Jääkiekkoilijan normipäivä

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi jääkiekkoilijan elämää omalta kohdaltasi, eli jos ammattisi olisikin jääkiekkoilija? Me täällä hyvinvointi.pro sivustolla mietimme välillä mitä erikoisempia asioita, ja tämä tuli mieleen tuossa jo aiemmin, ja nyt sitten sama asia kirjoitettuna. Lukaiseppa läpi, ja mieti, miten tämä toimisi sinulle.

Aamu alkaa syömisestä

Ammattilaisjääkiekkoilija kuluttaa joka päivä kunnon kalorimäärät ja syöminen alkaa aamiaisesta, jonka pitää antaa tarpeeksi energiaa aamupäivän treenaamiseen. Yhden treenin aikana kaloreita palaa pelaajasta riippuen noin 800 kaloria, ja pelissä niitä kuluu noin 1000. Jos päivässä on aamujää, punttisali ja iltajää, tarkoittaa se vähintään kolmea treeniä ja puhutaan sellaisesta reilusta 3000 kalorista. Totta kai jokaisen urheilija keho on erilainen, mutta ammattiurheilija joutuu venyttämään oman kehonsa äärirajoille ja jopa 5000 kalorin syöminen päivässä ei ole mahdottomuus, varsinkaan jos päivälle mahtuu treeniä 5-6 tuntia.


Aamupäivän treenien jälkeen voi pitää taukoa ja katsoa pikakelauksella menneen yön pelien maalit ja lukea NHL vihjeet, jos ei itse satu pelaamaan kyseisessä liigassa. Sillä ammattilaisjääkiekkoilija, joka pelaa kotimaan liigassa, saa pelata urheiluvetoja toisiin liigoihin, muttei omaansa. Ja aikoinaan omassa kotikaupungissani Hämeenlinnassa olikin yksi baari, mikä oli enemmän tai vähemmän ”kerholaisten” baari ja josta kuuli siihen aikaan 90-luvulla myös hyvät pelivihjeet. Muutenhan ammattilaisurheilijat eivät saa oman lajin tapahtumia pelata, ei Suomessa eikä muuallakaan kansainvälisissä piireissä – olisihan se melkoista sisäpiirikauppaa kerrassaan.

Lounasta keskipäivällä

Pääsääntöisesti urheilijan ja tavallisen kansalaisen ruokavalio ei eroa toisistaan kovinkaan paljon, ainoa selkeä ero on määrässä, sillä aktiivisesti treenaava keho tarvitsee energiaa. Ruokavalion tulisi kuitenkin olla monipuolinen eikä kilokaupalla pelkkää pastaa päivästä toiseen. Urheilijan tulee kiinnittää erityisesti huomiota riittävään energiansaantiin ja siihen että nesteytys on kunnossa – myös ruoan ja juoman laadulla on merkityksensä.

Jos tarve on voimalle, tarvitaan proteiineja ja jos tarve kestävyydelle, tarvitaan hiilihydraatteja, ja on tärkeätä syödä oikein myös ennen treeniä ja nimenomaan eri lailla kuin ennen tärkeätä peliä.

Perus ihmiselle ja urheilijalle tärkeintä olisi sopivan ateriarytmin löytäminen. Eli pitäisi syödä 4-6 ateriaa päivässä 2-4 tunnin välein ja jos treenejä on useampia tunteja, tarkoittaa ruokailujen määrä enemmän tuota kuutta kertaa kuin neljää.

Vinkki: jos syöt lihaa tai muuta enemmän pureskeltavaa ruokaa, pitäisi sinun odottaa tunti tai jopa 90 minuuttia ennen aktiivisesta harjoittelua. Sen sijaan, jos oma aineenvaihdunta on kunnossa ja olet syönyt esimerkiksi smoothie-juoman, hedelmää, mysliä, voi olla että 15 minuuttia jo riittää.

Keskustelut valmentajien kanssa

Jos omassa elämässä tuntuu, ettei aika riitä kaikkeen, niin lähdeppä urheilijan päivää viettämään, niin tuntuu, ettei siinäkään ehdi pysähtyä lainkaan. Ja jos tulee hetki, ettei tarvitse juosta treenisalille tai joukkuekavereiden kanssa treenaamaan, niin edessä voi olla keskustelutuokio fysiikkavalmentajan kanssa tulevien treenien tavoitteista tai vaikkapa keskustelu mentaalivalmentajana kanssa. Urheilussa on aina mukana tavoitteellisuus, joko henkilökohtainen tai joukkueen, ja valitettava tosiasia, että vaikka kuinka hyvin yksittäinen urheilija tekisi kaikki hänelle annetut tehtävät, menestystä ei tule, ja silloin on hyvä, että on joku kenen kanssa voi jutella päänsisäiset asiat läpi, omassa elämässä tämä tarkoittaisi terapeutin istuntoa.

 Ja jos edellinen tuntui vielä jokseenkin ok, niin näiden lisäksi pitää tavat myös omaa ravintoterapeuttia, jonka kanssa katsotaan, onko ruokavalikoima oikea, saako siitä tarpeeksi kaikkia tarpeellisia aineita, vai pitääkö sitä muokata. Ja näiden tapaamisten ja edellä mainittujen treenien jälkeen tai välissä pitäisi myös muistaa tai ehtiä käydä hierojalla, päivittää omaa somestatusta ja muistaa moikata omaa perhettä, ja miksi? Jotta saisi sitä kuraa niskaansa, kun ei sitten voittanutkaan.

Haluaistitko sinä olla jääkiekkoilija ja ansaita tämän kaiken viikosta toiseen, kunnes alle 40-vuotiaana kehosi sanoo stop, ja sinun on keksittävä itsellesi uusi ammatti, jolla ei ole mitään tekemistä aktiivisen liikkumisen kanssa, sillä oma kehosi ei kestä sitä enää. Siksi monet tutut urheilijat kuten puolustaja Timo Jutila ja maalivahti Pasi Nurminen keräsivät kehoihinsa nopeasti lisäkiloja uran lopettamisen jälkeen.

Written by 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *