Masennuksen lääkehoito – sama lääke eri vaikutus

Masennus ajaa 9 henkilöä päivittäin eläkkeelle – raportoi MTV:n verkkouutiset 29.4.2018. Uutinen kertoo alle 35-vuotiaiden keskuudessa mielenterveyssyistä eläköityneiden määrän kasvaneen kolmanneksen kymmenessä vuodessa. Tähän syyksi voidaan varmasti luetella monen tekijän suma.

Artikkelissa psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola peräänkuuluttaa ennakoivaa hoitoa. ”Jätetään puuttumatta tarpeeksi ajoissa, ja sillä on dramaattiset taloudelliset ja inhimilliset seuraukset.” Ahtola tiivistää. Mielenterveyden diagnooseissa on tärkeää saada lääkitys mahdollisimman pikaisesti kuntoon ja annostus kohdilleen. Suomalaisista jopa noin 5 – 7 prosenttia, eli 200 000 – 300 000 henkilöä kärsii kliinisestä masennustilasta vuosittain.

Ennakoivalla hoidolla on iso merkitys, mutta osa potilaista tulee aina tarvitsemaan lääkehoitoa. Mitä akuutimpi tapaus, sitä tärkeämpää on saada lääkitys kohdilleen mahdollisimman nopeasti. Sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström selvensi aihetta Elina Hiltusen tuoreessa teoksessa ”Masennuksesta selviää!” (Docendo, 2018)

– Masennuslääkkeiden teho vaihtelee suuresti potilaiden välillä. Osittain syynä on tietenkin se, että masennuksia on monenlaisia, ja toisille lääke tehoaa paremmin kuin toisille. Yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet sitalopraami ja essitalopraami ovat kuitenkin sellaisia, joiden poistumisnopeus maksan kautta vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Tämän takia saman annoksen käyttäjillä voi olla suuria eroja lääkkeen veripitoisuuksissa, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös lääkkeen tehoon.

Näin voidaankin todeta, että geenitestillä on suuri merkitys depressiolääkkeiden yksilöllisen annostelun määräämisessä. Forsström kiteyttää myös tärkeän asian liittyen eri ihmisten kokemuksiin samasta lääkkeestä:

-Joku väittää, että masennuslääkkeet eivät tehoa lainkaan, ja toinen väittää, että ne tehoavat hyvin. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että keskustelijat eivät ole tietoisia suurista yksilöllisistä eroista eivätkä ymmärrä, että molemmat ovat oikeassa omassa tuntemuksessaan.”

-Iän myötä lääkkeiden aineenvaihdunta hieman hidastuu. Kyse on kuitenkin muutamasta kymmenestä prosentista kun farmakogenetiikassa kyse voi olla moninkertaisista eroista. Tämän takia ikäihmisillä farmakogeneettisen profiilin tuntemisesta voi olla merkittävää hyötyä masennuksen hoidossa, Jari Forsström, sisätautien erikoislääkäri.

Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää tietää, mitä lääkehoitoa lääkärin tulee määrätä potilaalleen. Yksilölliset erot lääkemetaboliassa (lääkeaineenvaihdunnassa) on tunnettu jo pitkään lääketieteessä. Lääkemetabolian tuottamat ongelmat ovatkin useiden lääkkeiden kohdalla hyvin dokumentoitu.

Yksilöllisten ominaisuuksien huomioon ottaminen lääkehoidossa on avain turvalliseen ja tehokkaaseen lääkehoitoon. Geenitestin perusteella on nykyään mahdollista tunnistaa henkilöt, joiden kyky metaboloida lääkeaineita on nopeutunut tai hidastunut. Näin ollen jokin potilas saa samalla annoksella lääkevaikutuksen päiviksi ja joillakin sama annos vaikuttaa vain muutaman tunnin. Viime vuosiin asti kaikille potilaille on annettu lääkeannos, joka on sopivin valikoimattomalle potilasaineistolle. Nämä annokset ovat usein tehottomia tai aiheuttavat sivuvaikutuksia, jos potilaan metabolianopeus poikkeaa tavanomaisesta.

Mikseivät geenit näy arjen potilastyössä?

Farmakogenettisellä testillä saadaan selville potilaan soveltuvuus isolle osalle lääkkeistä. Mielialalääkkeitä käyttävän kannalta sopivan lääkityksen määrääminen on paranemisen ja elämänlaadun kannalta merkittävää. Kun tietty diagnoosi on tehty ja lääkäri on todennut jonkin lääkityksen olevan paras hoitomuoto, olisi potilaan geneettinen sopivuus lääkeaineelle aina hyvä tarkistaa. Usein voi käydä niin, että lääkärin määräämä lääke ei toimikaan ja silloin toimimattoman lääkityksen kierre voi jatkua pitkäänkin, kun uusia lääkeaineita ja annostuksia yritetään toistuvasti saada kohdilleen.

Luvut tekstin alussa ovat huimia, mutta yksilötasolla sairaus on paljon enemmän kuin prosentteja ja käyriä. Kun yksilö sairastuu masennukseen, vaikutukset tuntuvat myös lähipiirissä. Miksei yksilöllistä lääkemetaboliaa huomioida potilastyössä? Onko se lääketeollisuuden, viranomaisen vai terveydenhuollon maksajien vastuulla?

www.geneaccount.com tarjoaa lisätietoa siitä, miten saat testattua lääkeainesopivuutesi. Sivuilla myös käyttäjäkokemuksia ja ladattava lääkeaineopas turvalliseen ja yksilöityyn lääkehoitoon.

Written by