Eläinklinikoiden laitteet ja osaajat ihmisten terveydenhuollon tukena kriisissä

Koronapandemian ensimmäisen aallon aikana keväällä 2020 suomalainen eläinlääkintäala tarjoutui tukemaan ihmisten terveydenhuoltoa, jos tehohoidon tarve ylittäisi sairaaloiden kapasiteetin. Eläinklinikoiden anestesialaitteet, valvontamonitorit ja osa henkilöstöstä olisi voitu ottaa käyttöön pahimmassa skenaariossa. Tämä artikkeli kokoaa, mitä tuolloin tehtiin, miksi eläinlääkinnän laitteet ja osaajat voivat ylipäätään soveltua ihmisten hoitoon, millaiseen lainsäädäntöön varautuminen nojasi ja miten tilanne lopulta kehittyi.

Mitä keväällä 2020 tapahtui?

Maaliskuussa 2020 eläinlääkäriketju Evidensia ilmoitti kartoittavansa yhdessä Yliopistollisen eläinsairaalan ja muiden alan toimijoiden kanssa eläinklinikoilta löytyviä laitteita ja tarvikkeita, joita voitaisiin pandemian kärjistyessä hyödyntää ihmisten tehohoidossa. Tiedot sopivista laitteista koottiin tuolloin noin 40 klinikan verkostosta keskitetysti ja välitettiin asianmukaisia viranomaiskanavia pitkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

Esimerkkeinä yhtiö kertoi, että sen ympäri vuorokauden päivystävissä eläinsairaaloissa Uudellamaalla oli kahdeksan suoraan ihmisten ventilaattorihoitoon soveltuvaa anestesiatyöasemaa valvontamonitoreineen sekä kymmeniä lääkkeiden ja nesteiden tarkkuusannosteluun tarkoitettua laitetta. Tavanomaisempia eläinklinikoiden laitteita ei pidetty suoraan ihmiskäyttöön sopivina, mutta niidenkin määrät ja kunto selvitettiin.

Keskeinen ajatus oli nopea varautuminen: jos viranomaiset esittäisivät laiteluovutuksia koskevan pyynnön tai määräyksen, logistiset viiveet käyttöönotossa haluttiin pitää mahdollisimman lyhyinä. Aloitteesta kertoivat tuolloin muun muassa eläinanestesiologian dosentti, ELT Juhana ”Jussi” Honkavaara sekä yhtiön varatoimitusjohtaja ja eläinlääketieteellinen johtaja Anssi Tast, josta tuli myöhemmin Suomen Evidensian toimitusjohtaja. Varautuminen oli osa laajempaa yhteiskunnan valmistautumista, jossa koko terveydenhuollon ketjua vahvistettiin samanaikaisesti; samaan aikaan jaettiin tietoa muun muassa koronaviruksen oireista ja testauksesta eri puolilla maata.

Miksi eläinklinikoiden laitteet voivat soveltua ihmisten hoitoon?

Osa eläinlääkinnän laitteista muistuttaa teknisesti ihmisten tehohoidossa käytettäviä laitteita, koska nisäkkäiden hengityksen ja verenkierron tukeminen perustuu samoihin periaatteisiin. Tämä ajattelutapa tunnetaan One Health -lähestymistapana, jossa ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyttä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena ja osaamista jaetaan alojen välillä.

Käytännössä merkittävimmät päällekkäisyydet liittyvät anestesiaan ja tehohoitoon:

• Anestesiatyöasemat ja hengityslaitteet. Eläinleikkauksissa käytettävä anestesiatyöasema sisältää usein ventilaattorin, joka tukee potilaan hengitystä nukutuksen aikana. Osa malleista on samoja tai hyvin samankaltaisia kuin ihmispuolella, jolloin tehohoidon ammattilaiset osaavat käyttää niitä pienellä perehdytyksellä.
• Valvontamonitorit. Sydämen sykkeen, hapetuksen ja verenpaineen seuranta tapahtuu vastaavilla antureilla ja mittareilla lajista riippumatta.
• Tarkkuusannostelulaitteet. Ruiskupumput ja infuusioautomaatit annostelevat lääkkeitä ja nesteitä tarkasti myös ihmispotilaille.

Laitteiden siirtäminen eläinkäytöstä ihmiskäyttöön ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Ennen käyttöä laitteet on huollettava ja tarkastettava, ja niiden on täytettävä ihmispotilaille asetetut turvallisuus- ja hälytysvaatimukset. Lisäksi kriittisin pullonkaula ei useinkaan ole itse laite vaan osaava henkilöstö ja hoidossa tarvittavat kertakäyttötarvikkeet. Terveysteknologian nopea kehitys on osaltaan laajentanut sitä, mitä laitteilta voidaan odottaa; aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa lääketieteestä 2020-luvulla.

Keitä ovat kaksoiskoulutetut osaajat?

Eläinklinikoilla työskentelee myös ihmisterveydenhuollon koulutuksen saaneita ammattilaisia, mikä oli toinen keväällä 2020 esiin nostettu voimavara. Monella eläinlääkinnän parissa toimivalla on taustallaan tutkinto tai työkokemus esimerkiksi sairaanhoitajana, lähihoitajana tai fysioterapeuttina. Kriisitilanteessa tällaista osaamista voitaisiin suunnata takaisin ihmisten hoitoon.

Myös eläinlääkärit ja hoitajat osaavat lukuisia taitoja, jotka ovat sovellettavissa: suonikanyylien asettaminen, nesteytys, nukutuksen ja hengityksen valvonta sekä aseptinen eli tartuntoja ehkäisevä työskentely. Esimerkiksi huolellinen käsihygienia terveydenhuollossa on sama perustaito riippumatta siitä, hoidetaanko ihmistä vai eläintä. Näiden osaajien varaan ei kuitenkaan voi laskea rajattomasti: eläinten hoito ei pysähdy kriisissäkään, ja ammattilaisten siirtäminen pois eläinklinikoilta vähentäisi hoitokapasiteettia toisaalla.

Mihin lakiin varautuminen perustui?

Varautuminen kytkeytyi valmiuslakiin, joka otettiin Suomessa käyttöön maaliskuussa 2020. Osana tätä hallitus antoi valmiuslain nojalla asetuksen (139/2020), joka julkaistiin 26.3.2020 ja joka koski valmiuslain 95 §:n 2 momentin mukaista terveydenhuollon työvelvollisuutta sekä työvelvollisuutta koskevien pykälien 96–103 soveltamista.

Käytännössä asetus tarkoitti, että terveydenhuollon koulutuksen saaneita henkilöitä voitiin tarvittaessa velvoittaa työskentelemään terveydenhuollossa koko maassa. Työvelvollisuus kohdistui lähtökohtaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöihin ja riittävän pitkälle edenneisiin lääketieteen, farmasian ja terveydenhuollon opiskelijoihin, iältään 18–67-vuotiaisiin. Tämä sama mekanismi olisi voinut koskea myös eläinklinikoilla työskenteleviä, joilla on ihmisterveydenhuollon pätevyys. Asetus oli voimassa määräaikaisesti, 13.4.2020 saakka, minkä jälkeen tarvetta arvioitiin uudelleen.

Miten Suomen tehohoitokapasiteettia kasvatettiin?

Päävastuu tehohoitopaikkojen lisäämisestä oli julkisella terveydenhuollolla, ei eläinklinikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti sairaanhoitopiirejä kasvattamaan tehohoitokapasiteettia THL:n esittämien arvioiden pohjalta, ja sairaalat valmistautuivat pahimman varalta.

Esimerkiksi HUS ilmoitti maaliskuussa 2020 varautuvansa yli kaksinkertaistamaan tehohoitokapasiteettinsa tarvittaessa. Tämä olisi tapahtunut asteittain muuntamalla valvontatasoisia paikkoja, heräämöitä ja leikkaussaleja väliaikaisiksi teho-osastoiksi. Väliaikaisin järjestelyin tehohoitopaikkojen määrä saatiin valtakunnallisesti nostettua selvästi normaalia korkeammaksi.

Asiantuntijat korostivat jo tuolloin, että hengityslaitteet eivät yksin ratkaise tilannetta: kriittisintä on osaavan henkilöstön ja hoitotarvikkeiden riittävyys. Suomi lähti pandemiaan verrattain pienellä tehohoitopaikkojen määrällä, mikä teki varautumisesta erityisen tärkeää. Terveydenhuollon kantokykyyn vaikuttaa myös pidempiaikainen henkilöstöpula; esimerkiksi kardiologipula Suomessa kuvaa, miten erikoisosaajien riittävyys haastaa hoitojärjestelmää myös normaalioloissa.

Jouduttiinko eläinten laitteita lopulta käyttämään?

Eläinklinikoiden laitteita tai henkilöstöä ei Suomessa tarvinnut ottaa ihmisten hoitoon. Tehohoidon kapasiteetti riitti koko pandemian ajan, eikä se missään vaiheessa ylittynyt. Ensimmäisen aallon huippu nähtiin huhtikuussa 2020, jolloin tehohoidossa oli enimmillään runsaat 80 koronapotilasta – selvästi vähemmän kuin väliaikaisesti luotu kapasiteetti.

Varautuminen ei silti mennyt hukkaan. Se lyhensi mahdollista käyttöönottoaikaa, kartutti tietoa käytettävissä olevista resursseista ja osoitti, että eri toimialat voivat kriisissä tukea toisiaan. Tavallisen ihmisen kannalta tärkeintä oli ja on tietää, mistä apua saa kiireellisessä terveysongelmassa – esimerkiksi Päivystysapu 116117 neuvoo ympäri vuorokauden, ja hengenvaarassa soitetaan aina hätänumeroon 112.

Miten muissa maissa toimittiin?

Sama ilmiö toistui keväällä 2020 kansainvälisesti, mikä kertoo, ettei kyse ollut pelkästä suomalaisesta erityispiirteestä.

• Australia. Eläinlääkäreiden kattojärjestö ilmoitti maaliskuussa 2020, että eläinsairaalat tarjosivat hengityslaitteitaan ihmissairaaloiden käyttöön. Laitteista koottiin luettelo tehohoidon ammattilaisille, ja monet eläinten ventilaattorimallit vastasivat ihmispuolen laitteita.
• Britannia. Eläinlääketieteelliset keskukset kävivät keskusteluja hengityslaitteiden jakamisesta terveydenhuollon kanssa, ja osa hyväntekeväisyystoimijoista lahjoitti laitteita sairaaloille.
• Yhdysvallat. Yksittäisiä eläinsairaaloiden hengityslaitteita lainattiin ihmissairaaloille paikallisen tarpeen mukaan.

Kansainväliset esimerkit vahvistivat saman havainnon kuin Suomessa: eläin- ja ihmislääketieteen välillä on todellista teknistä ja osaamiseen liittyvää päällekkäisyyttä, jota voidaan hyödyntää poikkeusoloissa.

Mitä varautuminen opetti terveydenhuollon kantokyvystä?

Keskeinen opetus oli, että terveydenhuollon kantokyky on monen tekijän summa, ei pelkkä laitemäärä. Kriisin aikana pullonkaulaksi muodostuu tyypillisesti osaavan henkilöstön saatavuus ja kertakäyttötarvikkeiden, kuten suojainten ja lääkkeiden, riittävyys. Siksi varautumisessa kannattaa tarkastella koko ketjua laitteista tarvikkeisiin ja ammattilaisiin.

Toinen opetus koski toimialojen välistä yhteistyötä. Eläinlääkintäalan tarjous osoitti, että resursseja voidaan kartoittaa ja koota keskitetysti yli toimialarajojen, kun koordinaatiosta vastaa selkeä viranomaistaho. Etukäteen tehty kartoitus lyhentää käyttöönottoaikaa ratkaisevasti, jos tilanne kärjistyy nopeasti.

Kolmas opetus liittyy mitoitukseen. Suomi aloitti pandemian verrattain niukalla tehohoitopaikkojen määrällä, joten joustavat järjestelyt – tilojen muuntaminen, henkilöstön uudelleenkoulutus ja varalaitteiden kartoitus – nousivat tärkeiksi. Nämä opit ovat sovellettavissa myös muihin poikkeustilanteisiin kuin pandemiaan, kuten suuronnettomuuksiin tai pitkiin häiriötilanteisiin.

Yleisiä väärinkäsityksiä

Aiheeseen liittyy useita virhekäsityksiä, jotka on hyvä oikaista.

• ”Eläinten hengityslaite on sama kuin ihmisen.” Osa laitteista on teknisesti samankaltaisia, mutta kaikki eläinkäyttöön tarkoitetut laitteet eivät sellaisenaan täytä ihmispotilaiden turvallisuusvaatimuksia. Laitteet on tarkastettava ja huollettava ennen käyttöä.
• ”Laitteet ratkaisevat tehohoidon pullonkaulan.” Käytännössä kriittisintä on osaavan henkilöstön ja kertakäyttötarvikkeiden riittävyys, ei pelkkä laitemäärä.
• ”Eläinklinikat voitaisiin tyhjentää kriisissä.” Eläinten hoito ei lopu kriisissä, joten resursseja ei voi siirtää rajattomasti pois eläinpuolelta.
• ”Laitteita todella käytettiin ihmisiin Suomessa.” Näin ei käynyt – kyse oli varautumisesta, ei toteutuneesta luovutuksesta.

Eläinten ja ihmisten hyvinvointi kietoutuvat muutenkin yhteen arjessa. Esimerkiksi koirat ihmisen hyvinvoinnin tukena muistuttavat, että eläinten merkitys terveydelle ei rajoitu kriisitilanteisiin.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistajuinen tietopaketti eläinlääkintäalan ja ihmisten terveydenhuollon yhteistyöstä poikkeusoloissa. Se ei ole lääketieteellinen ohje eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Kiireellisessä terveysongelmassa ota yhteyttä Päivystysapu 116117 -palveluun ja hengenvaarassa soita hätänumeroon 112. Laitteiden soveltuvuutta ja luovuttamista koskevat päätökset tekevät aina viranomaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Voiko eläinten hengityslaitteita oikeasti käyttää ihmisten hoidossa?

Osa eläinlääkinnän anestesiatyöasemista ja hengityslaitteista on teknisesti samankaltaisia kuin ihmispuolen laitteet, joten ne voivat soveltua ihmiskäyttöön. Ennen käyttöä laitteet on kuitenkin huollettava ja tarkastettava, ja niiden on täytettävä ihmispotilaille asetetut turvallisuusvaatimukset.

Käytettiinkö eläinklinikoiden laitteita ihmisten hoitoon Suomessa koronapandemiassa?

Ei. Kyse oli varautumisesta pahimman skenaarion varalta. Suomen tehohoitokapasiteetti riitti koko pandemian ajan, eikä eläinklinikoiden laitteita tai henkilöstöä tarvinnut ottaa ihmisten hoitoon.

Mikä on valmiuslain mukainen terveydenhuollon työvelvollisuus?

Se tarkoittaa, että poikkeusoloissa terveydenhuollon koulutuksen saaneita voidaan velvoittaa työskentelemään terveydenhuollossa. Keväällä 2020 tästä annettiin määräaikainen asetus, joka koski muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja pitkälle edenneitä alan opiskelijoita.

Mikä on One Health -ajattelu?

One Health on lähestymistapa, jossa ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyttä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Se korostaa tiedon ja osaamisen jakamista ihmis- ja eläinlääketieteen välillä, mistä laitteiden ja ammattitaidon yhteiskäyttö kriisissä on yksi esimerkki.

Mitä eläinlääkintäala voi tehdä tulevissa kriiseissä?

Eläinlääkintäala voi tarjota laitteita, tarvikkeita ja kaksoiskoulutettua henkilöstöä ihmisten terveydenhuollon tueksi, kartoittaa resurssinsa etukäteen ja lyhentää käyttöönottoaikaa. Päätökset laitteiden luovuttamisesta tekevät aina viranomaiset.