10.6 C
Helsinki
keskiviikko, 1 toukokuun, 2024
Koti Blogi Sivu 85

Sukset ristissä?

Hiihtolomien aikaan moni suuntaa hiihtoladulle tai laskettelurinteeseen virkistämään mieltä ja kehoa. Sään puolesta ulkoiluun on nyt erinomaiset olosuhteet etelää myöten, mutta niin vauhdikkaiden talvilajien harrastajien kuin jalankulkijoiden on syytä olla tarkkana kaatumisriskin takia. Kaatuessa ranne- ja olkapäävammat ovat tyypillisiä, mutta varautumalla etukäteen voi välttyä pahoilta kaatumisilta ladulla ja kadulla.

Laskettelu, lumilautailu ja hiihto ovat monen rakastamia reippaita ja kuntoa kohottavia lajeja, joiden harrastaminen on hiihtoloma-aikaan huipussaan. Talviurheiluun kuitenkin sisältyy myös loukkaantumisen riski.

– Mäkilajeissa loukkaantumiset syntyvät yleensä kaatumistilanteissa. Ranne- ja olkavammat ovat talvisin tyypillisiä liikkujien vammoja. Kaatuessaan ihminen ottaa vaistomaisesti vastaan käsillään, mikä altistaa rannemurtumille sekä olkapään sijoiltaanmenolle. Lisäksi laskettelijalla sauvojen käyttö voi kaatuessa johtaa peukalon vääntymiseen eli niin kutsuttuun ”hiihtäjän peukaloon”, kertoo Terveystalon käsikirurgian erikoislääkäri Outi Nieminen.

Pakkasen kiillottamilla kaduilla moni jalankulkija ja pyöräilijä kaatuu myös tavallisessa kaupunkiliikenteessä. Nuoret tavallisesti kompastuvat tai liukastuvat eteenpäin tai kyljelleen, mikä aiheuttaa herkästi olkapään tai nilkan vammoja. Ikääntyneillä taas on tapana pyllähtää taaksepäin ja ottaa kädellä vastaan, jolloin riski ranteen, värttinäluun tai lonkan murtumiseen on suurempi.

Pidä lämpöä yllä

Nieminen muistuttaa, että talviurheilija voi omalla rinne- ja latukäyttäytymisellään vaikuttaa kaatumisriskiin. Hiihtokeskuksissa kannattaa tarvittaessa ottaa asiantuntija opastamaan uuden lajin alkuun.

– Tapaturmien riski nousee aina vauhdin kasvaessa. Omiin taitoihin kannattaa ensin tutustua rauhassa ja lähteä jyrkempiin rinteisiin vasta, kun kokee hallitsevansa laskemisen ja käännökset. Näin pitää huolta myös muiden rinteessä tai ladulla liikkuvien turvallisuudesta, Nieminen neuvoo.

Myös lämmittely ennen liikkumaan lähtemistä herättelee lihaksia suoritukseen ja voi lieventää mahdollisen vamman laajuutta. Kropan lämmöstä kannattaa huolehtia myös urheilun aikana.

– Yläraajojen lämmittelyyn sopivia liikkeitä ovat esimerkiksi haarahypyt ja käsien heiluttaminen. Jos pakkasta on paljon, kannattaa muistaa myös pukeutua lämpimästi. Ihonmyötäiset kerrokset alla ja tuulenpitävä uloimpana auttavat pitämään kehon lämpöä yllä. Hansikkaitakin voi olla kahdet päällekkäin. Vaikka mäessä olisi kuinka kivaa, on hyvä kuitenkin pitää myös taukoja – jo ennen kuin sormet menevät tunnottomiksi, kannustaa Nieminen.

Kylmä lumi käy ensiavusta

Jos tapaturma kuitenkin sattuu itselle tai kaverille, on tärkeintä ensiksi tarkistaa tilanteen vakavuus ja hälyttää tarvittaessa apua. Kylmän lumen painelu ruhjeen päälle on sopiva ensiapu tavallisiin talviliikuntavammoihin, kuten paikallisiin ruhjeisiin, lihasrevähdyksiin ja olka- tai rannenivelten vääntymisiin.

– Tällöin pitää kuitenkin muistaa paleltumisvaara. Rinteessä koulutettu henkilökunta osaa parhaiten arvioida vamman hoidon, ja he järjestävät tarvittaessa kyydin ensiapuasemalle. Esimerkiksi murtumissa turvotus lisääntyy nopeasti, jolloin leikkaukseen on tärkeä päästä mahdollisimman pian, Nieminen muistuttaa.

Pieneen käteen kohdistuneeseen vammaan riittää usein kotihoidoksi lepo. Lääkärikäynti voi olla paikallaan, jos vamma vaivaa vielä seuraavana päivänä.

– Tapaturmainen olkapäävamma paranee tavallisesti levolla. Jos kättä ei kuitenkaan pysty nostamaan vaakatasoon asti edestä tai sivulta, on syytä epäillä olkanivelen jännerepeämää, joka selviää magneettikuvassa. Lääkäriin kannattaa lähteä, jos vammautunut käden osa ei tunnu toimivan kunnolla, sen ulkonäkö poikkeaa kovasti tavallisesta tai kädessä tuntuu kovaa kipua vielä seuraavana päivänäkin, sanoo Nieminen.

Näin ehkäiset talven urheiluvammat:

  1. Käytä nastapohjaisia juoksukenkiä. Parhaiten ihminen pysyy pystyssä, jos kenkien pohja aiheuttaa kitkaa jään tai loskan välillä. Kumipohjaiset kengät tai nastalenkkarit ovat liukkailla keleillä varma valinta. Korkokengät voi kuljettaa mukana laukussa ja laittaa jalkaan vasta sisätiloissa.
  2. Treenaa koordinaatiota ladulla tai kotona tasapainolaudalla. Liukuvalla alustalla hallitusti liikkuminen, esimerkiksi luistellen tai hiihtäen, on erinomainen tapa parantaa koordinaatiokykyä. Kotona voi harjoitella tasapainolaudalla.
  3. Pidä huolta lihaskunnosta. Lihaskunnon vahvistaminen parantaa samalla myös tasapainoa.
  4. Muista lämmitellä ennen urheilusuoritusta. Haarahypyt ja käsien heiluttelu ovat hyviä liikkeitä.
  5. Laske mäkilajeja taitotasosi mukaan. Vauhdin kasvaessa myös riski kaatumiseen ja vammoihin kasvaa.
  6. Pysy lämpimänä myös rinteessä. Pukeudu lämpimästi ja pidä taukoja. Kylmettynyt lihas revähtää helpommin.

Terveystalo lyhyesti

Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus.  Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkosto kattaa 180 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.

Vuonna 2016 Terveystalossa asioi noin miljoona yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 2,7 miljoonaa, mikä vastasi 12 prosenttia kaikista Suomen lääkärikäynneistä. Terveystalossa työskentelee lähes 9 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-merkki ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com

Juoksu osana painonpudotusta: 4 olennaista vinkkiä

Löysin tällaisen asiallisen jutun Intesportin sivuilta:

Juokseminen on yksinkertainen ja tehokas tapa polttaa kaloreita, tuhota rasvaa ja kehittää kuntoa. Seuraamalla vinkkejämme varmistat, että saat parhaan hyödyn juoksurutiinistasi.

Juoksu osana painonpudotusta

Treenitrendit tulevat ja menevät, mutta juoksu on aina yksi parhaista tavoista polttaa kaloreita ja pudottaa painoa. Seuraavin vinkkien avulla teet juoksusta osan elämäntyyliäsi ja saavutat samalla ihannepainosi!

Vinkki 1: Tee juoksusta säännöllinen tapa

Painonpudotus juoksun avulla on tehokasta vain jos juokset usein – noin neljänä päivänä viikossa on ihanteellinen määrä. Ensimmäinen askel on toki tehdä juoksusta säännöllinen osa elämääsi. Päätä ensin sinulle oikea aika päivästä (aamu, iltapäivä vai ilta) ja varaa aika kalenteristasi, kuten tekisit mitä hyvänsä muuta tapaamista varten.

Vinkki 2: Aloita hitaasti

Etenkin jos olet aloitteleva juoksija, on avain onneen aloittaa rauhallisesti, sekä vauhdin että lenkin keston suhteen. Jopa 20 minuuttia juoksun ja kävelyn yhdistelmää päivässä auttaa aloittelijan oikealle polulle. 1-2 viikon jälkeen nosta lenkkien kestoa 30 minuuttiin päivässä ja juokse ne keskivauhtia. Kun tämä alkaa tuntua mukavalta, olet valmis siirtymään seuraavalle tasolle.

Vinkki 3: Kaikki juoksu ei ole samanveroista

Yleinen juoksijan virhe on juosta sama aika samalla intensiteetillä viikosta toiseen. Kehosi tottuu tähän aktiivisuustasoon etkä näin ollen saa painoa putoamaan. Painonpudotuksen kannalta juoksu on tehokkaampaa, kun juokset hieman korkeammalla intensiteetillä. Kokeile sprintti-intervallitreeniä, esimerkiksi 30 sekunnin sprinttiä, jota seuraa kolmen minuutin aktiivinen lepo (esimerkiksi kevyt hölkkä). Toista tämä 5-6 kertaa.

Vinkki 4: Salaisuus on sekoituksessa

Pudottaaksesi painoasi (ja pysyäksesi ihannepainossasi) on salaisuus yhdistellä eri tyyppistä juoksu- ja voimaharjoittelua. Viikoittaisen ohjelmasi tulisi sisältää pitkiä, vähintään 45-minuuttisia lenkkejä, joilla kasvatetaan kestävyyttä, sprintti-intervalli-treenejä rasvan polttamisen tueksi sekä voimaharjoittelua. Tähtää kahteen 15-20 minuutin voimaharjoittelusessioon viikossa.

LOPUKSI:

Painoa pudottava juoksuharjoittelu vaatii hieman suunnitelmallisuutta ja hyvin pohditun lähestymistavan ollakseen tehokasta. Mikäli noudatat tätä rutiinia ja syöt tasapainoisia aterioita sekä juot paljon makeuttamattomia nesteitä sekä lepäät hyvin, tulet tuntemaan itsesi terveemmäksi ja näyttämään paremmalta kuin koskaan aiemmin.

https://www.intersport.fi/fi/inspiroidu/valintaoppaat-ja-artikkelit/juoksu-osana-painonpudotusta/

Liikunta työhyvinvoinnin perustana

Kisakallion Health Skills -asiantuntija Aki-Matti Alanen

Liikunta työhyvinvoinnin perustana

Suurin osa ihmisistä suhtautuu liikuntaan ja liikkumiseen positiivisesti ja tunnistaa myös sen tärkeyden omaa terveyttä ja näin myös omia arvoja tukevana toimintana. Olennaisia syitä siihen miksi tämä ei kuitenkaan johda toimintaan ovat seuraavat.

1. Ihmiset uskovat että muutos liikuntatottumuksiin tehdään kertaheitolla – maksimitehotreenit käyntiin ja kesäksi kuntoon, ehkä jopa sixpäkki kaupanpäälle

2. Muutospaine liittyy liikaa ulkoisiin motivaatiotekijöihin, kuten esimerkiksi siihen mitä toiset ihmiset ovat mieltä. “Kaikki treenaavat kuntosalilla tavoitteenaan isot ja näyttävät lihakset – hankin siis salijäsenyyden”

3. Mielikuvat omasta suorituskyvystä ovat 20-v vanhoja. Kun mielikuva ja todellisuus eivät kohtaa, on seurauksena suuri pettymys.

Aivan ensimmäisenä lähtökohtana muutoksen tekemisessä omiin liikuntatottumuksiin on realististen tavoitteiden asettaminen. Kirjaa itsellesi ylös mitä haluat saavuttaa ja millä aikavälillä. Kun tavoite on kirjattu, mieti vielä onko se realistinen. Tavoitteen täytyy olla sellainen että pidät sen saavuttamista itse mahdollisena. Tämän jälkeen äärimmäisen tärkeää on valita sellainen liikuntamuoto, josta itse nautit. Ei naapurin, työkaverin tai julkisuuden henkilön suositusta. Laji voi olla itsellesi aiemmin tuttu tai täysin uusi. Uudet liikuntamuodot toimivat silloin hyvin jos/kun niissä tapahtuu uuden oppimista ja seurauksena on osaamisen tunne. Tämä on erittäin suuri liikuntamotivaatiota lisäävä tekijä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä on säännöllinen tsekkaus siitä mitä vaikutuksia liikunnan harrastamisella on omaan hyvinvointiin. Tämän voi tehdä käyttämällä hyväksi mittareita tai sitten puhtaasti omia tuntemuksia. Näin saat linkitettyä aikaansaadut muutokset myös terveystekijöihin.

Lopuksi haasteena kaikille lukijoille. Nyt kun talvi näyttää olevan etelässäkin parhaimmillaan ja talviolympialaiset alkavat, niin käy kokeilemassa vähintään viittä talviolympialaislajia. Mieluusti sellaisia joita et ole vähään aikaan tehnyt tai kokeillut koskaan. Ulkojäät ovat kunnossa, samoin ladut ja pulkkamäet. Esimerkiksi lasten kanssa vietetty 2h pulkkamäessä (=kelkkailu) on hapenottokyvyn ja lihasvoiman kehittämisen kannalta erinomainen valinta. Samalla tulee vietettyä arvokasta aikaa lasten kanssa ilman syyllisyydentuntoa siitä että oma kuntoilu on pois perheen yhteisestä ajasta.

Parantunut suorituskyky vaikuttaa positiivisesti jaksamiseen myös työssä. Muutokset tapahtuvat kuitenkin pikkuhiljaa, eli ole itsellesi armollinen ja malta odottaa positiivisia vaikutuksia.

Aki-Matti Alanen, johtava asiantuntija Skills palvelut, Kisakallion urheiluopisto

Kirjoitus on julkaistu Work Goes Happy -tapahtuman blogissa. Kisakallio on mukana 15.3. Helsingin Wanhassa Satamassa pidettävässä tapahtumassa ja pidämme siellä myös oman koko päivän mittaisen workshopin, jonka aiheena on motivaation merkitys oman hyvinvoinnin vaalimisessa. Tapahtuma on kaikille avoin ja siihen osallistuminen on ilmaista.

Tutustu tapahtumaan ja tule mukaan: Work Goes Happy 15.3. Wanha Satama – ilmoittaudu tästä

Health Skills

 

Diabetes ei lisännyt varhaista eläkkeelle siirtymistä

Suomalaistutkimuksessa seurattiin diabetesta ja ennenaikaisesta eläköitymisestä johtuvaa työvuosien menetystä läpi työuran lähes 13 000 henkilön keskuudessa.

Tulokset yllättivät: diabetesta sairastaneet henkilöt siirtyivät harvemmin ennenaikaisesti eläkkeelle kuin sitä sairastamattomat. Ennenaikaisesti eläkkeelle siirtyneiden keskuudessa diabetesta sairastaneet olivat töissä keskimäärin kaksi vuotta pidempään kuin sitä sairastamattomat.

Tutkimus perustui laajaan Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen aineistoon, jossa yhdisteltiin tietoja vuosina 1934–1944 Helsingissä syntyneistä henkilöistä. Eläkkeelle siirtymistä seurattiin vuosien 1971 ja 2011 välillä. Sinä aikana kohortista noin 63 % siirtyi työkyvyttömyys-, työttömyys- tai osa-aikaeläkkeelle tai kuoli ennen eläkkeelle siirtymistä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi noin 37 %. Tulokset olivat samanlaisia naisilla ja miehillä. Heitä seurattiin tutkimuksessa 20-30-vuotiaista lähtien hyödyntäen Suomen ainutlaatuisia valtakunnallisia rekistereitä.

– Aiemmissa tutkimuksissa on seuranta ollut lyhyempää, jolloin diabeteksen vaikutuksia työuriin ei ole pystytty arvioimaan pidemmällä aikavälillä. Työuran aikana kohortista 7,5 % miehistä ja 4,3 % naisista löytyi sairaala-, avohoito- tai lääkerekisteristä merkintä diabeteksesta tai heille oli tehty diabeteslääkityksestä erityiskorvauspäätös. Ensimmäinen merkintä diabeteksesta oli keskimäärin 54,5-vuotiaana. Diabetestietoja oli vuodesta 1964 eteenpäin, kertoo Jyväskylän yliopiston dosentti Mikaela von Bonsdorff.

Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita juuri työvuosien menetyksestä ja sen vuoksi huomioitiin myös kuolleisuus ennen eläkkeelle siirtymistä. Kohortista lähes kahdeksan prosenttia kuoli ennen eläkkeelle siirtymistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi lähes kolmannes tutkittavista. Yleisimmät syyt olivat mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydänsairaudet.

– Aiemmissa tutkimuksissa on diabeteksen vaikutuksia työntekoon tutkittu esimerkiksi diabeteksen diagnosoinnin ajankohdan ympärillä, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin suurestikin, sanoo Helsingin yliopiston professori Johan Eriksson.

Kansainvälisesti arvostettua diabetestutkimusta on tehty Suomessa jo 1980-luvulta lähtien.  Tutkimustulokset ovat vaikuttaneet diabeteksen hoitoon kansallisesti.

– On kuitenkin muistettava, että joukossa oli varmasti niitä, jotka sairastivat diabetesta, mutta joita ei oltu diagnosoitu. On arvioitu, että diabeteksen alidiagnosointi on 20-50 prosentin luokkaa. Tyypin 2 diabetes todetaan usein terveystarkastuksessa tai se voi olla sattumalöydös, muistuttavat von Bonsdorff ja Eriksson.

– Tulos osoittaa, että kokonaisvaltainen diabeteksen hoito kannattaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tutkimuksemme tuloksia tukee ajankohtainen tanskalaisten havainto siitä, että tyypin 2 diabetes ei alentanut elinikää, kunhan sitä hoidettiin hyvin, Eriksson muistuttaa.

Lisätietoja:

Dosentti Mikaela von Bonsdorff, Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, p. 0400 342 692, [email protected].

Professori Johan Eriksson, Helsingin yliopisto ja HUS, p 040-5016595, [email protected]

Alkuperäisjulkaisu:

von Bonsdorff MB, von Bonsdorff ME, Haanpää M, Salonen M, Mikkola TM, Kautiainen H, Eriksson JG. Work-loss years among people diagnosed with diabetes – a reappraisal from a life course perspective. Acta Diabetologica, DOI 10.1007/s00592-018-1119-x, open access https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2Fs00592-018-1119-x.pdf

Hypoxi vie senttejä kehon ongelmakohdista

Hypoxi-laitteiden maahantuoja Anna-Lena Majurin (vas) ja Lohjan Hypoxin studiovastaava Maria Ilkanheimo.

 

Etenkin monilla naisilla ylimääräistä tuppaa kerääntymään reisiin, lantiolle ja vatsan seudulle, eikä tilanne hevillä muutu, vaikka liikuntaa lisäisi ja ruokavalionkin pistäisi remonttiin. Hypoxista voi kuitenkin olla apua juuri näiden kehon alueiden kohdalla.

-Hypoxissa on kyse kohdennetusta rasvanpoltosta, kertoo Lohjan Hypoxin studiovastaava Maria Ilkanheimo.

Hypoxin kehitti Itävallassa urheilufysiologian erikoislääkäri Norbert Egger, joka on toiminut aktiivisesti maajoukkuetason kuntovalmennuksen parissa sekä tehnyt lihavuustutkimusta Salzburgin yliopistolla.

Lohjalla Hypoxi aloitti toimintansa viime lokakuussa. Kokemukset ovat olleet hyviä.

Kiinnostusta on ollut hyvin. Moni on odotellutkin Hypoxia Lohjalle, koska meillä on asiakkaita, jotka ovat käyneet ennen Espoossa tai Helsingissä, kertoo Hypoxi-laitteiden maahantuoja Anna-Lena Majurin.

-Kaikkien kanssa on saatu tuloksia aikaan ja moni miettii ylläpitoon jatkokuuria. Asiakkaat ovat pitäneet palvelusta ja sanoneet, että Hypoxin jälkeen on todella hyvä olo, sanoo Ilkanheimo.

Tärkein mittarimme on se, hymyileekö asiakas, kun hän lähtee täältä, tiivistää Majurin.

Hän kertoo, että Hypoxia voidaan käyttää muuhunkin kuin laihduttamiseen.

-Lääkärit lähettävät potilaitaan Hypoxiin. Siitä voi olla apua esimerkiksi leikkausarpien, turvotuksien, nivelkipujen ja hermosärkyjen kanssa.

 

Tuloksia nopeasti

Treenikerran aluksi ollaan 20 minuuttia paineilmapuvussa, jonka 400 ilmakuplaa hierovat keskivartalon ihoa. Se saa pintaverenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastumaan, ja samalla elimistöstä poistuu kuona-aineita ja nestettä.

Verenkierto on näillä alueilla syvällä, mikä on ongelma laihtumisen kannalta, mutta näin sitä saadaan parannettua. Myös iho uusiutuu nopeammin, kertoo Ilkanheimo.

Paineilmapuvun jälkeen pyöräillään 30 minuuttia joko istuvassa asennossa, kuten polkupyörälläkin, tai selin makuulla.

Verenkierron vilkastuminen jatkuu ja keho käyttää rasvaa polttoaineenaan. Tarkoitus ei ole kuitenkaan liikkua liian kovasti, ettei verenkierto palaa takaisin syviin lihaksiin. Siksi käytetään sykevyötä, Ilkanheimo selventää pyöräilyosuutta.

Kun tuloksia saa aikaan kevyemmälläkin liikunnalla, motivaatio kasvaa.

Moni sellainenkin on innostunut Hypoxin myötä liikkumaan, joka ei ennen ole juuri liikkunut. Hypoxissa tulokset näkee niin nopeasti, sanoo Majurin.

-Moni tuleekin hakemaan täältä motivaatiota, lisää Ilkanheimo.

Parhaisiin mahdollisiin tuloksiin ei päästä kuitenkaan vain Hypoxin avulla, vaan mukana on myös ruokavaliovalmennusta. Ohjauksen avulla pyritään myös välttämään laihduttamiselle usein tyypillinen painon ”jojoilu”.

Ilkanheimo kertoo, että keho mitataan kahdeksasta eri kohdasta ennen Hypoxin aloitusta, puolessa välissä ja lopussa. Parhaan tuloksen saa, kun käy Hypoxissa kolme kertaa viikossa ja vähintään kuukauden ajan. Kuusi tuntia Hypoxi-käynnin jälkeen tulee välttää hiilihydraattien nauttimista, ettei keho ota siitä energiaa.

Majurin kertoo, että asiakkaina on käynyt kaikenikäisiä nuorista ikäihmisiin.

-Vanhin asiakkaani on ollut 78-vuotias.

Hän muistuttaa, että Hypoxi sopii hyvin myös miehille. Konsultaatio on aina ilmainen ja laitteitakin voi kokeilla ennen kuin päättää, haluaako alkaa käydä Hypoxissa.

Eija Miettinen on tyytyväinen Hypoxiin. -Sain ne sentit pois, jotka halusinkin, ja vähän vielä ylimääräistäkin. Uusia housuja ja paitoja olen joutunut ostamaan, hän kertoo.

 

Ylimääräisten senttien tilalle positiivinen ja virkeä olo

Yksi Lohjalla Hypoxia kokeillut on Eija Miettinen.

-Ajoin autolla Hypoxin ohi ja katsoin, että hetkinen tuohan on se sama kuin Turussa ja Helsingissäkin. Asia jäi kaivelemaan ja oli pakko rohkaista itseni ja mennä käymään. Olen iloinen, että menin, koska Hypoxi on mahtava juttu, Miettinen kertoo.

-Vatsan alueella minulle oli neljän lapsen synnytyksestä jäänyt ”pömppis” ja takapuoli taas ei ole naisilla koskaan hyvä, hän naurahtaa.

Paineilmapuku ahdisti häntä hiukan aluksi, mutta lopulta puvussa olo alkoikin tuntua miellyttävältä. Ruokavalio-ohjeitakaan Miettinen ei kokenut liian tiukoiksi, vaan tavallista, terveellistä ruokavaliota mukailevaksi. Häntä neuvottiin mm. syömään paljon vihanneksia ja hedelmiä. Kaiken kaikkiaan Hypoxi oli hänestä myönteinen kokemus.

-Sain ne sentit pois, jotka halusinkin, ja vähän vielä ylimääräistäkin. Uusia housuja ja paitoja olen joutunut ostamaan.

Miettinen aikoo käydä Hypoxissa jatkossakin ylläpitääkseen hyvän tuloksen.

-Tulokset puhuvat puolestaan, senttejä lähti paljon lyhyessä ajassa. Minulle jäi todella hyvä kokemus. Henkilökunta oli ystävällistä ja muut asiakkaatkin mukavia. Tuntuu, että Hypoxista jäi yleisestikin positiivinen ja virkeä olo, Miettinen kertoo.

Seuraava tavoitekin on jo mielessä.

-Aion osallistua Naisten Kymppiin, Miettinen kertoo innoissaan.

SMS

VIRIDIAN-ravitsemusopas

10 syytä käydä paikallisessa luontaistuotemyymälässä

Oletko koskaan tutkinut ruokatuotteen etikettiä, murehtinut kasvovoiteesi sisältämiä kemikaaleja tai miettinyt astianpesuaineesi ympäristövaikutuksia? Jos olet, luontaistuotemyymälästä voit löytää kaikkea sinua kiinnostavaa.

1 Valikoima

Luontaistuotemyymälässä on runsaasti erilaisia luontaistuotteita, joten sieltä saat yhdellä käynnillä kaikki tarvitsemasi luonnolli-set, eettiset ja ympäristöystävälliset tuotteet.

2 Laatu

Luontaistuntija-kauppiaat valvovat laatua tarkasti: he varmistavat, ettei kaupan hyllylle pääse huonolaatuisia tai epäeettisiä tuotteita.

3 Tietämys

Anna koulutettujen ja asiantuntevien myyjien ohjata sinut vitamiiniviida-kon läpi ja auttaa valitsemaan juuri sinulle sopivat tuotteet.

4 Kiintoisat uudet tuotteet

Säännöllisten tapahtumien ja uusimpien tuotteiden ansiosta asiakkaalla on aina uusi syy käydä myymälässä.

5 Asiantuntemus

Lisäaineeton ruoka, luomuruoka, raakaruoka, allergisille sopiva ruoka, vitamiinit, mineraalit, yrtit, aminohapot, urheiluravit-semus, välttämättömät rasvahapot, ilman eläinkokeita testatut vartalonhoitotuotteet ja ympäristöystävälliset siivousaineet löytyvät kaikki saman katon alta.

6 Myötätunto

Täällä sinua kuunnellaan: Luontaistuntija-myymälöistä saat asiantun-temusta, kattavan valikoiman ja huolenpitoa. .

7 Yhteisö

Luontaistuotemyymälät ovat yleensä kaupunkiensa terveysyhteisön tyyssijoja,
ja ne ovat usein perheyrityksiä.

8 Ympäristö

Kun käyt paikallisessa myymälässä, pienennät hiilijalanjälkeäsi ja säästät polttoainetta!

9 Kokemus

Kysy myymälässä aknesta, allergioista, lasten terveydestä, ruoansulatuksesta, energiasta, väsymyksestä, hiuksista, ihosta ja kynsistä, sydämen terveydestä, nivelten liikkuvuudesta, muistista, vaihdevuosista, miesten terveydestä, PMS:stä, unihäiriöistä, urheilusta, virtsaamisesta, painonhallinnasta, naisten terveydestä ja monesta muusta asiasta. Älä nolostele, meiltä on aiemminkin kyselty kaikenlaista. Olemme myös osanneet auttaa!.

10 Hyväntekeväisyys

Viridian-tuotteita myyvät luontaistuotemyymälät kuuluvat hyväntekeväisyysohjelmaan, jonka kautta on tähän mennessä lahjoitettu yli 150 000 puntaa hyväntekeväisyysjärjestöille, joita ovat Maan ystävät, NSPCC, Woodland Trust, RSPB ja Pelastakaa Lapset.

Tervetuloa meille Luontaistuntijaan
Dipl.ravintoterapeutti, lähihoitaja
Mia Paaso

LUONTAISTUNTIJA LOHJA Laurinkatu 40, Lohja
p. 050 329 7103 Avoinna ma-PE klo 10-17.30, La 10-15
www.luontaistuntijalohja.fi

 

Urheilua, liikuntaa ja hyvinvointia

Sitä sanotaan, että suomalainen ei liiku tarpeeksi – sama suuntaus vaivaa koko kehittyvää yhteiskuntaa, liikumme liian vähän.

Liikunta-aktiivisuus laskee erityisesti 13 ja 15 ikävuoden välillä. Vielä 11 ja 13 vuoden iässä suomalaisnuoret sijoittuvat suositusten mukaisen liikunta-aktiivisuuden kansainvälisessä vertailussa verrattain korkealle. Suomalaiset 11- ja 13-vuotiaat pojat täyttivät liikuntasuosituksen neljänneksi yleisimmin ja tytötkin ylsivät seitsemän aktiivisimman maan joukkoon.
Ilmiön syitä voidaan pohtia. Liittyykö liikunta-aktiivisuuden väheneminen nuorten kypsymiseen kohti aikuisuutta vai löytyykö ilmiön selitys pikemminkin elinympäristöstä tai muista ulkoisista tekijöistä?

Armeijan kouluttajat kertovat: Varusmiesten kunto ennätyksellisen alhainen, metsä pelottaa ja pölli sytytetään sytkärillä nuotioksi. Vähemmän ja huonokuntoisempia nuoria käy nykyään armeijan, osa pelkää metsää eikä tiedä, mikä on rautakanki.

Kaikesta tästä huolimatta, pidetään lippukorkealla, liikutaan ulkona tai sisällä ja nautitaan talvesta.

ER-tuki ja Kettu Markkinointi tekevät omalta osaltaan jotain pientä liikkumisen ja hyvinvoinnin osalle, kantamalla pienen kortensa tiedottamisen kautta. Uudet sivustot hyvinvointi.pro sekä sportting.fi tuovat omalla osallaan lukemisen arvoista asiaa liikunnasta ja hyvinvoinnista – ja onhan sitten penkkiurheilijoillekin tullut oma sivustonsa kun vinkkaajaveikkaa.fi näki päivänvalon. Varsinkin nuo hyvinvointi.pro sivusto sekä sportting.fi ovat tarkoitettu myös yhdistyksille tuoda julki omia tapahtumiaan ja lajejaan laajemmalle lukijakunnalle.

Nämä jo kymmenet muut sivustot ovat ER-tuen systemaattisen työn tulosta. Työn, joka on käytännössä saanut alkunsa jo 1980-luvun paperilehdistä, 2000-luvun Ykkös-Lohjasta ja nykyhetken digitaalisen median tarpeista. Siinä missä lehdet ja kaupunkijulkaisut ovat paikallisia, digimedia voi tavoittaa samantien kaikki mahdolliset lukijat ympäri maailman. Olemme varmoja, että olemme oikeilla jäljillä ja jatkamme digikanaviemme kehittelyä ja työtä eteenpäin – tervetuloa mukaan kanssamme.

Siinä missä monet SEO-toimistot puhuvat asiakkailleen, että hankkikaan niitä paluulinkkejä – me emme puhu, me toimitamme. Meidän digikanavissamme on monia erilaisia mahdollisuuksia tulla esille, linkkien, artikkeleiden, haastattelujen muodossa- meillä on rakentamisesta, liikuntaa, ostoksia, muotia, kotia, uutisia, autoja, liikennettä yms. jokaiselle yritykselle löytyy varmasti ainakin yksi kanava valikoimistamme, jossa on hyvä näkyä ja saada noita Googlen kaipaamia paluulinkkejä – kysy lisää.

Suomalainen perheyritys Auron Oy vahvistaa asemiaan fysioterapiamarkkinalla kahdella yrityskaupalla

Suomalainen fysioterapia-alan perheyritys Auron Oy vahvistaa asemiaan markkinoilla ostamalla OMT – Liike Turku Oy:n ja Espoon OMT – Fysioterapia Oy:n. Kaupan myötä Auron konsernin liikevaihto nousee noin 8.5 miljoonaan euroon.

OMT – Liike Turku Oy on Turun keskustassa toimiva huippuasiantuntijuudesta tunnettu fysioterapiayritys. Espoon OMT – Fysioterapia Oy on perinteikäs niinikään huippuluokan laatuun panostanut perinteikäs yritys Espoon Karakalliossa.

Auron Oy on rakentanut ketjumaista toimintaa vuodesta 2009 ja sen tavoitteena on kasvaa sekä lisäämällä omien toimipisteidensä määrää valtakunnallisesti että entistä tiiviimmällä yhteistyöllä franchising – liiketoimintamalliin nojautuen. Franchising – malli täydentää nykyistä ketjutoimintaa. “Tavoitteenamme on suomalaisen yrittäjyyden vahva tukeminen ja yhteistyö sekä toimintamme voimakas kasvattaminen jatkossakin. Olemme innoissamme, että saamme OMT – Liike Turku Oy:n ja Espoon OMT – Fysioterapian entistä tiiviimmin mukaan” – Auron Oy:n toimitusjohtaja Panu Kuusisto toteaa. “Tulemme kasvattamaan Auron ketjua voimakkaasti tiiviimmän yhteistyötoimintamallin pohjalta unohtamatta nykyisiä Auron ketjun partnereita, jotka tekevät upeaa työtä jatkossakin. Tulemme myös jatkamaan yritysostoja” Kuusisto jatkaa.

“On todella hienoa, että suomalainen yrittäjävetoinen fysioterapiaan panostaminen jatkuu ja nousee uudelle tasolle. Kauppa luo erinomaiset edellytykset turkulaisen erikoisosaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Turkulaisille on tärkeää, että paikalliset, suomalaiset, toimijat palvelevat paikallisia asiakkaita” – OMT Liikkeen entiset omistajat Arto Jokela ja Olli Vahtera toteavat yhteen ääneen. Jokela ja Vahtera kuten muutkin huippuammattilaiset jatkavat yrityksessä.

“On mahtavaa, että löysimme Auronin kanssa luonnollisen jatkumon Auron partneruudelle tässä muodossa. Elämäntyöni jatkuvuus ja palveluiden tuottaminen uskollisille asiakkaillemme on nyt taattu” – Espoon OMT Fysioterapian pitkäaikainen yrittäjä/omistaja Sirpa Talvitie iloitsee. “Olemme innoissamme että Espoon OMT – Fysioterapia täydentää palveluntarjontaamme pääkaupunkiseudulla” – Panu Kuusisto kommentoi. Sirpa Talvitie jatkaa yrityksen palveluksessa Jokelan ja Vahteran tapaan.

Auron konserni on toisen polven suomalainen perheyritys. Sen missio on taistella turhia kipuja ja särkylääkkeitä vastaan. Sen tekemä ihmiskoe osoitti, että fysioterapian keinoin voidaan tehokkaasti vähentää turhien särkylääkkeiden syöntiä. 100 hengen kokeeseen osallistuneista kroonikoista 35% pystyi lopettamaan särkylääkkeiden syönnin kokonaan. Sota jatkuu.