Suolahappo ja entsyymit – ruuansulatuksen perusta

Monet kärsivät nykyään erilaisista vatsa- ja suolistovaivoista, joihin ei löydy mitään erityistä syytä. Sellaisia vaivoja kutsutaankin toiminnallisiksi vatsaoireiksi. Ne ovat usein aika epämääräisiä, joten oireista kertominenkin saattaa tuntua hankalalta.

Voi olla esimerkiksi turvotusta, kaasun muodostusta (ilmavaivoja), närästystä, röyhtäilyä, kova tai löysä vatsa, vatsakipuja ja -kouristuksia tai täysinäisyyden tunnetta. Jotkut ihmiset ovat niin tottuneita vaivoihinsa, etteivät edes huomaa kärsivänsä mistään erityisestä olotilasta. Toiset taas olettavat, että oireet kuuluvat normaaliin elämään.

Normaalisti ruuan kuuluisi sulaa ongelmitta ja vatsan sekä suoliston olla rauhallinen myös ruokailujen jälkeen. Monet ruoka-aineet saattavat kuitenkin aiheuttaa vatsaoireita, jos suolisto on jostakin syystä huonossa kunnossa. Siksipä nykyään onkin yleistä, että etsitään helpottavia ruokavalioita. Mikä sopii kenellekin: gluteeniton, maidoton, viljaton, tärkkelyksetön, hiilihydraatiton tai vähähiilihydraattinen, FODMAP (eli vältellään paksusuolessa fermentoituvia lyhytketjuisia hiilihydraatteja), lektiinitön tai muuten oireita aiheuttavia ruoka-aineita välttelevä ruokavalio.

Ruuansulatus alkaa suusta – muista pureskella!

Yhteistä suolistovaivoille kuitenkin on yleensä se, että ruuansulatus on heikkoa ja ruuansulatusentsyymeistä on puutetta. Syljessä oleva amylaasi-entsyymi aloittaa ruuan pilkkomisen jo suussa. Siksi tarvitaan kunnollista pureskelua, joka saattaa monelta jäädä puolitiehen.

Seuraavana ovat vuorossa mahalaukun solut, jotka tuottavat suolahappoa ja pepsiiniä. Suolahappo ja pepsiini-entsyymi aloittavat ruuan pilkkomisen mahalaukussa. Pepsiini pilkkoo valkuaisaineita ja tarvitsee happaman ympäristön toimiakseen. Suolahappo tekee nimensä mukaisesti mahanesteen pH:n happamaksi. Ruokatorvesta mahaan päässeet mikrobit eivät viihdy mahan happamassa ympäristössä eli suolahapolla on lisäksi ns. aseptinen tarkoitus.

Suolahapon puutos

Suolahapon puutos on nykyään yleistä, jolloin ruuan pilkkoutuminen alkaa heikosti ja mahdolliset vääränlaiset mikrobit saattavat päästä lisääntymään. Suolahapolla on myös tärkeä tehtävä mineraalien imeytymisen kannalta. Puutteellinen suolahapon tuotanto johtaa siten myös mineraalien (erityisesti kalsium, rauta ja sinkki) heikkoon imeytymiseen. Myös B12-vitamiinin sekä monien muiden ravintoaineiden imeytyminen heikentyy suolahapon puutteessa.

Monet tekijät vaikuttavat suolahapon tuotannon riittämättömään eritykseen. Usein mahalaukun seinämän solut ovat vaurioituneet, jolloin ne eivät kykene suorittamaan tehtäväänsä. Esimerkiksi helikobakteeri, vatsahaava tai mahalaukun limakalvon tulehdus eli gastriitti voivat olla taustalla limakalvojen heikkoon kuntoon. Kun tilanne on jatkunut pitkään, puhutaan atrofisesta gastriitista eli mahan limakalvon surkastumisesta. Tällöin mahalaukun limakalvon solut ovat kokonaan tuhoutuneet ja on kehittynyt hapoton maha, joka on riskitekijä mahalaukun ja ruokatorven syövälle. Myös ikääntyminen, kilpirauhasen sairaudet, diabetes, autoimmuunitaudit, stressi ja jotkut lääkkeet voivat heikentää suolahapon tuotantoa.

Miten suolahappotasoa voi mitata?

Jos oman suolahapon tuotannon ja mahan tilanne mietityttää, voi ne tutkituttaa. GastroPanel-verikokeella saadaan selville mahalaukun limakalvon tilanne. Testillä saadaan selville mm. helikobakteeri, limakalvon atrofia eli vaurio ja hapoton maha. Lisäksi tulosten perusteella voidaan arvioida ravintoaineiden imeytymistä. Testin voi pyytää ainakin yksityisiltä lääkäriasemilta.

