Rokote on tehokkain suoja kausi-influenssaa vastaan

Influenssaepidemia kaataa vuosittain jopa puoli miljoonaa suomalaista sängyn pohjalle. Rokotteella suojaat tehokkaimmin niin itsesi kuin lähipiirisi. 

Influenssa on eri tauti, kuin tavallinen flunssa. Kausi-influenssalla tarkoitetaan A- ja B-virusten aiheuttamaa hengitysteiden tulehdusta, kun taas flunssaa aiheuttaa moni eri virus.

– Tavalliseen flunssaan verrattuna influenssa alkaa äkillisemmin, oireet ovat rajumpia ja ne kestävät pidempään. Korkea kuume, voimakas lihassärky ja väsymys ovat tyypillisiä influenssan oireita, kuvailee Terveystalon erikoislääkäri Sari Riihijärvi.

Tehokkain keino suojautua influenssalta on rokote, joka ehkäisee tautia noin 70–80 prosenttisesti. Parhaimmillaan rokotus estää lapsilla ja työikäisillä 5–8 influenssaa kymmenestä. Ikääntyneillä rokotus voi auttaa estämään joka toisen influenssan. Jos influenssa iskee rokotuksesta huolimatta, tauti talttuu lyhyemmässä ajassa kuin rokottamattomalla.

Useimmiten influenssavirus etenee käsistä nenän limakalvojen kautta elimistöön. Nenää ei tarvitse varsinaisesti kaivaa, vaan pieni hipaisukin saattaa riittää tartuntaan. Siksi kannattaakin tietoisesti välttää kasvojen koskettelua.

Riihijärvi alleviivaa myös käsienpesun tärkeyttä influenssan torjunnassa. Kädet tulisi varsinkin influenssakaudella pestä saippualla ja lämpimällä vedellä aina, kun tulee ulkoa sisälle, ennen ruokailua sekä vessakäynnin ja niistämisen jälkeen.

Influenssarokote – milloin, kenelle ja miksi?

Viruskannat muuttuvat jatkuvasti, jonka takia WHO päivittää influenssarokotteen koostumusta vuosittain. Tämän vuoden rokote sisältää neljä viruskantaa, kaksi A- ja kaksi B-virusta.

– Viime vuoden rokote ei suojaa enää tänä vuonna. Rokote tulisi ottaa vuosittain hyvissä ajoin ennen influenssakauden alkamista. Influenssakauden huippu ajoittuu useimmiten kevättalveen, joten influenssarokote kannattaa ottaa loka-marraskuussa. Rokotteen ottamisesta menee noin kaksi viikkoa, kunnes suoja on kehittynyt, Riihijärvi kertoo.

Suurin vaara sairastua influenssaan on perussairailla, kuten diabeetikoilla tai kroonisesta sydän- tai keuhkosairaudesta kärsivillä. Riskiryhmään kuuluvat myös alle 7-vuotiaat lapset, yli 65-vuotiaat sekä raskaana olevat. Myös terveydenhuollon piirissä työskentelevät tarvitsevat rokotuksen.

– Rokotteesta on hyötyä erityisesti riskiryhmiin kuuluville, mutta myös muille. Kun ei sairastu, ei tartuta muita. Kaikilla meillä on lähipiirissä riskiryhmiin kuuluvia, joita haluamme suojella tartunnalta, Riihijärvi muistuttaa.

Influenssa saattaa pahentaa perussairautta etenkin iäkkäillä ihmisillä. Influenssassa on myös suurempi jälkitautien riski tavalliseen flunssaan verrattuna. Aikuisilla yleisimpiä jälkitauteja ovat keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume, pienillä lapsilla välikorvatulehdus.

– Rokote kannattaa ottaa, vaikka ei kuuluisi varsinaiseen riskiryhmään. Influenssa on tautina varsin ikävä ja johtaa useimmiten viikon, parin poissaoloon töistä. Lisäksi influenssan mahdolliset jälkitaudit voivat olla hyvin raskaita ja johtaa sairaalahoitoon. Koko väestön tasolla influenssarokote vähentää tutkitusti influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja, vakavan influenssan ilmaantuvuutta ja jälkitauteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *