19.1 C
Helsinki
sunnuntai, 19 toukokuun, 2024
Koti Blogi Sivu 82

Validia Kuntoutus on teettänyt selvityksen yhtiön aivovammadiagnostiikasta

Validia Kuntoutus on tilannut omavalvontaselvityksen aivovammakuntoutujien diagnostiikan asianmukaisuudesta riippumattomalta ulkopuoliselta taholta. Helmikuussa 2018 valmistuneessa arviossa todettiin useiden Validia Kuntoutuksessa tehtyjen aivovammadiagnoosien poikenneen aivovammakuntoutujien saamista muista lääketieteellisistä arvioista. Selvityksen mukaan tapauksia yhdistävänä tekijänä on muutaman asiantuntijan joukko, josta yksi on työskennellyt Validia Kuntoutuksen neurologina. Kyseinen neurologi ei enää työskentele Validia Kuntoutuksessa ja yhtiö on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Tilatun selvityksen lisäksi Validia Kuntoutuksen johto on jättänyt huhtikuussa 2017 sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valviralle selvityspyynnön Validia Kuntoutuksen entisen neurologin toiminnasta.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori Jukka Peltola on tehnyt Validia Kuntoutuksen pyynnöstä selvityksen aivovammakäytännöistä ja diagnostiikasta Validia Kuntoutuksessa ajalla 1.5.2014–31.12.2016. Peltolan tekemän selvityksen tavoitteena oli arvioida, onko aivovammakuntoutujan vamman vaikeusasteen luokittelu muuttunut Validia Kuntoutuksessa verrattuna lähettävän tahon diagnoosiin, ja onko kuntoutuksissa noudatettu Käypä hoito -suositusta.

Liikkeellepanevana tekijänä selvityksen käynnistämisessä on ollut lääkärin ammatissa toimineen kuntoutujan reklamaatio Validia Kuntoutuksen neurologin toiminnasta. Validia Kuntoutus on tehnyt selvitysprosessin aikana tiivistä yhteistyötä Aivovammaliiton kanssa.

– Aivovammakuntoutujat on diagnosoitava julkisen terveydenhuollon Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Yhdenmukaisiin lääketieteellisiin linjauksiin perustuvat diagnoosit takaavat asianmukaisen hoidon kuntoutujille. Mikäli aivovammakuntoutujille tehdään diagnooseja, jotka eivät kestä ulkopuolista tarkastelua, voi se johtaa aivovammadiagnoosien kyseenalaistamiseen laajemmin. Siksi pidämme tärkeänä, että Valvira tutkii kyseisen neurologin toimintaa, toteaa Validia Kuntoutuksen hallituksen puheenjohtaja Juha Rantanen.

Validia Kuntoutuksen Peltolalta tilaama omavalvontaselvitys potilasturvallisuuden ja hoidon laadun varmistamiseksi on tehty noudattaen potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjoista antaman asetuksen mukaisia potilasasiakirjojen salassapitosäännöksiä ja -velvoitteita, sekä niitä täsmentävää sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta.

Peltolan tekemässä arvioinnissa kävi ilmi useiden Validia Kuntoutuksessa tehtyjen aivovammadiagnoosien poikenneen aivovammakuntoutujien saamista muista lääketieteellisistä arvioista. Selvitys koski aikaväliä 1.5.2014–31.12.2016, jolloin Validia Kuntoutuksessa kuntoutettiin kaiken kaikkiaan 298 saman diagnoosin saanutta, ensimmäistä kertaa Validia Kuntoutuksessa ollutta aivovammakuntoutujaa. Näistä Peltolan selvitykseen valikoitui 117 tapausta, joista 36 tapauksessa oli diagnoosiluokitusta kuntoutuksen aikana muutettu lähettävän tahon alkuperäistä arviota vaikeammaksi tai arvio oli muutoin epäluotettava tai virheellinen. Peltolan mukaan näitä tapauksia yhdistävänä tekijänä on muutaman asiantuntijan joukko, josta yksi on työskennellyt Validia Kuntoutuksen neurologina. Kyseinen neurologi ei enää työskentele Validia Kuntoutuksen palveluksessa.

Ongelmallisissa arvioissa kaikki aivovammakuntoutujan oireet on liitetty suoraan oletettuun aivovammaan ilman, että arviointia vaikeuttavia tekijöitä, kuten muita sairauksia tai psyykkisiä tekijöitä on otettu huomioon. Virheellisissä arvioissa ei ole noudatettu aivovammojen Käypä hoito -suositusta.

