Robottipuhelut ja digitaaliset työkalut tartuntojen jäljityksessä

Robottipuhelut ja muut automatisoidut työkalut voivat nopeuttaa tartuntojen jäljitystä ja vapauttaa hoitajien ja lääkäreiden aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Tämä oli keskeinen havainto suomalaisessa pilottihankkeessa, jossa Sitra, sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-yhtiö 2M-IT ja silloinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote selvittivät, miten tarttuvien tautien hallintaa voisi tehostaa teknologian avulla. Tällä sivulla käydään läpi selkokielisesti, mistä pilotissa oli kyse, mitä se suositteli ja miten digitaalinen jäljitys on sittemmin kehittynyt Suomessa.

Tartuntojen jäljityksellä tarkoitetaan prosessia, jossa tartunnan saaneen henkilön mahdolliset lähikontaktit selvitetään, heihin otetaan yhteyttä ja heitä ohjeistetaan esimerkiksi testiin tai karanteeniin. Perinteisesti tämä on tehty puhelimitse ihmistyönä, mikä on hidasta ja sitoo paljon terveydenhuollon resursseja etenkin epidemian aikana.

Mikä oli Eksoten, Sitran ja 2M-IT:n pilottihanke?

Pilottihanke oli vuonna 2020 toteutettu kokeilu, jonka tavoitteena oli tunnistaa, miten tulevaisuuden tartuntatautiprosessia voitaisiin suunnitella ja automatisoida. Hankkeen loppuraportti ”Tulevaisuuden tartuntatautiprosessin suunnittelu ja automaatiomahdollisuuksien tunnistaminen” hyväksyttiin 29.9.2020.

Työnjako oli selkeä. Sitra käynnisti, koordinoi ja rahoitti hankkeen osana työtään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. ICT-yhtiö 2M-IT vastasi pilotin suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista, ja sen konsultit kirjoittivat loppuraportin. Eksote toimi testiympäristönä, jossa toimintamallia tarkasteltiin käytännössä. Robottipuhelut toteutti teknologiatoimittaja Ontime Oy.

Olennaista on, että pilotissa tutkittiin niin kutsuttua geneeristä eli yleistä toimintamallia yksittäisen sovelluksen sijaan. Tavoitteena ei ollut markkinoida tiettyä ohjelmistoa, vaan dokumentoida, missä kohdin jäljitysprosessi takkuaa ja mitkä teknologiat voisivat auttaa. Näin opit palvelevat myös tulevia epidemioita ja muita tarttuvia tauteja kuin koronavirusta.

Mitä pilotissa konkreettisesti testattiin?

Konkreettisin kokeilu oli robottipuheluiden käyttö koronajäljitykseen liittyvässä asiakasviestinnässä. Robottipuhelu tarkoittaa automatisoitua, äänitallenteeseen tai puhesynteesiin perustuvaa puhelua, jonka järjestelmä soittaa ihmisen puolesta. Kokeilu tehtiin pienellä noin 20 testaajan otannalla, joten tulokset ovat suuntaa-antavia eivätkä tilastollisesti kattavia. Suurin osa testaajista koki suhtautumisensa robottipuheluun muuttuneen myönteisemmäksi kokeilun jälkeen, ja useimmat pitäneet puhelun välittämää tietoa ja ohjeistusta riittävänä.

Miksi tartuntojen jäljitys on niin työlästä?

Tartuntojen jäljitys vie yllättävän paljon ammattilaisten aikaa, ja juuri siksi automaatiolla haetaan helpotusta. Pilottia varten haastateltiin tartuntataudeista vastaavia hoitajia, lääkäreitä, infektiolääkäriä, mikrobiologia sekä tilannekeskuksen esihenkilöitä. Heidän arvionsa mukaan yhden positiivisen tapauksen selvittely vie vähintään 2,5–3 tuntia lääkärin tai hoitajan aikaa. Pahimmillaan yhden potilaan kontaktien jäljittämiseen voi kulua useita päiviä.

Työ on erityisen hidasta silloin, kun asiakas puhuu vierasta kieltä tai liikkuu paljon eri paikkakuntien välillä – silloin on ensin selvitettävä, kenen vastuulle jäljitys kuuluu. Kun tartuntoja on paljon samanaikaisesti, manuaalinen työ ruuhkautuu nopeasti, ja juuri silloin viiveet ovat kaikkein haitallisimpia epidemian etenemisen kannalta. Tartuntatautien torjunta nojaa Suomessa muutenkin nopeaan tiedonkulkuun, aivan kuten sairaalainä ennaltaehkäisevä käsihygienia terveydenhuollossa.

Mitä robottipuhelut tarkoittavat tartuntojen jäljityksessä?

Robottipuhelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä automatisoitua yhteydenottoa, joka hoitaa rutiiniviestinnän ihmisen sijasta. Käytännössä järjestelmä voi esimerkiksi ilmoittaa negatiivisen testituloksen, ohjeistaa karanteenin aikana tai kerätä tietoa oireista. Idea on, että ennakoitava ja toistuva viestintä hoidetaan koneellisesti, jolloin ammattilaisten aika jää niille asiakkaille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa.

Robottipuhelu voi toimia kahteen suuntaan. ”Ulospäin” se välittää tiedon kansalaiselle, esimerkiksi valmistuneen laboratoriovastauksen. ”Sisäänpäin” kansalainen voi itse soittaa robotille tai tarkistaa järjestelmästä, onko vastaus jo valmis. Jälkimmäinen keventää puhelinpalvelun kuormaa, koska moni soitto koskee pelkästään tuloksen tiedustelua. Robottipuhelu ei korvaa hoidollista arviota, vaan hoitaa tiedon välityksen ja kuittauksen.

Pilotin päähavainnot ja suositukset

Pilotin keskeinen johtopäätös oli, että digitaalisten ja automatisoitujen ratkaisujen hyödyt kasvavat sitä suuremmiksi, mitä vaikeammassa epidemiatilanteessa ollaan. Suositukset koskivat sekä ammattilaisten työkaluja että kansalaisten palveluita.

Toiminnanohjausjärjestelmä ammattilaisille

Ammattilaiset kaipasivat tartuntatautiketjun hallintaan toiminnanohjausjärjestelmää eli ohjelmistoa, joka ohjaa käyttäjää vaihe vaiheelta koko prosessin läpi. Järjestelmässä tulisi olla kokonaisnäkymä, josta näkee kerralla, ketkä ovat käyneet testissä, keitä on kontaktoitu ja ketkä ovat saaneet positiivisen tai negatiivisen tuloksen. Järjestelmän tulisi myös muistuttaa lakisääteisistä vaiheista: esimerkiksi tartuntatauti-ilmoitukset voivat jäädä tekemättä, jos ne ovat vain muistin varassa. Valmistuneista laboratoriotuloksista pitäisi välittyä hälytys automaattisesti, jottei henkilökunnan tarvitse tarkistaa vastauksia järjestelmästä jatkuvasti.

Automatisoitu viestintä testituloksista

Negatiivisten testitulosten ilmoittaminen tunnistettiin työlääksi ja hyvin automatisoitavaksi tehtäväksi. Laboratoriotuloksen valmistuttua tieto voitaisiin välittää kansalaiselle robottipuhelulla, ja merkintä ilmoituksesta kirjautuisi automaattisesti toiminnanohjausnäkymään ja potilastietojärjestelmään. Asiakas voisi kuitata tiedon vastaanotetuksi, vastata oirekyselyyn tai pyytää ammattilaisen yhteydenottoa. Näin henkilökunnan työaikaa ei kuluisi rutiini-ilmoituksiin, jotka ruuhkautuvat helposti tautitilanteen pahetessa.

Oireseuranta ja mobiilityökalut kansalaisille

Kansalaisille suositeltiin omatoimista kontaktien kirjausalustaa ja oireseurantalomaketta. Kirjausalusta nopeuttaisi jäljitystä esimerkiksi korkean riskin työpaikoilla, joissa tartunnan saaneen kohtaaminen on todennäköistä. Positiivisen tuloksen saanut voisi puolestaan kirjata oireitaan säännöllisesti karanteenin aikana, jolloin voinnin seuranta onnistuu ilman jatkuvaa soittelua. Jos oireet pahenevat, järjestelmä hälyttäisi hoidosta vastaavalle taholle, mikä auttaisi priorisoimaan kiireellisimmät potilaat. Haastatteluissa korostettiin, että lomakkeessa kannattaisi huomioida myös henkinen hyvinvointi. Sujuva ja selkeä vuorovaikutus on tärkeää kaikessa hoidossa, minkä vuoksi myös eri tavoin kommunikoivien kohtaamiseen sosiaali- ja terveysalalla on kehitetty omia työkalujaan.

Tietojohtaminen ja järjestelmien integraatio

Neljäs suositusten ryhmä koski tiedon yhdistelyä. Aiemmin kerättyä potilastietoa tulisi voida yhdistää uuteen tietoon, mikä mahdollistaisi tapausten priorisoinnin ja segmentoinnin kiireellisyyden mukaan. Kansalainen voisi myös varata testiajan oireidensa perusteella suoraan digitaalisesta oirearviosta. Pilotissa huomautettiin, että pelkkä älypuhelimeen ladattava jäljityssovellus ei riitä, jos tieto altistumisesta kulkee vain kansalaiselle eikä ammattilaiselle – jonkun on voitava seurata kokonaistilannetta reaaliajassa. Juuri tämä järjestelmien integraatio osoittautui myöhemmin yhdeksi digitaalisen jäljityksen vaikeimmista kohdista.

Mitä digitaalisesta jäljityksestä opittiin koronapandemiassa?

Koronapandemia osoitti, että teknologia auttaa jäljityksessä vain osana toimivaa kokonaisuutta. Suomen tunnetuin työkalu oli Koronavilkku, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema altistumista arvioiva sovellus. Se julkaistiin elokuussa 2020, ja parhaimmillaan sitä käytti lähes puolet suomalaisista. Sovellus poistettiin käytöstä 1.6.2022, kun sen käytölle ei enää ollut perusteita. Sovelluksen vaiheet on kuvattu tarkemmin artikkelissa Koronavilkku: mikä sovellus oli ja miksi se lakkautettiin.

Koronavilkun opetus tuki pilotin havaintoa: Bluetooth-pohjainen altistumisen tunnistus kaipasi runsaasti hienosäätöä, eikä se yksin riittänyt, kun tieto kulki kansalaiselle mutta ei ammattilaiselle. Samaan aikaan digitaaliset oirearviot, kuten Omaolo, osoittautuivat hyödyllisiksi, koska ne ohjasivat kansalaiset oikeaan palveluun ja keven­sivät puhelinneuvonnan kuormaa. Laajemmin kyse oli siitä, miten terveysteknologia ja digitaaliset palvelut tukevat potilaiden hoitoa 2020-luvulla.

Miten tilanne on muuttunut pilotin jälkeen?

Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi pilotin jälkeen, joten osa vuoden 2020 yksityiskohdista on vanhentunut. Suurin muutos on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023, ja ne ottivat vastuun sote-palveluista kuntien ja kuntayhtymien sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös tartuntatautien torjunta ja jäljitys ovat siirtyneet hyvinvointialueiden tehtäväksi.

Pilotin toteuttanut Eksote eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri oli kuntayhtymä, joka järjesti palveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2023 alusta sen tehtävät siirtyivät Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle, joka yhdisti Eksoten ja alueen pelastustoimen. Eksote-nimi jäi hyvinvointialueen käyttöön, mutta oikeudellisesti vanha kuntayhtymä lakkasi.

Digitaalisista työkaluista Omaolo on edelleen käytössä. Sitä kehittää ja ylläpitää valtio-omisteinen DigiFinland, ja palvelu sai EU:n lääkinnällisten laitteiden asetuksen (MDR) mukaisen CE-merkinnän keväällä 2022. Lainsäädäntö on sekin liikkeessä: tartuntatautien torjuntaa ohjaa tartuntatautilaki 1227/2016, jonka nojalla lääkärin on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus yleisvaarallisista ja valvottavista taudeista seitsemän vuorokauden kuluessa. Lakia ollaan uudistamassa, ja uutta tartuntatautilakia koskeva luonnos oli lausuntokierroksella vuonna 2026. Ennen uudistuksen voimaantuloa kannattaa tarkistaa ajantasainen tilanne virallisista lähteistä.

Yleisimmät virheet ja haasteet digitaalisessa jäljityksessä

Digitaalinen jäljitys epäonnistuu useimmiten samoista syistä, jotka pilotti ja koronavuodet toivat esiin. Alla yleisimmät sudenkuopat.

• Tieto kulkee vain kansalaiselle. Jos altistumisilmoitus menee pelkästään käyttäjän puhelimeen eikä ammattilaiselle, kokonaistilanteen seuranta jää puutteelliseksi.
• Järjestelmät eivät keskustele. Laboratorio-, potilastieto- ja jäljitysjärjestelmien välillä tieto siirtyy käsin, mikä aiheuttaa viiveitä ja virheitä.
• Automaatiota pidetään ihmisen korvaajana. Robottipuhelu sopii rutiiniviestintään, mutta hoidollinen arvio ja vaikeat tilanteet kuuluvat aina ammattilaiselle.
• Teknologia on jäykkää. Epidemian ohjeet muuttuvat usein, joten työkalujen on oltava nopeasti päivitettävissä ja käyttöönotettavissa eri paikoissa.
• Tietosuoja jää jälkikäteen. Terveystieto on arkaluonteista, joten tietosuoja ja tietoturva on suunniteltava alusta alkaen osaksi ratkaisua.

Kenelle robottipuhelut ja digitaaliset jäljitystyökalut sopivat?

Automaatiosta hyötyvät eniten ne organisaatiot, joissa toistuvaa rutiiniviestintää on paljon ja henkilöstöresurssit ovat tiukalla. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvinvointialueiden tartuntatautiyksiköt, laboratoriot ja puhelinpalvelut etenkin epidemiahuippujen aikana. Robottipuhelu sopii hyvin negatiivisten tulosten ilmoittamiseen, karanteeniohjeiden välittämiseen ja oirekyselyihin.

Kansalaisen näkökulmasta digitaaliset työkalut sopivat niille, jotka haluavat tarkistaa tuloksensa tai varata testiajan itsenäisesti ja nopeasti. Henkilökohtaista neuvontaa tarvitsevat, vierasta kieltä puhuvat tai monimutkaisessa tilanteessa olevat asiakkaat hyötyvät sen sijaan edelleen ihmisen tekemästä jäljitystyöstä. Paras tulos syntyy, kun automaatio ja ihmistyö täydentävät toisiaan.

Huomioitavaa

Tämä artikkeli on yleistajuinen tietopaketti digitaalisista työkaluista tartuntojen jäljityksessä eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai viranomaisohjeita. Jos epäilet tartuntaa tai tarvitset hoidon tarpeen arviota, käytä oman hyvinvointialueesi palveluja tai digitaalista oirearviota Omaolo-palvelussa, ja kiireellisissä mutta ei henkeä uhkaavissa tilanteissa soita päivystysapuun numeroon 116117. Hätätilanteessa soita 112. Ajantasaiset tartuntatautiohjeet julkaisee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Artikkelissa mainitut lainsäädännön ja palvelujen tiedot voivat muuttua.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mikä on robottipuhelu tartuntojen jäljityksessä?

Robottipuhelu on automatisoitu puhelu, jonka järjestelmä soittaa ihmisen puolesta. Tartuntojen jäljityksessä se voi esimerkiksi ilmoittaa negatiivisen testituloksen, välittää ohjeita tai kerätä tietoa oireista, jolloin ammattilaisten aika jää henkilökohtaista neuvontaa tarvitseville.

Ketä pilottihankkeessa oli mukana?

Hankkeen käynnisti, koordinoi ja rahoitti Sitra. ICT-yhtiö 2M-IT vastasi suunnittelusta ja toteutuksesta, Eksote toimi testiympäristönä ja robottipuhelut toteutti Ontime Oy. Loppuraportti hyväksyttiin syyskuussa 2020.

Korvaako automaatio terveydenhuollon ammattilaisen?

Ei korvaa. Automaatio sopii toistuvaan rutiiniviestintään ja tiedon välitykseen, mutta hoidollinen arvio, vaikeat tilanteet ja henkilökohtaista neuvontaa vaativat asiakkaat kuuluvat aina ammattilaiselle. Paras tulos syntyy automaation ja ihmistyön yhdistelmästä.

Onko Koronavilkku vielä käytössä?

Ei ole. Koronavilkku julkaistiin elokuussa 2020 ja poistettiin käytöstä 1.6.2022. Digitaalinen oirearvio Omaolo on sen sijaan edelleen käytössä, ja sitä ylläpitää DigiFinland.

Kuka vastaa tartuntojen jäljityksestä Suomessa nyt?

Vuoden 2023 sote-uudistuksen jälkeen tartuntatautien torjunnasta ja jäljityksestä vastaavat hyvinvointialueet. Aiemmin tehtävä kuului kunnille ja kuntayhtymille, kuten Eksotelle Etelä-Karjalassa.