Syrjäytyminen näkyy suusta – suun terveydenhuollolla tärkeä rooli syrjäytymisen tunnistamisessa ja ehkäisyssä

Huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyvät myös hampaista. Ihmisen heikko sosioekonominen asema vaikuttaa heikentävästi sekä suunterveyteen että kokonaisterveyteen.

Suun terveydenhuolto on myös keskeinen paikka, jossa syrjäytymisvaarassa oleva ihminen voidaan tunnistaa jo varhain ja ohjata ajoissa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin.

– Suun kunnon romahdus saattaa edeltää yleiskunnon romahtamista tai olla merkkinä elämänhallinnan pettämisestä tai psyykkisen tilan romahduksesta, kertoo vs. johtajahammaslääkäri Sinikka Varsio Helsingin kaupungilta.

FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen mukaan suunterveytensä hyväksi kokevien osuus on pienentynyt. Entistä useampi myös koki jäävänsä vaille tarpeellisina pitämiään suun terveydenhuoltopalveluita asiakasmaksujen tai hintojen vuoksi.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat yksinäiset vanhukset. Myös osa lapsista ja perheistä tarvitsisi nykyistä enemmän tukea ja ohjausta suun terveydestä huolehtimiseen.

Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on Varsion mukaan tärkeä rooli syrjäytymisen tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-ammattilaisten yhteistyötä vahvistamalla on tärkeä luoda entistä tiiviimpi tuki- ja palveluverkko suuren tuen tarpeessa oleville.
     
– Sote-järjestelmää uudistettaessa on vahvistettava rakenteita, joissa terveyden heikkeneminen voidaan ajoissa tunnistaa ja siihen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa tai kutsunnoissa. On myös luotava uusia moniammatillisia toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymistä ehkäistään ja syrjäytymisvaarassa olevia yksilöitä ja yhteisöjä tunnistetaan ja autetaan. 

Varsio muistuttaa, että syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää kohdentaa toimenpiteet oikea-aikaisesti, vahvistaa hyvinvointia tukevia ja suojaavia tekijöitä sekä huolehtia palveluiden tavoitettavuudesta. Ratkaisuja etsitään yhdessä eri toimijoiden sekä asukkaiden ja eri väestöryhmien kanssa.

Esimerkiksi Helsingissä on jo osana riskiryhmien etsivää työtä suunniteltu psykiatrisen tai päihdeongelmaisen asiakkaan ryhmävastaanotto yhteistyössä suun terveydenhuollon ja psykiatrisen tai päihdehuollon kanssa. Tavoitteena on madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä ja sitouttaa asiakkaita hoitoon. 

Sote-palveluita uudistettaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita terveyserojen kaventamiseen. Kun koko väestö on säännöllisen ja ennaltaehkäisevän suusairauksien hoidon piirissä, suusairauksiin pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa ja paremmin ehkäisemään tulevaa hoidon tarvetta. Tämä vaatii riittäviä resursseja suun terveydenhuoltoon.

Suun sairaudet heikentävät monin tavoin terveyttä, elämänlaatua ja työkykyä. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen oikeus terveeseen suuhun varallisuuteen, elämäntilanteeseen tai asuinpaikkaan katsomatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *