Kansallinen terveydenhoitajapäivä 18.9. ja terveydenhoitajan ammatti

Kansallista terveydenhoitajapäivää vietetään Suomessa vuosittain 18. syyskuuta. Päivä nostaa esiin terveydenhoitajan ammatin ja sen tekemän ennaltaehkäisevän työn, jolla edistetään kansanterveyttä raskauden alusta ihmisen viimeisiin elinvuosiin asti. Terveydenhoitaja on suomalainen erikoisuus: samanlaista, nimenomaan terveyden edistämiseen ja kansanterveystyöhön keskittyvää ammattia ei ole vastaavassa muodossa muualla maailmassa. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin ja miksi päivää vietetään, kuka sen taustalla vaikuttanut Tyyne Luoma oli sekä mitä terveydenhoitajan ammatti käytännössä pitää sisällään.

Milloin kansallista terveydenhoitajapäivää vietetään?

Kansallista terveydenhoitajapäivää vietetään joka vuosi 18. syyskuuta. Ensimmäisen kerran päivää juhlittiin valtakunnallisesti 18.9.2020, ja siitä lähtien se on vakiintunut terveydenhoitajien omaksi teemapäiväksi. Päivän taustaorganisaationa toimii Suomen Terveydenhoitajaliitto (STHL ry), joka halusi omalla kansallisella päivällä kunnioittaa ja tehdä näkyväksi kaikkien terveydenhoitajien työtä.

Teemapäivä ei ole virallinen liputuspäivä, vaan ammatillinen juhlapäivä. Sitä tehdään näkyväksi muun muassa työpaikoilla, sosiaalisessa mediassa ja terveydenhoitajayhdistysten tilaisuuksissa. On hyvä erottaa toisistaan kaksi asiaa: vuosittain 18.9. vietettävä kansallinen terveydenhoitajapäivä ja keväisin järjestettävät valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät, jotka ovat alan oma koulutus- ja ammattitapahtuma. Nämä ovat eri asioita, vaikka nimet muistuttavat toisiaan.

Miksi juuri 18. syyskuuta? Tyyne Luoman perintö

Päivämäärä 18.9. valittiin, koska se on Tyynen nimipäivä. Tyynenpäivää on juhlittu Terveydenhoitajaliiton paikallisyhdistyksissä eri puolilla Suomea jo vuosikymmenten ajan maan ensimmäisen terveydenhuoltoneuvoksen Tyyne Luoman (1893–1970) kunniaksi. Yhdistysten Tyynenpäivän tilaisuuksissa on perinteisesti palkittu alueen ansioituneita terveydenhoitajia ja juhlistettu ammattia, joten kansallinen terveydenhoitajapäivä jatkaa jo olemassa ollutta perinnettä.

Tyyne Luoma oli suomalaisen terveyssisarlaitoksen ja kansanterveystyön keskeinen kehittäjä, kouluttaja ja organisaattori. Hän oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta sekä terveyssisar- ja neuvolalainsäädäntöä, ja hän vaikutti merkittävästi Terveydenhoitajaliiton syntyyn. Luoman työn ansiosta rakennettiin pohja sille ennaltaehkäisevälle neuvola- ja terveystarkastusjärjestelmälle, jota Suomessa pidetään yhä yhtenä kansanterveyden kulmakivistä.

Kuka terveydenhoitaja on ja mitä hän tekee?

Terveydenhoitaja on korkeasti koulutettu terveyden edistämisen, kansanterveystyön ja hoitotyön asiantuntija. Työn ydin on ennaltaehkäisy: terveyden ylläpitäminen, sairauksien ja ongelmien varhainen tunnistaminen sekä ihmisen ohjaaminen ja tukeminen oman terveytensä hoidossa ennen kuin varsinaisia sairauksia ehtii syntyä. Terveydenhoitaja tekee työtä itsenäisesti ja osana moniammatillista tiimiä.

Käytännössä terveydenhoitaja kohtaa työssään koko väestön elämänkaaren eri vaiheissa. Hän muun muassa:

• seuraa ja tukee lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä
• tukee perheitä ja vanhempia arjessa ja vanhemmuudessa
• tekee terveystarkastuksia ja antaa terveysneuvontaa eri-ikäisille
• huolehtii rokottamisesta osana kansallista rokotusohjelmaa
• edistää työikäisten työ- ja toimintakykyä sekä ikääntyneiden hyvinvointia
• ehkäisee tartuntatauteja ja vaikuttaa terveellisten elinympäristöjen puolesta

Olennainen osa ammattia on myös vaikuttaminen: terveydenhoitajat tuovat alueellisesti ja valtakunnallisesti esiin väestön terveyteen ja palveluihin liittyviä näkökulmia. Tavoitteena on paitsi yksilön terveys myös terveyserojen kaventaminen eli se, ettei hyvinvointi jää kiinni esimerkiksi asuinpaikasta tai tulotasosta.

Onko terveydenhoitaja sama asia kuin sairaanhoitaja?

Terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja eivät ole sama asia, mutta ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Jokainen terveydenhoitajan tutkinnon suorittanut on Suomessa myös laillistettu sairaanhoitaja, koska terveydenhoitajakoulutus rakentuu sairaanhoitajan osaamisen päälle. Ero on painotuksessa: sairaanhoitaja keskittyy ensisijaisesti sairaanhoitoon ja sairaiden ihmisten hoitamiseen, kun taas terveydenhoitaja erikoistuu terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön.

Molemmat ovat laillistettuja terveydenhuollon ammatteja, joiden ammattioikeudet myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Nimikettä terveydenhoitaja saa käyttää vain henkilö, jolle Valvira on myöntänyt laillistuksen – tämä varmistaa, että ammattilaisella on vaadittu koulutus ja osaaminen.

Miten terveydenhoitajaksi koulutetaan?

Terveydenhoitajaksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa. Terveydenhoitaja (AMK) -tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, ja sen suorittaminen kestää noin neljä vuotta. Tutkinto sisältää myös sairaanhoitajakoulutuksen, joten valmistuva saa kaksoispätevyyden: sekä terveydenhoitajan että sairaanhoitajan laillistuksen.

Koulutus yhdistää teoriaa ja laajaa ohjattua harjoittelua aidoissa työympäristöissä, kuten neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Opintoihin kuuluu muun muassa terveyden edistämistä, kansanterveystiedettä, eri-ikäisten terveydenhoitoa, perhehoitotyötä ja rokotusosaamista. Alan koulutusta ollaan myös kehittämässä: terveydenhoitajakoulutuksen rakenteesta on käyty valmistelua ja lainsäädäntötyötä, joten yksittäiset opintopolut ja hakuväylät kannattaa aina tarkistaa ammattikorkeakoulujen ajantasaisista opinto-oppaista.

Terveydenhoitajan työ nojaa tutkittuun tietoon ja jatkuvaan osaamisen päivittämiseen. Sama kehityssuunta näkyy laajemminkin terveydenhuollossa, kun ennaltaehkäisevä terveysteknologia ja digitaaliset työkalut yleistyvät osana hoitoa ja terveyden seurantaa.

Missä terveydenhoitajat työskentelevät?

Terveydenhoitajat työskentelevät hyvin monenlaisissa ympäristöissä, sillä ennaltaehkäisevää työtä tarvitaan elämän kaikissa vaiheissa. Tyypillisiä työpaikkoja ovat perusterveydenhuollon palvelut hyvinvointialueilla, mutta terveydenhoitajia on myös järjestöissä ja yksityisellä sektorilla.

Äitiys- ja lastenneuvola

Neuvolassa terveydenhoitaja tukee tulevia vanhempia raskauden aikana ja seuraa lapsen kasvua ja kehitystä syntymästä kouluikään. Neuvolatyötä, kuten koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoakin, ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (338/2011), joka määrittää terveystarkastusten ajankohdat ja sisällöt yhdenmukaisesti koko maassa.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaille säännölliset terveystarkastukset, tukee jaksamista ja jatkaa kansallisen rokotusohjelman mukaista rokottamista. Opiskeluterveydenhuollossa työ jatkuu toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoiden parissa. Hyvä vuorovaikutus on työn ytimessä, ja osaamista tarvitaan myös eri tavoin kommunikoivien kohtaamiseen sosiaali- ja terveysalalla.

Työterveyshuolto

Työterveyshoitajana terveydenhoitaja tukee työikäisten työ- ja toimintakykyä, tekee terveystarkastuksia ja osallistuu työpaikkojen terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen. Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös elintapaohjaus, esimerkiksi kolesterolin ja verenpaineen hallinta sydän- ja verisuoniterveyden tukemiseksi.

Ikääntyneiden palvelut ja kotihoito

Ikääntyneiden parissa terveydenhoitaja tukee toimintakykyä, ohjaa terveyden ylläpidossa ja ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä. Osana tätä kokonaisuutta on tärkeää tukea myös arjen aktiivisuutta ja yhteyksiä, kuten iäkkäiden ulkoilua ja ystävätoimintaa.

Terveydenhoitaja ja ennaltaehkäisevä kansanterveystyö

Terveydenhoitajan työn merkitys korostuu ennaltaehkäisyssä. Kun sairauksia ja ongelmia tunnistetaan ja ehkäistään varhain, säästetään sekä inhimillistä kärsimystä että terveydenhuollon kustannuksia. Juuri tämä ennaltaehkäisevä ote tekee ammatista kansantaloudellisesti merkittävän: terveystarkastukset, rokotukset, elintapaohjaus ja varhainen tuki vähentävät raskaampien hoitojen tarvetta myöhemmin.

Ennaltaehkäisevä ajattelu näkyy laajasti suomalaisessa hyvinvointityössä. Samaa tavoitetta – terveyden edistämistä ja riskien pienentämistä – palvelevat esimerkiksi kuntien savuttomuustyö ja arkiliikunnan tukeminen, jonka hyödyistä kertoo sekin, että liikunta vahvistaa aivoja. Terveydenhoitaja toimii usein linkkinä näiden teemojen ja yksittäisen ihmisen arjen välillä.

Yleisiä väärinkäsityksiä terveydenhoitajan ammatista

Terveydenhoitajan työhön liittyy useita sitkeitä väärinkäsityksiä. Niiden oikaiseminen auttaa ymmärtämään, mistä ammatissa on kyse.

• ”Terveydenhoitaja tekee vain lasten neuvolatyötä.” Neuvola on näkyvä osa työtä, mutta terveydenhoitajia työskentelee yhtä lailla kouluissa, oppilaitoksissa, työterveyshuollossa, ikääntyneiden palveluissa ja järjestöissä.
• ”Terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja ovat sama asia.” Jokainen terveydenhoitaja on myös laillistettu sairaanhoitaja, mutta koulutus ja työn painopiste ovat eri: terveydenhoitaja erikoistuu terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
• ”Terveydenhoitajaksi pääsee lyhyellä kurssilla.” Kyseessä on 240 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinto ja laillistettu ammatti, jonka ammattioikeudet myöntää Valvira.
• ”Työ on vain mittaamista ja lomakkeiden täyttöä.” Terveystarkastukset ovat vain yksi osa. Keskeistä on kohtaaminen, ohjaus, tuki ja itsenäinen asiantuntijatyö koko väestön terveyden hyväksi.

Miten voit huomioida terveydenhoitajapäivän?

Kansallinen terveydenhoitajapäivä on helppo huomioida pieninkin elein. Voit kiittää omaa tai läheisesi terveydenhoitajaa, jakaa päivää sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #terveydenhoitajapäivä ja #kansallinenterveydenhoitajapäivä tai nostaa esiin ammatin merkitystä omalla työpaikallasi tai yhteisössäsi.

Päivä on myös hyvä muistutus oman ennaltaehkäisevän terveyden hoitamisesta: kannattaa huolehtia säännöllisistä terveystarkastuksista, pitää rokotukset ajan tasalla ja hyödyntää neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon palveluita. Juuri niiden äärellä terveydenhoitajat tekevät päivittäin työtä kansanterveyden hyväksi.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Milloin kansallista terveydenhoitajapäivää vietetään?

Kansallista terveydenhoitajapäivää vietetään joka vuosi 18. syyskuuta eli Tyynenpäivänä. Ensimmäisen kerran päivää juhlittiin valtakunnallisesti vuonna 2020.

Kuka oli Tyyne Luoma?

Tyyne Luoma (1893–1970) oli Suomen ensimmäinen terveydenhuoltoneuvos sekä terveyssisarlaitoksen ja kansanterveystyön merkittävä kehittäjä, kouluttaja ja organisaattori. Hän vaikutti keskeisesti Terveydenhoitajaliiton syntyyn, ja päivä vietetään hänen nimipäivänään hänen kunniakseen.

Onko terveydenhoitaja myös sairaanhoitaja?

Kyllä. Jokainen terveydenhoitajan tutkinnon suorittanut on Suomessa myös laillistettu sairaanhoitaja. Terveydenhoitajan työ painottuu kuitenkin terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön.

Missä terveydenhoitaja työskentelee?

Terveydenhoitajia työskentelee muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, ikääntyneiden palveluissa ja kotihoidossa sekä järjestöissä. Työ ulottuu ihmisen koko elämänkaarelle.

Miten terveydenhoitajaksi opiskellaan?

Terveydenhoitajaksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa. Terveydenhoitaja (AMK) -tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja se kestää noin neljä vuotta. Tutkinto sisältää sairaanhoitajakoulutuksen, ja ammattioikeudet myöntää Valvira.