Uutuuskirja Kuinka ajatukset syntyvät sukeltaa aivojen salaisuuksiin

Ihmisaivot rakentuvat miljardeista mikroskooppisen pienistä, toisiinsa kytkeytyneistä hermosoluista, jotka muodostavat äärimmäisen monimutkaisen tietoa käsittelevän verkoston. Ilman aivoja meillä ei olisi havaintoja ympäristöstämme, muistoja menneestä, suunnitelmia tulevaisuudelle, ei monenlaisia tunteitamme, ei kieltä eikä kulttuuria.

Kognitiivinen neurotiede tutkii aivojen tiedonkäsittelyä, kuten havaitsemista, muistia, kieltä ja ajattelua. Tunteminen, tahtominen, sosiaalinen vuorovaikutus, moraaliset valinnat sekä esteettiset elämykset ja uskonnolliset kokemukset perustuvat kaikki pohjimmiltaan aivojen toimintaan. Aivot ja aivotutkimus kiinnostavat monia, ja aivotutkijoilta kysytäänkin vastauksia monenlaisiin inhimillisen elämän ongelmiin.

Petri Paavilaisen uutuuskirja Kuinka ajatukset syntyvät nostaa esiin ajankohtaisia näkökulmia kognitiivisen neurotieteen eri alueisiin ja kuvaa aivotutkimuksen historiaa, umpikujia, kiistakysymyksiä sekä läpimurtoja. Teos esittelee aivotutkimuksen tuloksia mutta haastaa myös tiedostamaan tutkimusmenetelmien rajoitukset sekä tulosten tulkintaan liittyvät ongelmat.

Teoksessa pohditaan muun muassa, voidaanko aivotutkimuksen avulla selittää sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä tai mielen häiriöitä. Jokapäiväisestä elämästä tutun tiedonkäsittelyn ohella kognitiivisen neurotieteen menetelmin voidaan lähestyä myös hypnoosin, meditoinnin sekä mystisten kokemusten neuraalista perustaa.  

”Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskohteet kytkeytyvät läheisesti moniin ikivanhoihin, mutta jatkuvasti ajankohtaisiin filosofisiin ongelmiin. Ne koskevat esimerkiksi mielen ja aivojen suhdetta, tietoisuuden olemusta ja merkitystä sekä ihmisen tahdon vapautta.”

”Tietoisuuden tai ’tajunnan’ olemuksen selvittäminen lienee aivotutkimuksen kaikkein vaikein haaste. Miten on selitettävissä, että aivojen hermosolujen fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ilmiöihin voi liittyä subjektiivisesti koettuja mielentiloja, kuten havaintoja, ajatuksia, tunteita ja muistikuvia?”

”Aivot ovat hypoteesien testaaja. Kuten tiede nekään eivät ole kiinnostuneita yksittäistapauksista vaan etsivät jatkuvasti ympäristöstään lainalaisuuksia ja muodostavat niistä malleja ja teorioita. Ne testaavat mallejaan johtamalla niistä hypoteeseja, ja mikäli ne eivät toteudu, malleja päivitetään vastaamaan paremmin ympäröivää todellisuutta.”

Petri Paavilainen, FT, dos., on tietokirjailija ja kognitiivisen neurotieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osastossa.

Vastaa