Sähköinen resepti helpottaa reseptien uusintaa. Tämä kannustaa jatkamaan lääkehoitoa, mutta voi lisätä lääkehaittoja, selviää VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja University of Pennsylvanian tutkijoiden tutkimuksesta.
Sähköiset reseptit ovat yleistyneet useissa maissa. Suomessa sähköiset reseptit otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus arvioi niiden vaikutuksia hyödyntämällä sähköisten reseptien vaiheittaista käyttöönottoa eri kunnissa.
Sähköinen resepti helpottaa ja nopeuttaa uusintaa, eikä potilaan tarvitse välttämättä kohdata lääkäriä reseptiä uusittaessa. Uusinnan helpottuminen kannustaa lääkityksen jatkamiseen. Sähköisten lääkemääräysten tallentuminen valtakunnalliseen tietokantaan voi myös parantaa tiedonkulkua niin, että haitalliset ja tarpeettomat lääkitykset voidaan välttää. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että sähköisellä reseptillä voi olla jopa haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen.
Lääkkeiden väärinkäyttö saattaa jopa lisääntyä
Tutkimuksessa tarkastellaan potilaita, joille määrättiin bentsodiatsepiinireseptejä vuosina 2007–2014. Sähköisen reseptin käyttöönotto perusterveydenhuollossa lisäsi bentsodiatsepiinien kulutusta nuoremmilla, alle 40-vuotiailla potilailla. Vaikutus syntyi uusituista resepteistä ja näkyi entistä suurempina annoksina.
Bentsodiatsepiinit ovat yksi maailmanlaajuisesti käytetyimmistä psyykenlääkkeistä. Niitä käytetään yleisesti esimerkiksi ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöiden sekä unettomuuden hoidoissa, sillä ne ovat hoidollisesti tehokkaita. Bentsodiatsepiineihin liittyy kuitenkin paljon haittavaikutuksia kuten lääkeriippuvuuden ja sietokyvyn kehittyminen, vaikeat vieroitusoireet ja jopa kohonnut itsemurhariski. Pitkittynyt ja suuremmissa annoksissa tapahtuva käyttö lisäävät haittavaikutusten riskiä. Suomessa lähes 20 prosentilla väestöstä oli vuosien 2007–2014 aikana ainakin yksi bentsodiatsepiiniresepti.
– Nuorempien potilaiden terveydessä ei havaittu paranemista, vaikka bentsodiatsepiinireseptejä uusittiin enemmän. Sähköisten reseptien käyttöönotto sitä vastoin lisäsi lääkkeiden väärinkäyttöön ja itsemurhayrityksiin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä tuntuvasti, lähes 20 prosenttia, kertoo VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell.
Nuoremmilla, alle 40-vuotialla potilailla on jo valmiiksi kohonnut riski lääkkeiden väärinkäyttöön ja mielenterveysongelmiin. Vanhempien potilaiden kohdalla ei havaittu vaikutuksia bentsodiatsepiinireseptien uusintaan tai terveyteen. Vanhemmat potilaat uusivat jo ennen sähköisen reseptin käyttöönottoa reseptejä nuoria enemmän.
Reseptien uusimiskäytännöt tarkistettava?
Tutkijat muistuttavat, että reseptien uusintaan ja lääkkeiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön tulisi kiinnittää huomioita laajemmin myös nuorempien aikuisten kohdalla. Potilaan kohtaaminen reseptiä uusittaessa on tärkeää, sillä ilman sitä riskit lääkehaitoista ja lääkkeiden liikakulutuksesta voivat lisääntyä.
– On mahdollista, että sähköisiä reseptejä uusitaan jopa liian helposti. Tämä on ongelmallista erityisesti riippuvuutta ja muita haittoja aiheuttavien lääkkeiden tapauksessa, arvioi tutkija Liisa Laine University of Pennsylvaniasta.
Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteriaineistoa Kelan korvaamista bentsodiatsepiiniresepteistä vuosilta 2007–2014. Potilaiden terveysmittarit perustuvat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteriaineistoon erikoissairaanhoidon diagnooseista vastaavana ajanjaksona.
Tutkimus on osa terveydenhuollon tietojärjestelmien vaikutuksia tutkivaa laajempaa hanketta ja Mikko Nurmisen tekeillä olevaa väitöskirjatyötä.
