Omaolo – sähköinen oirearvio
- Syksyn 2026 influenssa- ja koronarokotukset (Helsingin kaupunki)
- Kaleva – THL päivitti ohjeistustaan: koronaan voi suhtautua kuin muihin hengitystieinfektioihin
- MTV Uutiset – Koronavilkku-sovellus lakkaa toimimasta
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Pitääkö korona-altistuneen mennä karanteeniin Lohjalla?
Ei. Terveelle väestölle ei enää määrätä määräaikaista karanteenia tai eristystä. Oireisena levetään kotona ja normaaliin arkeen palataan, kun kuume on poissa ja oireet ovat selvästi helpottaneet.
Tarvitseeko lievistä oireista tehdä koronatesti?
Yleensä ei. Terveen, lievisti oireilevan ei tarvitse testata itseään. Testistä on hyötyä etenkin riskiryhmäläisillä ja silloin, kun tulos vaikuttaa hoitoon.
Mistä varaan koronatestin tai saan neuvoja Lohjalla?
Tee ensin oirearvio Omaolo-palvelussa tai ota yhteyttä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen terveysasemaan. Kiireellisissä asioissa soita Päivystysapuun 116 117 ja hätätilanteessa numeroon 112.
Kenelle koronarokotetta suositellaan syksyllä 2026?
Tehosteannosta suositellaan 75 vuotta täyttäneille, hoivakodeissa tai kotihoidossa oleville iäkkäille, omaishoidettaville sekä 18 vuotta täyttäneille, joilla on useita vakavalle koronalle altistavia sairauksia.
Toimiiko Koronavilkku vielä?
Ei. Koronavilkku-sovellus poistettiin käytöstä 1.6.2022, eikä se enää lähetä altistumisilmoituksia. Sovelluksen voi poistaa puhelimesta.