Diagnostiikan epäselvyyksiin liittyy lisäksi epäilyn kohteena olevan neurologin sekä muutaman muun asiantuntijan systemaattinen ja pitkään jatkunut yhteistyö aivovammakuntoutujien vakuutusyhtiöitä vastaan käymiin korvausoikeudenkäynteihin keskittyneen juristin kanssa.

– Haluamme tarjota aivovammakuntoutujille laadukasta, luotettavaa ja Käypä hoito -suositusten mukaista kuntoutusta, ja otamme kaikki epäilyt potilasturvallisuuden mahdollisesta vaarantumisesta äärimmäisen vakavasti. Tässä vaiheessa asian jatkotutkinta sekä mahdollinen toimenpiteiden käynnistäminen on tehdyn selvityspyynnön myötä siirtynyt Valviralle, Rantanen jatkaa.

Päähän kohdistuneista vammoista on Suomessa laadittu Käypä hoito -suositus, jossa on määritelty aivovamman vähimmäiskriteerit. Päähän kohdistuneen iskun ja sen jälkeisen oireiston syy-seuraus-suhteen arvioimisessa alkuvaiheen tilannearvio on oleellinen; pelkkä päähän kohdistunut isku ei riitä osoitukseksi aivovammasta. Käypä hoito -suositus on päivitetty 2017.

Päiväkodeissa tulisi tukea enemmän lasten tunnetaitojen kehittymistä

Lohjalaisen kasvatustieteen maisteri Mirja Könkään väitöstutkimus lasten tunneälystä kertoo, että tunteiden käsittelyn tukeminen on nykyisessä päiväkotiarjessa usein heikkoa, ja tunteet jäävät helposti arjen toiminnan ja stressin jalkoihin. Köngäs haluaakin kehittää tunteiden kohtaamista ja vuorovaikutusta mm. lohjalaisissa päiväkodeissa.

Mirja Köngäs haluaa koulutusten kautta jakaa tietoaan mm. Lohjalla ja auttaa paikallisten päiväkotien arjessa ja vuorovaikutustilanteissa.

 

Mirja Könkään väitöskirja ”Eihän lapsil ees oo hermoja” – Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa tarkastettiin Lapin yliopistossa 9.3. Sen mukaan lapset kokivat turvalliseksi jakaa tunteitaan toistensa seurassa, mutta aikuisten ulottumattomissa. Myös leikit olivat sisällöiltään hyvin tunnerikkaita, ja niiden kautta harjoiteltiin tunneälyn käyttöä, sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta.

Leikeissä opeteltiin mm. tunteiden sanoittamista ja vuorovaikutusta, Köngäs kertoo.

Kun lasten kokemukset hoitopäivän sisällöstä avautuvat päiväkodin henkilökunnalle, he voivat tarjota kaivattua ohjaamista mm. omanarvon tunnon ja myönteisen minäkuvan muodostumiseen. Nämä taidot säilyvät lasten mukana pitkälle tulevaisuuteen, mikä on yksi varhaiskasvatuksen tärkeimmistä tehtävistä.

-Lasten on luonnollisesti ikäkehityksensä puolesta vaikea sanoittaa tunteitaan. Tuen tarpeen havaitseminen ja tilanteeseen sopivan tuen tarjoaminen ovat aikuisen tehtäviä, Köngäs kertoo.

Lasten tunteille kaivataan herkempää korvaa
Köngäs havaitsi, että päiväkodin aikuiset pysähtyivät lasten emotionaalisten tarpeiden äärelle huomattavasti harvemmin kuin lasten toimintapyyntöjen pariin. Henkilökunta tarjosi tukeaan kyllä majan rakennukseen tai lautapelien pelaamiseen, mutta tunteista keskusteltiin harvoin tilanteissa, joissa lapset kokivat esimerkiksi epäreiluutta, surua tai syrjäytyneisyyttä.
-Henkilökunta oli ajoittain silmin nähden liian väsynyttä vastaamaan lasten emotionaalisiin nonverbaaleihin viesteihin. Toisinaan aikuisten toiminnasta oli myös havaittavissa selkeitä stressikuormittumisen oireita, jolloin ei ainoastaan epäonnistuttu tukemaan lasten tunneälyä, vaan ohjattiin sitä jopa huonompaan suuntaan, Köngäs kertoo.

-Henkilökunta oli osittain hyvinkin hukassa sen suhteen, miten tietyissä kasvatustilanteissa kuuluisi toimia. Päiväkodit ovat tunnetusti kärsineet johtajuuden puutteesta, melusta ja liiallisesta työtaakasta vuosikymmenestä toiseen. Meidän olisi Suomessa jo aika ottaa todesta päiväkotien työntekijöiden avunhuudot. On mahdotonta antaa lapsille jotain, mitä itsekin työssään jää vaille, Köngäs jatkaa.

 

Tunnekasvatusta päiväkoteihin

Väitöstutkimuksen tulokset perustuvat pääosin videohavainnoinnilla hankittuun laajaan aineistoon kolmesta päiväkodista. Lapset olivat 3-6-vuotiaita. Tutkimuksessa keskityttiin lasten vapaisiin leikkihetkiin ja vuorovaikutukseen niissä. Köngäs on työskennellyt aiheen parissa pitkään, sillä jo hänen pro gradunsa vuonna 2006 käsitteli samaa aihepiiriä.

Tunneäly ja lasten vertaiskulttuuri ovat niitä aiheita, joiden parissa haluan ehdottomasti työskennellä. Kun olin itse päiväkodissa, näin näitä samoja asioita. Siitä on jäänyt olo, että asiat voitaisiin tehdä huomattavan eri tavalla, Köngäs kertoo.

Hän on ollut töissä päiväkodeissa ja seurannut, miten niissä toimitaan nykyään. Selkeää muutosta hänen omaan lapsuuden aikaansa ei ole havaittavissa.

-Tämä asian on aika muuttua, koska ihmiset voivat huonosti tunteidensa kanssa ja mm. syrjäytymiseen ja kiusaamiseen voitaisiin vaikuttaa jo varhaiskasvatuksessa.

Kohti parempaa tunteiden käsittelyä
Könkään mukaan varhaiskasvatuksen laatu voi kohentua yksinkertaisilla ja johdonmukaisilla muutoksilla. Tutkimuksessa käsitellään tunneälykkäämmän päiväkotiarjen tavoitteluun sopivia käytännön työkaluja. Ne ovat osa Preschool RULER -mallia, jonka teoria kulkee Könkään väitöstutkimuksen tuloksissa punaisena lankana. RULER on kehitelty Yalen yliopiston tunneälytutkimuskeskuksessa ja testattu menestyksekkäästi jo useissa maissa.

Könkään mukaan päiväkotien säännöissä keskitytään usein epäolennaisiin asioihin, kuten siihen, että tietyt lelut ovat tietyssä paikassa sen sijaan, että yhteiset toimintamallit koskisivat vuorovaikutusta ja sitä, miten eri tilanteissa toimitaan.

Henkilökunta on usein hukassa ja tilanteisiin suhtautumiseen vaikuttavat mm. työntekijöiden jaksaminen ja mielentila. Olisi hyvä olla selkeät periaatteet, joiden mukaan toimitaan, Köngäs sanoo.

Väsymys on toki inhimillistä, mutta siitä seuraavat tilanteet voi hoitaa monella tavalla.

-Hoitaja voi sanoittaa lapselle myös oman väsymyksensä ja pyytää anteeksi esimerkiksi ylireagointia. Tällä hetkellä moni hoitaja yrittää pysyä tilanteessa tunteettomana, eikä hoitaja pyytänyt yhdessäkään 113:sta videosta lapselta anteeksi, Köngäs kertoo.

Tästä seuraa ristiriita, kun lasta opetetaan pyytämään anteeksi, mutta hoitaja ei kuitenkaan tee niin.

Köngäs kuitenkin muistuttaa, että Suomessa ollaan onnekkaassa asemassa lapsilähtöisessä ajattelussa ja nykyinen päivähoito on turvasatama esimerkiksi monelle päihdeongelmaisen perheen lapselle.

Suomen päiväkodit ovat lähtökohtaisesti hyvällä mallilla etenkin, kun verrataan maailmanlaajuisesti, Köngäs toteaa.

Hän ei halua myöskään, että takerrutaan ajatukseen vääristä toimintamalleihin ja syyllistetään päiväkotien henkilökuntaa vuorovaikutustilainteiden heikosta hoidosta, vaan Köngäs haluaa keskittyä parantamaan asioita ja antaa henkilökunnalle uusia työkaluja.


Uusia tuulia Lohjan päiväkoteihin?
Tutkimustulokset antavat uutta tietoa paitsi päiväkotien arjen suunnitteluun myös varhaiskasvatuksen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen, jotka tutkimuksen perusteella kaipaavat uudistamista.
Könkään väitös on herättänyt mielenkiintoa jo mm. Helsingissä, Jyväskylässä ja Turussa. Hän haluaisi koulutusten kautta jakaa tietoaan myös Lohjalla ja auttaa paikallisten päiväkotien arjessa ja vuorovaikutustilanteissa.
Haluaisin kouluttaa päiväkotien henkilökuntaa ymmärtämään lapsen tunneälyn kehittymistä ja miten sitä voi tukea, tilanteiden ratkomista ja lapsen lukemista.

Alkuun voitaisiin järjestää esimerkiksi luento päiväkotien henkilökunnalle. Sen jälkeen toimintamallista kiinnostuneille päiväkodeille tarjottaisiin koulutusta.

-Voisimme keskittyä juuri sen päiväkodin vahvuuksiin ja haasteisiin. Kun henkilökunta saa pohjatietoa, he voivat soveltaa sitä. Tiedän, että henkilökunnalla on halukkuutta kehittää toimintaansa, siihen ei vain ole ollut mahdollisuutta, Köngäs sanoo.

Jatkossa hän voisi järjestää myös täydennyskoulutusta yhdessä oppilaitosten kanssa ja keskustella neuvolassa tulevien vanhempien kanssa lapsen kehityksestä ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen merkityksestä.

Aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Mirja Könkääseen; 050 464 1404, [email protected].

Lääkäripalveluyritykset: Byrokratia vähenee uudessa sotessa

Suomessa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että sote-palvelujärjestelmäämme pitää uudistaa. Ilman uudistamista emme selviä tulevaisuuden haasteista. Myöskään uudistuksen keskeisistä tavoitteista ei ole suuria näkemyseroja.

– Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun loppumetreillä keskustelu aiheesta on ollut ajoittain kovinkin värikästä. On erittäin hyvä ja tärkeää, että historiallisen suuresta uudistuksesta käydään avointa ja julkista keskustelua. Erilaisten näkemysten esillä pitäminen on median keskeinen tehtävä. Toivon, että sote-keskustelu olisi jatkossa nykyistä analyyttisempaa. On kaikkien etu, että sote-palveluiden tuottajien toimintaa verrataan toisiinsa avoimesti ja läpinäkyvästi, esittää Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen.

Sote-kriitikot ovat viime aikoina väittäneet, että byrokratia lisääntyy sote-uudistuksen myötä. Näille väitteille ei ole kuitenkaan esitetty mitään perusteita.

Nykyisin jokaisessa maakunnassa sote-asioita käsitellään kuntien sote-lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa. Tämän lisäksi jokainen kunta kuuluu ainakin yhteen kuntayhtymään eli sairaanhoitopiiriin, useimmat kunnat kuuluvat myös moniin muihin sote-asioita käsitteleviin kuntayhtymiin. Useilla kuntayhtymillä ja kaupungeilla on myös sote-alojen liikelaitoksia ja yhtiöitä. Näiden organisaatioiden myötä jokaisessa maakunnassa on kymmeniä sote-alojen toimintaa ohjaavia ja johtavia organisaatioita, joissa toimii satoja luottamushenkilöitä ja joihin asioita valmistelee satoja viranhaltijoita.

– Hallituksen lakiesitysten myötä maakuntiin perustetaan 5−10 sote-asioita käsittelevää luottamushenkilöorganisaatiota. Korkeinta päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, joka valitsee maakuntahallituksen ja maakunnan sote-lautakunnan. Maakunnan omaa palvelutuotantoa ohjaamaan tarvitaan liikelaitoksen johtokunta ja sote-yhtiöiden hallitukset. Näin syntyy maakuntatasolle 5−10 organisaation rakenne, jossa toimintaa ohjaavalla ja valtaa käyttävällä taholla on ”kasvot”. Organisaatiorakenne on siten merkittävästi nykyistä virtaviivaisempi ja selkeämpi. Hallintoon liittyvä byrokratia vähenee huomattavasti, väittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Nuorisobarometri 2017: Nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen

Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta.  Tutkimukseen osallistuneista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa.

 

Eriarvoisuus muodostaa esteitä koulupolulle

Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan. Nuorisobarometrin tulokset taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista nuorten koulutusvalintoihin ovat karua luettavaa. Taloudelliset syyt vaikuttavat esimerkiksi nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt ovat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista: heistä lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia.

Usein taloudellinen eriarvoisuus seuraa myös vapaa-ajalle. Vastaajista 40 prosenttia on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja kolmannes on joutunut lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi. Niukkuus vaikuttaakin kielteisesti myös nuorten ihmissuhteisiin: peräti neljännes vastaajista oli jättänyt tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi. Nämä tunnusluvut ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2015.

Myös vanhempien koulutustaso vaikuttaa niin nuorten kouluviihtyvyyteen, ylempien tutkintojen saavuttamiseen kuin sosiaaliseen luottamukseen. Vanhempien korkea koulutus lisää koettua oppimista niin koulussa kuin sen ulkopuolella.

 

Nuoret tarvitsevat ohjausta

Jopa 17 prosenttia nuorista kertoo keskeyttäneensä tutkintoon johtavan koulutuksen jossain vaiheessa. Merkittävin syy keskeyttämiselle on väärä alavalinta.  Heikko kouluviihtyvyys ja koulun ulkopuolisten asioiden kuormittavuus vaikuttavat niin ikään keskeyttämiseen.

Valtaosa nuorista kuitenkin jatkaa opiskeluaan, ja keskeyttäminen voidaankin katsoa osaksi itselle sopivan opintopolun löytämistä. Merkittävä huomio on, että kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet pojat kokevat saaneensa vain vähän tietoa koulutusvaihtoehdoista, etenkin viranomaisilta ja ammattilaisilta.

Opintonsa päättäneiden tai keskeyttäneiden hakeutumista uudelleen opintojen pariin voisi edistää perus- ja toisen asteen oppilaitosten jälkiohjausvelvoitteella, joka oikeuttaisi opintonsa päättäneen tai keskeyttäneen oppilaan saamaan opinto-ohjausta oppilaitoksestaan vielä vuoden ajan.

 

Oppiminen ei rajaudu koulumaailmaan – muualla tapahtuva oppiminen on tärkeää

Nuorisobarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa ympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa ja työelämässä. Vaikka koulun merkitys etenkin opiskelutaitojen vahvistajana on tärkeä, nuoret kokevat oppineensa monia taitoja paljon myös koulun ulkopuolella. Etenkin vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä koulussa että sen ulkopuolella, kun taas yleissivistystä ja sosiaalista vuorovaikutusta opitaan molemmissa. Nuorten kokemus monien keskeisten taitojen oppimisesta koulussa on kuitenkin pudonnut kymmenessä vuodessa.

Merkille pantavaa on, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminenkaan ei toteudu tasa-arvoisesti: ilman opiskelupaikkaa ja toisen asteen tutkintoa olevat eivät osallistu vapaa-ajalla tapahtuvaan ohjattuun opiskeluun, kuten järjestöjen tai opistojen tarjoamaan koulutukseen. Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille niin koulussa kuin sen ulkopuolella.

 

Tyytyväisyys elämään ja sosiaalinen luottamus

Nuorten tyytyväisyyttä elämäänsä on seurattu Nuorisobarometrissa 20 vuoden ajan. Tyytyväisyys omaan elämään on ollut suhteellisen vakaata, mutta laskenut jonkin verran etenkin tytöillä. Nuorten sosiaalinen luottamus on niin ikään laskussa, ja heikointa se on työttömillä nuorilla.

Myönteistä on, että koettu yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan on lisääntynyt. Koulutus, hyvä terveys ja ihmissuhteet sekä kestävä taloudellinen tilanne lisäävät nuorten koettua hyvinvointia.

 

Lisätietoa alueellisesta yhdenvertaisuudesta

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15-29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita vuodesta 1994 alkaen. Nuorisobarometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.  Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin vaihtuvilla teemoilla, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Vuosittain samanlaisina toistuvat kysymykset mahdollistavat muutosten seuraamisen ja ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Vuoden 2017 barometrin teemana oli osaaminen ja koulutus.

Koulutuksen tasa-arvon kannalta alueellinen näkökulma on keskeinen. Lisätietoa aihepiiristä tuo syksyllä 2018 valmistuva tutkimus syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutuspoluista ja -asenteista. Nuorisobarometrin lisäotokseen pohjautuva aineisto kerättiin yhtä aikaa nyt käsillä olevan tutkimuksen kanssa.

Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017

Suunterveys on elintärkeä – Maailman Suunterveyspäivä 20.3.

Yleisimmät hammas- ja suusairaudet – hampaiden reikiintyminen ja kiinnityskudossairaudet ovat infektiosairauksia ja kansantauteja, joita potee eriasteisena valtaosa suomalaisista aikuisista.

Suunterveys ja yleisterveys kulkevat käsi kädessä. Tieto suun infektioiden yhteyksistä muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin on viime vuosina vahvistunut biologisten mekanismien avauduttua tutkijoille yhä paremmin.

Krooniset infektiot suussa ja muualla kehossa ylläpitävät elimistössä haitallista matala-asteista tulehdusta, joka puolestaan heikentää monin tavoin yleisterveyttä ja puolustusjärjestelmää. Lisäksi suun infektiot heikentävät monen kroonisen sairauden, kuten reuman ja diabeteksen hoitotasapainoa.

Suun sairaudet on tärkeä ennaltaehkäistä ja havaita ajoissa, jolloin vältytään vakavammilta vaurioilta, hoito on helpompaa ja säästetään sekä terveyttä että potilaan ja yhteiskunnan resursseja.

Suun terveydenhoitoa tarvitsee jokainen säännöllisesti läpi elämänsä. Joka vuosi noin kolme miljoonaa suomalaista käy hammaslääkärillä.

Suun sairauksien riskiä lisäävät esimerkiksi huono suuhygienia, epäterveelliset ruokatottumukset, tupakointi, perinnölliset tekijät sekä tietyt yleissairaudet ja lääkitykset, kuten huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes. Sairastumisriski suun sairauksiin vaihtelee yksilöllisesti kuten muissakin sairauksissa.

Yli 60 prosentilla aikuisista on ientulehdusta, ja karieksen reikiinnyttämiä hampaita on lähes joka viidennellä (Terveys 2011 -tutkimus).

Hyvä hammashoito tarkoittaa järjestelmää, joka kannustaa omahoitoon ja säännöllisiin hammaslääkäritutkimuksiin yksilöllisen tarpeen mukaan. Järjestelmä pohjautuu ennaltaehkäisyyn ja varhaishoitoon ja suosii suussa pitkään kestäviä ratkaisuja. Tärkeätä on myös mahdollisuus valita hoitoyksikkö ja hoitava hammaslääkäri. Valinnan tueksi tarvitaan helppokäyttöisiä ja laatua mittaavia työkaluja. Tarvitaan myös ratkaisuja, joilla koko väestölle turvataan laadukkaat ja kohtuuhintaiset suunhoidon palvelut.

Terveyspalvelujen saatavuudella voidaan kaventaa myös terveyseroja. Vaikka suomalaisten suunterveys on viime vuosikymmeninä parantunut, sosioekonomiset erot ovat yhä suurempia kuin muissa Pohjoismaissa.

Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Arjessa suunterveyttä voi parhaiten edistää hyvällä suuhygienialla ja terveellisillä ruokatottumuksilla.

Näin pidät suun terveenä

  • Harjaa hampaat fluoritahnalla kaksi kertaa päivässä.
  • Puhdista hammasvälit päivittäin.
  • Valitse vesi janojuomaksi.
  • Noudata säännöllisiä ruokailuaikoja. Vältä napostelua aterioiden välillä.
  • Käytä ksylitolituotteita.
  • Jos tupakoit, yritä lopettaa. Jos et onnistu yksin, hae apua. Myös nuuska ja runsas alkoholin käyttö vahingoittavat suunterveyttä.
  • Käy säännöllisesti suun ja hampaiden tutkimuksessa yksilöllisen tutkimusvälin mukaan.

Hammaslääkäriliiton I love suu -kampanja puhuu suunterveydestä 

I love suu -terveyskampanjalla Hammaslääkäriliitto haluaa kannustaa suomalaisia huolehtimaan paremmin suunterveydestään. Kampanjan sisällöt perustuvat alan tutkimustietoon ja Duodecimin Käypä hoito –suosituksiin: www.facebook.com/ilovesuu/ ja www.ilovesuu.fi

Tietoa suunterveydestä löytyy myös Hammaslääkäriliiton sivuilta: www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys

Tuuppauksella terveellisiä lounasvalintoja

Tuuppaus ja yhteiskunnallinen markkinointi lisäsivät työntekijöiden terveellisiä lounasvalintoja. Tämä kävi ilmi 12 viikon satunnaistetussa tutkimuksessa, joka tehtiin 30 työpaikkaravintolassa Hollannissa. Tutkimuksessa selvitettiin 14 samanaikaisesti toteutetun toimenpiteen vaikutuksia työntekijöiden valintoihin. Interventio perustui tuuppaukseen ja yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmiin vaikuttamalla tuotteisiin sekä niiden hintoihin, esillepanoon ja myynnin edistämiseen.

Interventio sisälsi mm. sen, että tuotevalikoimissa jokaisessa tuoteryhmässä oli vähintään yksi ”parempi valinta” -tuote näkyvästi esillä. Näiden tuotteiden osuus esillepanosta oli vähintään 60 prosenttia. Terveellisemmät tuotteet, kuten salaatit, hedelmät ja leivät, oli sijoitettu tuotevalikoiman tai buffetin alkupäähän. Hyllyissä paremmat valinnat oli sijoitettu parhaimmille ja näkyvimmille paikoille. Lämpimien välipalojen, kuten kananuggettien, hintoja nostettiin 25 prosentilla, terveellisempien leipien hintoja puolestaan alennettiin saman verran. Ruokalistalla paremmat valinnat oli nimetty ensin ja vain parempien valintojen tuotteita tai aterioita mainostettiin.

Toimenpiteet lisäsivät mm. terveellisempien leipien valintaa ja hedelmien käyttöä. Tutkimus osoitti, että tuotteiden esillepanolla ja tarjonnalla on vaikutusta työntekijöiden ostokäyttäytymiseen ja ruokavalintoihin. Näin tuuppauksella ja yhteiskunnalliseen markkinointiin pohjautuvilla toimenpiteillä voidaan tukea terveellisempiä valintoja ja ruokatottumuksia.

Tutkimuksessa käytettiin Choice-merkintää parempien valintojen osoittamiseen. Suomessa Sydänmerkki on vastaava merkitsemisjärjestelmä. Auttaa kuluttajaa sekä kaupassa että ravintolassa tekemään (rasvan määrän ja laadun sekä suolan, sokerin ja kuidun suhteen) parempia valintoja.

Hammaslääketieteen tekijöille jaettiin 200 000 euron apurahapotti ja juhlamitaleja

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahasto ja yhteistyökumppanit jakoivat yhteensä yli 200 000 euroa tutkimusapurahoja hammaslääketieteelliseen tutkimukseen. Hammaslääkärijärjestöjen apurahajaossa tukea suunnataan vahvasti nuorille tutkijoille. Apollonia Symposiumissa 16.3. jaettiin myös Apollonian 125-vuotismitaleja hammaslääketieteen edistäjille.

Hammaslääkärijärjestöjen vuotuinen tutkimusapurahapotti tukee vahvasti nuoria tutkijoita ja hammaslääketieteen opiskelijoita. Suurin osa järjestöjen jakamista apurahoista on pieniä, mutta niitä jaetaan monille tutkijoille. Tällä tavoin Hammaslääkäriseura Apollonia pyrkii tukemaan kasvavaa tutkijapolvea, jotta Suomessa olisi jatkossakin tasokasta hammaslääketieteen tutkimusta. Osa apurahoista on kuitenkin varattu kokeneille tutkijoille, jotka kantavat vastuuta tutkimustyön viemisestä eteenpäin ja nuorempien tutkijoiden ohjaamisesta.

Suurimpia, 21 500 euron suuruisia Nuoren tutkijan apurahoja, jaettiin tänä vuonna kaksi. Toisen sai Maria Herrala (Itä-Suomen yliopisto) tutkimukseensa, jossa selvitetään Sjögrenin syndroomaa sairastavien potilaiden syljen aineenvaihduntatuotteita ja mm. niiden diagnostista merkitystä. Toinen myönnettiin Helena Ukkoselle (Oulun yliopisto), joka tutkii syljen musiinien eli syljen limamaiseksi tekevien proteiinimolekyylien merkitystä ja toimintaa suun limakalvossa, johon on annettu sädehoitoa suusyövän vuoksi.

Apollonian suurimmat apurahat sai My Blomqvist (HUS) sydänlasten suunterveystutkimukseen ja Jasmina Bijelic-Donova (Turun yliopisto) biomimetiikkatutkimukseen. Yhteisrahaston suurimman apurahan sai Riitta Pahkala (Itä-Suomen yliopiston) apneakiskohoidon vaikuttavuutta selvittävään tutkimukseen. Hammaslääketieteen säätiön merkittävin apuraha myönnettiin Alhadi Almangushille (Helsingin yliopisto) kielisyöpätutkimukseen.

 

Juhlamitaleja hammaslääketieteen edistäjille

Hammaslääkäriseura Apollonian täyttäessä 125 vuotta vuonna 2017 teetettiin juhlamitali, jota voidaan myöntää hammaslääketieteellisistä ansioista tai toiminnasta, jolla on merkittävästi edistetty hammaslääketiedettä. Pronssisen juhlamitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.

Numeroituja Apollonian 125-vuotisjuhlamitaleja myönnettiin juhlavuonna 2017 yhteensä 44 kpl. Vuonna 2018 juhlamitaleja on myönnetty 28 kpl. Symposiumissa 16.3.2018 luovutettiin mitaleja ansioituneille tutkijoille ja kouluttajille sekä tärkeille alan toimijoille, kuten Käypä hoito -yhteisölle.

Näin valmistaudut kevääseen – helpotusta allergioihin!

Vielä eletään tämän talven kylmimpiä aikoja, mutta kyllä se kevät sieltä tulee. Minulle markkinoitiin jo uusia kesärenkaita autoon! Itse asiassa pelkästään auringonvalo ja päivien pidentyminen piristää mieltä.

”Kevätväsymys”

Keväästä tulee ensimmäisenä mieleen kevätväsymys ja keväiset puhdistuskuurit. Kevätväsymys kuulostaa vähän ristiriitaiselta. Eikös juuri kevät herätä kaikissa elämänhalua ja innostusta? Sitä pitääkin tarkastella hiukan historiallisesta perspektiivistä, niin asiat asettuvat kohdilleen. Mennään noin sata vuotta tai vaikkapa vain 60–70 vuotta taaksepäin. Silloin talvinen ruokavalio oli melko yksipuolinen. Oli perunaa ja särvintä, joka oli joko säilöttyä silakkaa tai lihaa. Ilmankos ihmisillä oli kaikenlaisia vitamiinien puutoksia, kun kevät vihdoin koitti!

Kevennä ruokavaliota ja tue kehoa ravintolisillä

Nykyään lähes kaikkia elintarvikkeita on saatavana ympäri vuoden, mutta silti talvella syödään raskaampaa ruokaa kuin lämpimänä vuodenaikana. Se on fysiologinen ilmiö – tarvitaan enemmän energiaa kehon lämmöntuotantoon. Kun pakkaset hellittävät on hyvä tietoisesti keventää ruokavaliota ja totuttaa elimistö taas keveämpään ja vihreämpään ruokaan.

Influenssaa on edelleen liikkeellä runsaasti. Tänä talvena rokote ei antanut kovin kattavaa suojaa. Jos flunssa iski ja pahimmasta on selvitty, kannattaa tukea kehon toipumista vaikkapa monivitamiinivalmisteella, ruusujuurella (ns. adaptogeeni), pycnogenolilla tai reilulla C-vitamiinikuurilla. Lautaselle monipuolisesti värikkäitä vihanneksia ja hedelmiä, joista saa runsaasti ravintoaineita!

Elämme itse asiassa nyt myös laskiaisen aikaa, jolloin ennen yleisesti paastottiin. Pääsiäisenä sitten taas herkuteltiin. Itse asiassa paasto tai detox-kuuri sopii hyvin nyt talven jälkeen puhdistamaan kehoa ja keventämään oloa. Ei tarvitse olla asiantuntija ryhtyäkseen paastoamaan, vaan siihen on saatavana valmiita paketteja ohjeineen tai sitten voi mennä kurssille. Ryhmässä on aina hauskempaa tehdä asioita! Myös helppokäyttöisiä detox-valmisteita löytyy kuuriluontoiseen käyttöön.

Puuhastelua yrttiviljelyn parissa

Nyt on myös aika kylvää siemenet, jos meinaa kasvattaa vaikkapa mausteyrttejä pihalla tai parvekkeella. Näin ne ehtivät kasvaa sopivan kokoisiksi siihen mennessä, kun säät ovat lämmenneet niin, että niitä voi siirtää ulos. Useimmat yrtit ovat yksivuotisia, mutta minulla ainakin rosmariini, salvia ja ruohosipuli ovat talvehtineet hyvin parvekkeella. Laventelin talvehtiminen on ollut vaihtelevaa. Laventelia ei yleensä syödä, mutta siitä tulee ihana tuoksu. Kukkia voi kuivattaa ja laittaa pieniin kangaspusseihin tuomaan hyvää tuoksua esim. liinavaatekaappiin. Laventelin tuoksu myös rauhoittaa.

Allergiat

Kevät tietää monille myös aivastelua ja tukkoista nenää, koska siitepölyä alkaa olla ilmassa. Leppä on ensimmäinen, joka kukkii. Myöhemmin keväällä koivu yleensä aiheuttaa voimakkaimmat oireet. Koivun kukintaan ehtii vielä valmistautua.

Maitohappobakteereja kannattaa ottaa kuuri. Se vahvistaa yleisesti puolustuskykyä. Voi kokeilla myös perillaa, jota saa tablettimuodossa luontaistuotekaupoista. Perillaa on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä käytetty mm. flunssan hoitoon ja japanilaisessa Kampo-lääketieteessä astmaan. Japanilaisen tutkimusryhmän mukaan perilla sisältää flavonoideja ja rosmariinihappoa. Perillan on todettu vähentävän IgE:n (immunoglobuliini E) ja histamiinin tuotantoa. Sekä immunoglobuliinit että histamiini voimistavat mm. allergista reaktiota.

Luontaistuntija Lohja
Laurinkatu 40
08100 Lohja
Puhelin 050 3297103