Ulkomailta palaavan työntekijän ohjeistus ja tartuntojen torjunta työpaikalla

Matkalta palaavan työntekijän ohjeistus tarkoittaa niitä sääntöjä, joilla työnantaja ohjaa ulkomailta tai kotimaan matkalta palaavan työntekijän turvallisesti takaisin töihin tartuntatautitilanteessa. Kysymys nousi laajasti julkiseen keskusteluun keväällä 2020, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS asetti ensimmäisenä julkisena toimijana koronavirusepidemia-alueilta palaavan henkilökuntansa etätyöhön – ja joutui pian arvioimaan päätöstään uudelleen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä HUS päätti ja miksi, sekä mitä matkalta palaavan henkilöstön ohjeistuksesta ja tartuntojen torjunnasta työpaikalla kannattaa tietää yleisemmin.

Mitä HUS päätti keväällä 2020?

HUS asetti maaliskuussa 2020 koronavirusepidemia-alueilta palaavan henkilökuntansa seitsemäksi päiväksi etätyöhön. Päätös tehtiin tiistaina 10.3.2020. Se vähensi tilapäisesti sairaanhoidon osaajien määrää, mutta se katsottiin mahdolliseksi, koska linjaus koski vain rajattua osaa henkilöstöstä.

Taustalla oli valtakunnallinen suositus. Sosiaali- ja terveysministeriö suositti keskiviikkona 11.3.2020, ettei epidemia-alueella käynyt sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö palaisi suoraan työpaikalleen edes oireettomana, vaan tekisi oireettomana etätyötä tai koulutusta. Samassa yhteydessä korostettiin, ettei flunssaoireisena tule mennä päiväkotiin, kouluun eikä töihin.

Miksi kategorista etätyöpäätöstä jouduttiin lieventämään?

Päätöstä jouduttiin arvioimaan uudelleen jo perjantaina 13.3.2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL luopui koronan epidemia-alueluokittelusta 12.3.2020, kun virus oli levinnyt laajalti. Jos HUSin päätös olisi tämän jälkeen laajennettu koskemaan kaikkea matkustamista Suomen rajojen ulkopuolelle, se olisi vaarantanut tiettyjen potilaiden hoidon kannalta välttämätöntä toimintaa jo saman viikonlopun aikana.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen, joka oli aloittanut tehtävässä vuoden 2019 alussa, perusteli harkinnan tarvetta erikoisosaamisella: isossakin organisaatiossa on toimintoja, joissa osaajien määrä on hyvin rajallinen eikä tehtäviä voi nopeasti siirtää toiselle. Kyse voi olla jopa potilaan henkeä turvaavasta hoidosta.

Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, HUS päätyi lieventämään kategorista etätyöpäätöstä niin, että yksittäistapauksissa voitiin käyttää harkintaa. Kotiin jääminen matkan jälkeen etätyöhön säilyi silti pääsääntönä ja edellytyksenä valtaosalle henkilöstöstä. Työntekijä, joka palasi matkan jälkeen suoraan työhön, velvoitettiin infektiolääkäreiden ohjeiden mukaisesti huolehtimaan suojauksista niin, että tartuttamisriski jäi mahdollisimman pieneksi.

Mitä matkalta palaavan työntekijän ohjeistus tarkoittaa käytännössä?

Matkalta palaavan työntekijän ohjeistuksen tavoite on estää tartuntojen leviäminen työpaikalla ilman, että välttämätön toiminta pysähtyy. Käytännön keinot vaihtelevat tautitilanteen ja viranomaisohjeiden mukaan, mutta ne rakentuvat samoista peruspalikoista:

• Kotiin jääminen matkan jälkeen: osa työstä voidaan tehdä etänä matkaa seuraavien päivien ajan, erityisesti tilanteissa, joissa tartuntariski on koholla.
• Oireiden seuranta: työntekijä tarkkailee vointiaan ja jää kotiin, jos oireita ilmaantuu.
• Suojautuminen työpaikalla: jos töihin palataan suoraan, käytetään tarvittaessa maskia ja huolehditaan käsi- ja yskimishygieniasta.
• Yksilöllinen harkinta: kriittisissä tehtävissä toimivien kohdalla ratkaisu tehdään tapauskohtaisesti, jotta palvelut pysyvät turvattuina.

Olennaista on, että ohjeistus ei ole sama asia kuin lakisääteinen karanteeni tai eristys. Tartuntatautilain mukaisen karanteenin ja eristyksen määrää aina tartuntataudeista vastaava lääkäri. Työnantajan oma ohjeistus on tätä täydentävä käytäntö, joka koskee esimerkiksi etätyötä, suojautumista ja töihin paluun ajankohtaa.

Milloin töihin ei pidä mennä?

Töihin ei pidä mennä hengitystieoireisena riippumatta siitä, onko takana matka vai ei. Tämä on matkalta palaavan ohjeistuksen tärkein yksittäinen periaate. Jos oireet alkavat kesken työpäivän, työpaikalta poistutaan. Näin suojataan erityisesti riskiryhmiä, kuten iäkkäitä ja perussairaita.

THL:n mukaan influenssaa, flunssaa ja koronaa ei voi erottaa toisistaan pelkkien oireiden perusteella, joten sama varovaisuus pätee kaikkiin hengitystieinfektioihin. Lievää, nuhakuumeen kaltaista infektiota voi sairastaa kotona aiheuttajasta riippumatta. Töihin, kouluun tai päivähoitoon voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet eikä kuumetta ole. Pitkittynyt kuiva yskä tai lievä nuha infektion jälkeen ei yleensä estä töihin paluuta.

Näin ehkäiset tartuntoja työpaikalla

Tartuntojen torjunta työpaikalla rakentuu muutamasta yksinkertaisesta keinosta, jotka toimivat sekä matkalta palatessa että normaalina flunssakautena. Toimiva turvallinen työympäristö tukee näiden tapojen noudattamista.

Käsihygienia

Käsien pesu on tärkein yksittäinen keino torjua tartuntoja. Kädet pestään vedellä ja saippualla etenkin wc-käynnin jälkeen, ennen ruokailua ja niistämisen jälkeen; vaihtoehtona on alkoholipitoinen käsihuuhde. Terveydenhuollossa oikea käsihygienia on osa potilasturvallisuutta, ja potilaalla on oikeus huomauttaa sen puutteista.

Yskimis- ja aivastamishygienia

Yski ja aivasta kertakäyttönenäliinaan tai hihan yläosaan, älä käsiisi. Käytetty nenäliina heitetään heti roskiin, minkä jälkeen kädet pestään. Näin pisaroiden mukana leviävät virukset eivät päädy kosketuspinnoille.

Rokotukset

Suositellut rokotukset ovat paras keino suojautua vakavalta taudilta. Kausi-influenssarokote ja ajantasainen koronarokotus vähentävät vakavan sairastumisen riskiä. HUSin kevään 2020 ohjeistuksessa todettiin, että samaa suojautumisohjeistusta noudatetaan influenssakaudella myös niiden työntekijöiden kohdalla, jotka eivät ole ottaneet influenssarokotusta.

Maskit ja etäisyys

Jos töihin palataan lievin jälkioirein, kirurgisen suu-nenäsuojaimen käyttö oireiden häviämiseen asti vähentää tartuttamisriskiä. Tartuntatautitilanteen mukaan voidaan suositella myös etäisyyden pitämistä ja tilojen hyvää ilmanvaihtoa.

Etätyö, matkustaminen ja terveysasioiden hoito kotoa

Etätyö on matkalta palaavan ohjeistuksen keskeinen työkalu, koska sen avulla työntekijä voi jatkaa työtään ilman lähikontakteja heti matkan jälkeen. Kun matkustaminen vähenee, matkalta palaavan etätyön merkitys pienenee ja ohjeistus kevenee vastaavasti. Keväällä 2020 HUS vetosi henkilöstöönsä myös vapaa-ajan matkustamisen välttämiseksi epidemian ajaksi.

Moni terveyteen liittyvä asia hoituu nykyään kotoa käsin, mikä tukee kotona pysymistä oireisena. Esimerkiksi apteekin etäasiointi ja terveydenhuollon verkkopalvelut vähentävät tarvetta asioida paikan päällä. Jos tarvitset arviota oireista tai apua kiireelliseen vaivaan, päivystysapu 116117 neuvoo, kuinka toimia.

Työnantajan ja työntekijän vastuut

Työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja voi antaa lakia täydentäviä ohjeita suojautumisesta, etätyöstä ja töihin paluusta. Ohjeiden tulee olla oikeassa suhteessa tartuntariskiin, eikä niillä voi korvata viranomaisen määräämää karanteenia tai eristystä. Työntekijän vastuulla on noudattaa annettuja ohjeita, seurata vointiaan ja ilmoittaa oireista.

Töihin paluun ajankohta ratkaistaan ensisijaisesti oireiden ja viranomaisohjeiden perusteella, ei pelkästään matkan perusteella. Pelkkä altistuminen hengitystieinfektiolle ei useinkaan vaadi poissaoloa, jos työntekijä on oireeton. Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon.

Miten ohjeistus on muuttunut vuodesta 2020?

Ohjeistus on keventynyt merkittävästi siitä, mitä se oli koronapandemian alkuvaiheessa. Keväällä 2020 matkalta palaaviin kohdistui tiukkoja, maakohtaisia poissaolo- ja etätyölinjauksia, koska virus oli uusi eikä rokotteita ollut. THL luopui epidemia-alueluokittelusta jo 12.3.2020, ja myöhemmin pandemian aikaiset laajat suositukset ja matkustusrajoitukset purettiin asteittain.

Nykyään koronavirusta käsitellään yhtenä hengitystieinfektiona muiden rinnalla. THL ohjeistaa suhtautumaan kaikkiin hengitystieinfektioihin samalla tavalla: lievää infektiota voi sairastaa kotona aiheuttajasta riippumatta, ja suojautumisen peruskeinot – rokotukset, käsihygienia, hihaan yskiminen ja tarvittaessa maski – ovat samat taudista riippumatta. Erillisiä matkakohtaisia karanteeneja ei normaalitilanteessa enää ole, vaan painopiste on oireisena kotiin jäämisessä ja riskiryhmien suojaamisessa. Tämä on syytä pitää mielessä, kun luet vanhoja, pandemian aikaisia ohjeita: ne eivät päde sellaisenaan tämän päivän tilanteeseen.

Yleisimmät virheet ohjeistuksen soveltamisessa

Vaikka periaatteet ovat yksinkertaisia, käytännössä toistuu muutama virhe, jotka heikentävät tartuntojen torjuntaa:

• Töihin mennään oireisena. Lieviäkään hengitystieoireita ei pidä vähätellä, sillä virus voi tarttua jo ennen selkeitä oireita.
• Vanhentuneiden ohjeiden noudattaminen. Tautitilanne ja viranomaisohjeet muuttuvat; vuoden 2020 karanteeniohjeet eivät päde sellaisenaan nyt.
• Kategorinen sääntö ilman harkintaa. Täysin joustamaton linjaus voi vaarantaa kriittiset palvelut, kuten HUSin esimerkki osoitti.
• Käsihygienian unohtaminen maskin takia. Maski ei korvaa käsien pesua eikä kotiin jäämistä oireisena.
• Töihin paluu kuumeisena. Töihin palataan vasta, kun kuumetta ei ole ja oireet ovat selvästi helpottaneet.

Kenelle ohjeistus on erityisen tärkeä?

Ohjeistus on tärkein aloilla, joilla työntekijät kohtaavat haavoittuvia ihmisiä tai joilla toiminnan keskeytyminen on vaarallista. Terveydenhuolto, vanhustenhoito ja varhaiskasvatus ovat selkeimpiä esimerkkejä: niissä yksikin tartunta voi levitä riskiryhmiin. Toisaalta juuri näillä aloilla liian jäykkä poissaololinja voi vaarantaa välttämättömän hoidon, kuten HUSin kokemus osoitti. Tasapaino tartuntojen torjunnan ja toiminnan turvaamisen välillä on siksi arvioitava jatkuvasti. Esimerkkejä tartuntatilanteista ja niihin reagoinnista löytyy myös juttujemme kautta, jotka käsittelevät tartuntojen leviämistä tapahtumissa sekä koronaviruksen oireita ja testausta alueellisesti.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistä tietoa matkalta palaavan työntekijän ohjeistuksesta ja tartuntojen torjunnasta. Se ei ole lääketieteellistä tai työoikeudellista neuvontaa eikä korvaa viranomaisohjeita. Noudata aina voimassa olevia THL:n ja oman työnantajasi sekä työterveyshuollon ohjeita, sillä ne muuttuvat tautitilanteen mukaan. Jos tarvitset arviota oireistasi, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai työterveyshuoltoon, tai soita kiireellisessä tilanteessa päivystysavun numeroon 116117.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mitä ulkomailta palaavan työntekijän ohjeistus tarkoittaa?

Se tarkoittaa työnantajan sääntöjä, joilla matkalta palaava työntekijä ohjataan turvallisesti takaisin töihin tartuntatautitilanteessa. Ohjeistus voi sisältää etätyötä, oireiden seurantaa ja suojautumista, ja se täydentää viranomaisten ohjeita.

Pitääkö ulkomailta palanneen jäädä karanteeniin tai etätyöhön?

Riippuu voimassa olevasta tautitilanteesta ja viranomaisohjeista. Lakisääteisen karanteenin määrää aina tartuntataudeista vastaava lääkäri. Työnantaja voi lisäksi ohjata oireettoman työntekijän etätyöhön, jos tartuntariski on koholla.

Voiko oireettomana mennä töihin matkan jälkeen?

Usein voi, jos voimassa olevat ohjeet sen sallivat ja suojauksista huolehditaan. Keväällä 2020 HUS velvoitti suoraan töihin palaavat käyttämään suojaimia ja hyvää käsihygieniaa. Oireiden ilmaantuessa jäädään kuitenkin heti kotiin.

Mikä on tärkein keino estää tartuntoja työpaikalla?

Tärkein keino on olla menemättä töihin oireisena. Lisäksi käsien pesu, yskiminen hihaan ja suositellut rokotukset vähentävät tartuntoja tehokkaasti.

Kuka päättää työntekijän töihin paluusta matkan jälkeen?

Töihin paluu ratkaistaan oireiden ja viranomaisohjeiden perusteella, ja työnantaja voi antaa tarkentavia ohjeita. Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon.