Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään odotetun Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman.
-Ensimmäistä kertaa valtion ohjelmassa pyöräilyn lisäämisestä puhutaan konkreettisesti ja mainitaan rahasummat, paljonko rahaa käytetään. Tämä on iso askel pyöräilyn edistämisessä, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Otso Kivekäs
Edistämisohjelman taustalla on Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoite nostaa kävely- ja pyörämatkojen määrää 30% vuoteen 2030 mennessä. Tähän asti matkamäärät ovat laskeneet. Osuuksien nostaminen vaatiikin konkreettisia toimia ja taloudellisia satsauksia.
Ohjelman toimenpiteistä merkittävin on valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen: valtio kaksinkertaistaa kuntien pyöräbudjetit ja tähän varataan 30 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava tukielementti on käytössä muun muassa Tanskassa ja Alankomaissa ja se ohjaa merkittävästi kuntien toimintaa. Tähän asti valtio on maksanut autoliikenteen ja osin raideliikenteen kuluja, mutta ei pyöräliikenteen.
Myös valtion MAL-rahoitusta (maankäyttö asuminen ja liikenne) ohjataan siten, että tuettavien investointien päästövaikutukset arvioidaan.
-Tämä on merkittävä asennemuutos, sanoo Kivekäs.
-Aiemmin valtio on tukenut lähinnä enemmän ilmastopäästöjä aiheuttavaa liikennettä. Nyt siirrytään suuntaan, jossa tukien on tarkoitus ohjata ilmastopäästöjä vähentävään suunnitteluun.
Edistämisohjelmassa on mukana myös viime päivinä keskustelussa ollut sähköavusteistenpyörien tuki. Sen osalta ei tosin ole sitovaa valtioneuvoston päätöstä, mutta lain valmistelu etenee.
-Sähköavusteiset pyörät voivat korvata monessa käytössä autoa, ja siksi niillä on merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. Suomi on muuta Eurooppaa jäljessä sähköpyörien käyttöönotossa, ja määräaikainen tuki auttaisi ottamaan tätä etumatkaa kiinni, kertoo Kivekäs
Liikkumattomuuden aiheuttamiksi kustannuksiksi Suomessa on arvioitu 2-4 miljardia euroa. Arkiliikunta on tehokkain tapa lisätä liikettä kansaan. Pyöräliitto on arvioinut Maailmanterveyssäätiö WHO:n HEAT-mallin avulla, että jos kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelman tavoitteet saavutetaan, syntyy keskimäärin 600 miljoona euron säästöt terveysmenoissa vuosittain. Summa on merkittävä, kun sitä peilataan vaikkapa sote-uudistukselle asetettuun kolmen miljardin euron säästötavoitteiseen.
Kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen taloudelliset hyödyt on LVM laskenut 3,3 miljardiksi kävelyn ja 1,3 miljardiksi pyöräilyn osalta.