Kotioloissa voi suorittaa suolahappotestin*, jos ei ole mahahaavaa, mahatulehdusta, helikobakteeria tai ärtynyttä ruokatorvea. Jos suolahapon tuotantosi ei ole riittävää, voit kokeilla käyttää betaiinihydrokloridia aterioilla. Suolahapon tuotantoa voi stimuloida myös luonnollisesti. Sitruuna, omenaviinietikka tai maitohappokäytetyt herajuomat voivat olla avuksi lievemmissä tapauksissa. Niitä voi sekoittaa veteen, jonka nauttii aterialla.

Ruuansulatusentsyymit

Suolahapon tehtäviin kuuluu myös viestiä haimalle, jotta se erittäisi ruuansulatusentsyymejä ohutsuoleen, kuten amylaasia, maltaasia, sakkaraasia, laktaasia, lipaasia, trypsiiniä ja peptidaasia. Lisäksi ohutsuolen seinämän solut ja terve suoliston bakteerikanta tuottavat entsyymejä. Kullakin entsyymillä on oma pilkkomiskohteensa: hiilihydraatit, proteiinit tai rasvat. Jos joitakin entsyymejä ei erity riittävästi, on ruuansulatus vajavaista ja siitä voi aiheutua vatsavaivoja.

Tue sappeasi

Maksa tuottaa sappinestettä ohutsuoleen, joka hajottaa rasvoja pienempään muotoon. Sappinesteen erityksen saa aikaan mahalaukusta ohutsuoleen saapuva hapan ruokasula eli suolahapolla on tässäkin roolinsa. Siitä lipaasi-entsyymit jatkavat rasvojen pilkkomista rasvahapoiksi. Sappinesteen tarkoitus on myös avustaa rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisessä. Kitkerän makuiset yrtit ja vihannekset, kuten voikukka, artisokka, rucola ja endiivi stimuloivat sapen eritystä. Myös oliiviöljyn ja sitruunan yhdistelmä on tehokas.

Ruuansulatusta voi helpottaa

Tuoreruuassa on itsessään entsyymejä, jotka tuhoutuvat kuumennettaessa ruokaa. Siksi jokaisella aterialla olisi tärkeää syödä jotakin tuoretta ruokaa. Ananas ja papaija sisältävät luonnostaan entsyymejä, jotka pilkkovat proteiineja. Kun syömme raskaan aterian, voimme pian huomata olevamme väsyneitä ja tuntea olomme tukkoiseksi. Ruuansulatus on koetuksella, kun kehon pitäisi tuottaa valtava määrä erilaisia ruuansulatusentsyymejä. Kevyen aterian jälkeen taas vireystaso pysyy hyvänä, koska ruuansulatus ei vie kaikkea energiaamme.

Yhdistelemällä ruoka-aineryhmiä oikein, voimme helpottaa suolistomme työtä. Yhdistä keskenään kasviksia ja proteiinia esimerkiksi kalkkunaa ja salaattia. Tärkkelyspainotteisella aterialla esimerkiksi bataatin kanssa ei kannata syödä lihaa, vaan kasviksia tai vaikkapa kasviproteiinia, joka on kevyempää sulatettavaa suolistollemme. Rasva on neutraalia ja sen voi yhdistellä sekä tärkkelyksen että proteiinin kanssa. Jos on tapana syödä hedelmä jälkiruuaksi, olisi se parasta syödä vasta muutaman tunnin päästä ruokailusta tai 30 min. ennen ateriaa. Suomen Ravintoterapiayhdistyksen nettisivuilta voit lukea aiheesta lisää. Voimme siis myös ruokavalion avulla helpottaa luonnollisesti hiukan ruuansulatuksemme taakkaa ja näin suolistommekin voi paremmin.

Tarjolla olevista ruuansulatusentsyymikapseleista kannattaa valita mahdollisimman vähän ylimääräisiä apuaineita sisältävä vaihtoehto. Ne suorittavat suolistossamme sitä tehtävää, jota ruuansulatuksemme normaalisti tekee, kun entsyymien ja suolahapon tuotanto on riittävää. Eli ruuansulatusentsyymikapselit pilkkovat hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja hyvin imeytyvään muotoon ja näin vähentävät suolistovaivoja.

Kun kärsii vatsaoireista, tulisi ensin poissulkea mahdolliset sairaudet, joten kunnolliset tutkimukset ovat tarpeen. Jos kuitenkaan mitään varsinaista syytä ei löydy, voi hyvin ryhtyä kokeilemaan, josko entsyymivalmisteista tai suolahappoa stimuloivista tuotteista olisi hyötyä.

Lopputeksti:

http://luontaistuntijat.fi/content/suolahappo-ja-entsyymit-%E2%80%93-ruuansulatuksen-perusta

Written by