Lääkäripalveluyritykset: Byrokratia vähenee uudessa sotessa

Suomessa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että sote-palvelujärjestelmäämme pitää uudistaa. Ilman uudistamista emme selviä tulevaisuuden haasteista. Myöskään uudistuksen keskeisistä tavoitteista ei ole suuria näkemyseroja.

– Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun loppumetreillä keskustelu aiheesta on ollut ajoittain kovinkin värikästä. On erittäin hyvä ja tärkeää, että historiallisen suuresta uudistuksesta käydään avointa ja julkista keskustelua. Erilaisten näkemysten esillä pitäminen on median keskeinen tehtävä. Toivon, että sote-keskustelu olisi jatkossa nykyistä analyyttisempaa. On kaikkien etu, että sote-palveluiden tuottajien toimintaa verrataan toisiinsa avoimesti ja läpinäkyvästi, esittää Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen.

Sote-kriitikot ovat viime aikoina väittäneet, että byrokratia lisääntyy sote-uudistuksen myötä. Näille väitteille ei ole kuitenkaan esitetty mitään perusteita.

Nykyisin jokaisessa maakunnassa sote-asioita käsitellään kuntien sote-lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa. Tämän lisäksi jokainen kunta kuuluu ainakin yhteen kuntayhtymään eli sairaanhoitopiiriin, useimmat kunnat kuuluvat myös moniin muihin sote-asioita käsitteleviin kuntayhtymiin. Useilla kuntayhtymillä ja kaupungeilla on myös sote-alojen liikelaitoksia ja yhtiöitä. Näiden organisaatioiden myötä jokaisessa maakunnassa on kymmeniä sote-alojen toimintaa ohjaavia ja johtavia organisaatioita, joissa toimii satoja luottamushenkilöitä ja joihin asioita valmistelee satoja viranhaltijoita.

– Hallituksen lakiesitysten myötä maakuntiin perustetaan 5−10 sote-asioita käsittelevää luottamushenkilöorganisaatiota. Korkeinta päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, joka valitsee maakuntahallituksen ja maakunnan sote-lautakunnan. Maakunnan omaa palvelutuotantoa ohjaamaan tarvitaan liikelaitoksen johtokunta ja sote-yhtiöiden hallitukset. Näin syntyy maakuntatasolle 5−10 organisaation rakenne, jossa toimintaa ohjaavalla ja valtaa käyttävällä taholla on ”kasvot”. Organisaatiorakenne on siten merkittävästi nykyistä virtaviivaisempi ja selkeämpi. Hallintoon liittyvä byrokratia vähenee huomattavasti, väittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.