Viisi vinkkiä päivittäiseen hyvinvointiin

Jos me itse emme pidä itsestämme huolta, niin kuka sen tekisi. Pienillä teoilla on suuret vaikutuksen oman kehomme hyvinvointiin ja sitä kautta koko elämän hyvinvointiin. Oma hyvinvointi heijastuu myös käyttäytymiseemme ja sitä kautta läheisiin henkilöihimme sekä sosiaaliseen toimintaamme. Siksi olemme listanneet tähän viisi erilaista pientä vinkkiä aivan päivittäiseen hyvinvointiimme.

Juotko sinä tarpeeksi päivän aikana

Harvat meistä todellisuudessa juovat tarpeeksi nestettä päivän aikana ja se saattaa johtaa päänsärkyyn, huonovointisuuteen ja lihaskramppeihin. Keskimäärin aikuisen pitäisi juoda se reilut 2 litraa nestettä päivässä ja parempi olisi juoda vähän kerrallaan tasaisesti, eikä paljoa yhdellä kertaa.

Koska ihomme muuttuu iän myötä, muuttuu myös nestetarpeemme. Vanhemmiten nimittäin iho ohenee ja nesteytys on entistä tärkeämpää ja luonnollisesti myös auringonpaiste laittaa meidät hikoilemaan, ja silloin nesteytys on entistä tärkeämpää. Ja vaikka emme liikkuisi, olisimme vain toimistotyössä, pitää meidän muistaa huolehtia myös juoda tasaisin aikavälein – siihen auttaa esimerkiksi vesi juomapullossa työpisteellä.

Ravintolisä ei ole huono vaihtoehto

Vaikka söisimme kuinka monipuolisesti, voi elimistömme kaivata joitain hivenaineita ja vitamiineja, joita ei ruokavaliossa olekaan tarpeeksi. Siksi voimme lisätä ruokavaliomme lisäksi ravintolisiä kuten vitamiineja ja jonkin öljyjä tuovan tuotteen kuten kalaöljy.

Harvat meistä nimittäin syö tarpeeksi kalaa ja saa kalasta saatavia omega-3-rasvahappoja. Kalan rasvat ovat hyväksi terveydelle, koska oma elimistömme ei voi vastaavia öljyjä itse valmistaa. Esimerkiksi sydän on tyytyväinen saadessaan itselleen omega-3-rasvahappoja. Nämä pehmetä rasvahapot vähentävät myös tulehdusta ja ehkäisevät vaarallisten verihyytymien muodostumista verenkiertoomme.

Huolehti verenkierrostasi

Nuorena liikumme paljon, mutta ikää kun tulee lisää ja elämäntavat rutinoituvat, meiltä monelta vähenee samalla liikkuminen ja kehomme alkaa jumiutua. Liikunnan väheneminen tulee esille myös verenkierron hidastumisena. Huono verenkierto ei todellakaan ole terveellistä ja se voi aiheuttaa ongelmia näkökykyyn, kuuloon sekä muistiimme. Mutta onneksi siihenkin on löydetty apu. Esimerkiksi neidonhiuspuu-uutteen on todennettu auttavan aivojen ja raajojen verenkiertoon, siten että auttaa esimerkiksi aivoja saamaan paremmin happea, joka sitten auttaa niin muistin kuin näöntoimintaan.  Hyvä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta on perusedellytys elimistön toiminnalle. Jos verenkierto äkillisesti huonontuu, laskee suorituskyky ja peruselintoiminnot voivat lamaantua. Aktiivinen liikunta ja kohtuullinen ruokavalio yhdistettynä hyvään uneen ja sosiaaliseen elämään ovat avuksi kokonaisterveyden ylläpidossa.

Venyttely liikunnan jälkeen

Onko sinulla liikunnan jälkeisenä päivänä lihakset jumissa? Siinä voi olla syynä useitakin eri asioita, yksi voi olla, että et ole venytellyt tarpeeksi. Tai et ole juonut ja syönyt tarpeeksi liikunnan jälkeen ja lihaksesi ovat menneet kramppiin. Venyttely pitäisi suorittaa aina liikunnan jälkeen ja mielellään siten, että venyttelysi sisältäisi sekä toistuvia venytysliikkeitä että pidempi kestoisia venytyksiä.

Lihaksien notkeus vaikuttaa yleisesti toimintakykyymme arjessa ja huolehtimalla venytyksistä säilytämme liikuntakykymme parempana pidempään. Venytykset pitäisi tehdä sekä liikuntasuoritukset jälkeen että parin tunnin päästä. Lihasta nimittäin ympäröi lihaskalvo ja sen tiukkuus voi olla este, johon auttaa venyttely.

Älä unohda unta

Kuinka monta tuntia nukut yössä? Tiesitkö, että keskimäärin aikuisen olisi hyvä nukkua sellaiset kahdeksan tuntia? Tuo määrä on kaikille yksilöllinen ja se tulee siitä, että meidän pitäisi nukkua syvää unta se 2-3 tuntia vuorokaudessa ja tutkimusten mukaan uniajastamme 25-35% on tuota syvää unta. Aivomme ja koko kehomme lepää ja latautuu todella vain syvässä unessa, kun muuten unemme on torkkumista, kevyttä unta ja REM- eli rapid eye movements unta. Tuon REM-unen ainana näemme usein myös unia ja REM-uni seuraa useimmiten syvää unta. Ilman syvää unta elimistömme ei pysty nollaamaan edellisen päivän rasituksia ja aloittamaan taas uutta päivää latautuneena. Syvään uneen pääsy on henkilökohtaista, mutta useimmin siihen menee parikin tuntia horrosta ja kevytunta ennen kuin olemme täysin valmiit ja syvässä unessa.

Muista siis: juominen, monipuolinen ruokavalio ja kalaöljy, verenkierrosta huolehtiminen, liikunta ja venyttely sekä kunnon uni, ja voit jo niiden kuntoon laittamisella paremmin, kuin nämä asiat huonosti hoitamalla.

Written by 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *