Nuoren matala kestävyyskunto voi enteillä jäykistyneitä valtimoita

Tuoreen tutkimuksen mukaan hyväkuntoisilla 16–19-vuotiailla nuorilla on joustavammat valtimot kuin muilla ikäisillään. Maksimaalisen hapenottokyvyn lisäksi korkeampi anaerobinen kynnys oli yhteydessä joustavampiin valtimoihin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Applied Physiology -lehdessä.

Valtimoiden seinämien jäykistymisen on todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Tutkimusten mukaan jäykistymisen voi alkaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

–Tässä tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran, että anaerobinen kynnys on yhteydessä valtimojäykkyyteen, kertoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Anaerobinen kynnys kuvaa hapenkulutuksen ja liikunnan kuormittavuuden tasoa, jonka alapuolella liikuntasuoritusta on mahdollista jatkaa pitkään väsymättä ja ”hapottamatta”. Tutkimuksessa havaittiin, että matala anaerobinen kynnys oli yhteydessä jäykempiin valtimoihin.

– Koska anaerobisen kynnyksen määrittäminen ei vaadi maksimaalista suoritusta, tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää valtimotautiriskin arvioinnissa myös nuorilla, jotka eivät voi jostain syystä suorittaa maksimaalista kuormituskoetta.

Kestävyyskuntoa pystyy parantamaan

Tulosten perusteella sekä maksimaalinen hapenottokyky että anaerobinen kynnys ovat yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen 16–19-vuotiailla nuorilla.  Vaikka perimä selittänee osan tuloksista, myös reippaan ja rasittavan liikunnan on havaittu parantavan kestävyyskuntoa sekä lisäävän valtimoiden joustavuutta.

–Erityisesti reipas ja rasittava liikunta parantaa lasten ja nuorten valtimoiden terveyttä ja kestävyyskuntoa.  Koska sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät pitkän ajan kuluessa, niiden kehittymisen hidastaminen säännöllisellä ja tehokkaalla liikunnalla lapsuudesta alkaen on tärkeää, Haapala sanoo.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 55 nuoren jyväskyläläisen maksimaalisen hapenottokyvyn ja anaerobisen kynnyksen yhteyksiä valtioiden jäykkyyteen. Maksimaalinen hapenottokyky ja hapenkulutus anaerobisen kynnyksen kohdalla mitattiin objektiivisesti hengityskaasuanalysaattorilla maksimaalisen polkupyöräergometritestin aikana. Valtimojäykkyyttä mitattiin olkavarresta pulssiaaltomittarilla. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät kuten verenpaine ja kehon rasvapitoisuus.

 

Linkki julkaisuun

Haapala EA, Laukkanen JA, Takken T, Kujala UM, Finni T. Peak oxygen uptake, ventilatory threshold, and arterial stiffness in adolescents. European Journal of Applied Physiology 2018.

https://rdcu.be/4os0